En uskalla lähteä kauppaan sunnuntaisin. Tuijotan verhoja ja mietin etten pysty lähtemään ulos. Muina päivinä asia on helpompi toteuttaa. Mitä ajattelevat minusta kun sunnuntaina kauppaan näkevät menevän. Sydän hakkaa. Takki on päällä ja kova on uho ollut että nyt sen teen. Ja sitten jähmetyn ja en saa tehtyä sitä.
Ulkomailla pystyn tähän mutta Suomessa on vaikeampi ilmapiiri. Kassalla ne ihmiset, myyjät ja asiakkaat katsovat ostokseni läpi. Huomenna on onneksi maanantai ja silloin ihmisillä ei ole aikaa ajatella minua ja pystyn paremmin selviytymään kovan miehen roolista ja mennä rohkeasti kaupan ovesta sisään.
Ulkomailla pystyn tähän mutta Suomessa on vaikeampi ilmapiiri. Kassalla ne ihmiset, myyjät ja asiakkaat katsovat ostokseni läpi. Huomenna on onneksi maanantai ja silloin ihmisillä ei ole aikaa ajatella minua ja pystyn paremmin selviytymään kovan miehen roolista ja mennä rohkeasti kaupan ovesta sisään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Syliinotettava! :D
Tein sen! Menin ihan yksin kauppaan. Uskomaton fiilis nyt. Kukaan ei tainnut nähdä mua. Ei ainakaan tunnu silt, että olisin tullut nähdyksi. Uskon, etten ainakaan jäänyt kenenkään mieleen kuin sinä hetkenä ja max.30 sekuntia sen jälkeen kun kenelläkään ei ollut enää suoraa näköyhteyttä minuun.
Sain voimaa sun kommentistasi. Se jotenkin selkeyti vaikka kommentissasi oli kenties uhkaakin mutta päätin, että se oli rohkaisua kun syliin ottaisit. Ajattelin, että olet enkelinä vierelläni kävelemässä kauppaan vierelläni ja puristat rohkaisten kädestäni ja kuiskaat korvaani: suojelen sinua kaikelta uhkaavalta ja teen sinut kaupassa kassalla näkymättömäksi. Olen kiitollinen sinulle. Kiitos, kiitos, kiitos paljon. Ajattelin sua välillä tyttöystäväksi ja välillä enkeliksi. Olisitpa jompikumpi mulle oikeastikin. Hetken sitä olit, minuutteina, joina tarvitsin sinua palavasti.
Kauppaan ei ole kuin minuutin kävelymatka mutta minulle ne ovat pitkiä sekunteja täynnä. Kaupassakin menee aikaa ja kassalla oli jonoa.
http://www.youtube.com/watch?v=1voaYHxsLNc
sunnuntaiahdistuksesta kirjoitti jo Schopenhauer. Kärsin itsekin siitä. Olen kärsinyt myös paniikkioireista, mutta ei se ole kauppaanmenoa haitannut.
Kuulostaa joka tapauksessa pirulliselta yhdistelmältä. Ja todennäköiseltä; siinä määrin todennäköiseltä että ainakin yksi tai kaksi samassa kassajonossa kärsii samasta vaivasta.
.
Olen jo itsekin panikoitumassa siitä että te hysteerikot olette itsekin mukana aiheuttamassa joukkoHYSTERIAA kassalla
Har!
.
tällaisilla palstoilla asuvista ovat enemmän tai vähemmän hysteerisiä jostain, eivät he muuten täällä olisikaan..ihmisarat poloiset.
.
Enemmän mamboa
Wähemmän hysteriaa
http://youtu.be/RhSc2BwHEVg
Har!
.
täällä myös yksi paniikkihäiriöinen miettii mitä tähän vastaisi,
tosin siitä on jo pitkä aika kun viimeksi olen varsinaiseen kohtaukseen asti päätynyt.
eikä se ole rajoittunut tiettyyn viikonpäivään,
yksin asioiminen missä tahansa julkisessa paikassa alkaa ahistaa, kaupassa voi käydä jos tasan tarkkaan tietää mitä on sieltä hakemassa ja mistä sen löytää, olen myös huomannut et pienet kaupat ja putiikit on mulle pahempia kuin isot marketit ja ostoskeskukset, niissä isoissa voi kuitenkin hukuttautua sinne massaan, pikku putiikissa myyjä tulee varmasti hengittämään niskaan..
mur
paniikkikohtauksen reunalla tajuan että suurin paine tulee siitä etten halua tehdä jotain. Ei siis välttämättä sitä etten uskalla.
.
"Never On Sunday - Connie Francis"
http://www.youtube.com/watch?v=9SjI6Wl175I
HAR!
.