Olen seurustellut nykyisen miesystäväni kanssa jokusen kuukauden, tuntenut päällisin puolin pidempään. Hänellä oli kaukosuhde lapsensa puolison äitiin, jonka hän lopullisesti jätti tavattuaan minut, kuulemma kipinä suhteesta oli sammunut. Itse en heti tiennyt suhteesta. Tuo suhde kesti vajaa pari vuotta ja sen loppuajasta nykyiselläni oli ollut irtosuhteita joihinkin aiempiin seksipartnereihinsa. Mies on minulle vakuutellut olevansa luotettava, vaikka parissa aiemmassa suhteessaan on loppuajasta pettänyt puolisojaan.
Tuo viimeisin ex-kumppani häiritsee minua.. Mies haluaa pitää häneen yhteyttä sukulaissuhteeseen vedoten, eikä halua kuulemma kieltäytyä tarjoamasta vaikka päiväkahvia, jos ex-kumppani sattuu kahville tulemaan. Sillä ei kuulemma ole merkitystä, olenko paikalla vai en. Myös ex:nsä ammatti on sellainen, että hän kokee saavansa ex:ltä tarvittaessa apua erinäisissä asioissa ja arvostaa hänen ammattitaitoaan. Tuo apu ei ole miesystävälleni välttämättä tarpeellista. Tuo hänen ex:nsä roikkuu hänessä, suhteen lopettaminen ei ole hänelle ollut selvää, vaikka mieheni sanoo hänelle asian selväksi tehneensäkin.
Kävimme mieheni kanssa tapahtumassa, johon myös tuo ex oli tulossa, mieheni oli sopinut tapaamisesta ennen tapahtumaa (ex ei siis tiennyt, että minäkin olin mukana), jonka perui, koska en halunnut hänen exäänsä tutustua ennen muuta lähisukua. Mieheni oli peruessaan maininnut olevansa muussa seurassa.
Nyt mieheni oisi lähdössä "äijäporukalla" toiseen tapahtumaan. Minulle selvisi vasta, että tunne tapahtumaan on äijäporukassa myös ainakin yksi puoliso mukana sekä tuo ex, tosin kuulemma ei samassa porukassa. Jokin itselläni kiehahti. Tuntuu, että miehelläni on tarve pitää exäänsä yhteyttä, tosin riidan jälkeen sanoi pitkin hampain, että sopii, ettei tapaa kahden exäänsä, mutta saman lupasi aiemminkin ja pyörsi myöhemmin tavattuaan exänsä muussa yhteydessä. Jokin tuossa tapahtumassa ja siinä, että exä on siellä mukana, mutta minun annettiin ymmärtää olevan parempi olla poissa. Tai sellaisen käsityksen sain kun tapahtuman päivämäärää ei kerrottu, vaikka paristi kysyin, ja muutenkin sanoi, että kaveriporukalla menee, eikä puhettakaan, että minä voisin lähteä...
Mies ei ymmärrä, miksi en pidä siitä, että on yhteyksissä exäänsä vaikka niinkin, että tulee hänelle kahville kahden kesken. En siis ole kieltänyt sukujuhlia ja n.s. välttämättömiä yhteydenpitoja tai kahvitteluja niin, että minä olen paikalla tai satunnaista soittelua. Itse en tunne hänen exäänsä millään tavoin, en ole nähnyt edes kuvaa. Olenko kohtuuton??
Minun pitäisi kuulemma pystyä perustelemaan, miksi en halua hänen kahvittelevan kaksin exänsä kanssa, ei riitä syyksi, etten tykkää siitä tai nämä asiat, mitä olen tähän kirjoittanut. Millä ihmeellä perustelisin. En usko olevani mustasukkainen, en vain tykkää kuviosta, että edelleen toivoa elättelevä ex tapailisi miestäni.. Ja ehkä itseäni häiritsee sekin, että tuntuu, että mies arvostaa exäänsä joltain osin enemmän kuin mitään minussa.. Vaikka toki sanoo rakastavansa minua..
Hieman tämä uusi suhde hämmentää minua, vaikka muuten mukavalta tuntuukin.
Tuo viimeisin ex-kumppani häiritsee minua.. Mies haluaa pitää häneen yhteyttä sukulaissuhteeseen vedoten, eikä halua kuulemma kieltäytyä tarjoamasta vaikka päiväkahvia, jos ex-kumppani sattuu kahville tulemaan. Sillä ei kuulemma ole merkitystä, olenko paikalla vai en. Myös ex:nsä ammatti on sellainen, että hän kokee saavansa ex:ltä tarvittaessa apua erinäisissä asioissa ja arvostaa hänen ammattitaitoaan. Tuo apu ei ole miesystävälleni välttämättä tarpeellista. Tuo hänen ex:nsä roikkuu hänessä, suhteen lopettaminen ei ole hänelle ollut selvää, vaikka mieheni sanoo hänelle asian selväksi tehneensäkin.
Kävimme mieheni kanssa tapahtumassa, johon myös tuo ex oli tulossa, mieheni oli sopinut tapaamisesta ennen tapahtumaa (ex ei siis tiennyt, että minäkin olin mukana), jonka perui, koska en halunnut hänen exäänsä tutustua ennen muuta lähisukua. Mieheni oli peruessaan maininnut olevansa muussa seurassa.
Nyt mieheni oisi lähdössä "äijäporukalla" toiseen tapahtumaan. Minulle selvisi vasta, että tunne tapahtumaan on äijäporukassa myös ainakin yksi puoliso mukana sekä tuo ex, tosin kuulemma ei samassa porukassa. Jokin itselläni kiehahti. Tuntuu, että miehelläni on tarve pitää exäänsä yhteyttä, tosin riidan jälkeen sanoi pitkin hampain, että sopii, ettei tapaa kahden exäänsä, mutta saman lupasi aiemminkin ja pyörsi myöhemmin tavattuaan exänsä muussa yhteydessä. Jokin tuossa tapahtumassa ja siinä, että exä on siellä mukana, mutta minun annettiin ymmärtää olevan parempi olla poissa. Tai sellaisen käsityksen sain kun tapahtuman päivämäärää ei kerrottu, vaikka paristi kysyin, ja muutenkin sanoi, että kaveriporukalla menee, eikä puhettakaan, että minä voisin lähteä...
Mies ei ymmärrä, miksi en pidä siitä, että on yhteyksissä exäänsä vaikka niinkin, että tulee hänelle kahville kahden kesken. En siis ole kieltänyt sukujuhlia ja n.s. välttämättömiä yhteydenpitoja tai kahvitteluja niin, että minä olen paikalla tai satunnaista soittelua. Itse en tunne hänen exäänsä millään tavoin, en ole nähnyt edes kuvaa. Olenko kohtuuton??
Minun pitäisi kuulemma pystyä perustelemaan, miksi en halua hänen kahvittelevan kaksin exänsä kanssa, ei riitä syyksi, etten tykkää siitä tai nämä asiat, mitä olen tähän kirjoittanut. Millä ihmeellä perustelisin. En usko olevani mustasukkainen, en vain tykkää kuviosta, että edelleen toivoa elättelevä ex tapailisi miestäni.. Ja ehkä itseäni häiritsee sekin, että tuntuu, että mies arvostaa exäänsä joltain osin enemmän kuin mitään minussa.. Vaikka toki sanoo rakastavansa minua..
Hieman tämä uusi suhde hämmentää minua, vaikka muuten mukavalta tuntuukin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pitääkö se tähän kirjoittaa auki? Vai vääntää rautalangasta? Uusi miehesi on patologinen valehtelija ja kusipää. Ei se ole edellisissä suhteissaan pettänyt loppuajasta vaan koko ajan, ainoastaan suhteen loppuajan pettämiset on ollut pakko myöntää kun on jäänyt kiinni. Onnea vaan matkaan!
Ukkosi kuulostaa mieheltä, joka ei ymmärrä, miksi ei saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Että pitää vielä aukottomasti perustella, jos jokin asia loukkaa sinua. Herää!
Hyvässä suhteessa toiselta ei vaadita. Toiselle kerrotaan mitä itse ajattelee ja tuntee jostain asiasta. Se taipuu, kumpaa sattuu tai loukkaa vähemmän. Joskus joutuu itse taipumaan omien periaatteidensa edessä, ja joskus toinen. Minusta luottamus rakentuu sen varassa, että tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Että ne pirun tunteetkin saavat elintilaa, ainakin välillä. Ei kaikki asiat ole tässä maailmassa loogisia tai järjellä perusteltavia. Ja hyvä kumppani tajuaa sen, vaikka ei itse ymmärtäisi toisen ajatuksenjuoksua järjen tasolla. Sen pitäisi riittää, että toisella on paha olla.
Ja en nyt suinkaan tarkoita, että jokaisessa asiassa "paha mieli" vetäisi voiton. Kyllä se mielensäpahoittajakin joutuu taipumaan.
Ap. Älä mieti, että miten voisit aukottomasti perustella. Kerro, miltä sinusta tuntuu. Jos se ei riitä miehelle, niin sille et voi kyllä sitten mitään. Joko tyydyt siihen, tai jatkat matkaasi ja odotat arvoistasi kumppania.
Vaikuttaa epärehelliseltä se sun miehesi. Pettänythän hän on aikaisemminkin. En itse katselisi tuollaista että tyttöystävä pitäisi jotain peliä eksän kanssa. Ei mun ainakaan tarvitse "kahvitella" eksien kanssa koska loukkaahan se toista. Sen ymmärrrän että voi olla eksän kanssa ystävä mutta ei silloin tarvi salailla mitään tai kahvitella kahdestaan, tapaamiset voi olla siten että nykyinen kumppani on mukana ja oppii luottamaan tilanteeseen.
Kuule, et todellakaan ole liian mustasukkainen, mutta sinisilmäinen kyllä. Olen vasta 38v mies mutta nänyt yhtä sun toista. Luulempa että mies ei hirveästi hätkähtäisi vaikka sanoisit että joko exä tai sinä.
Härski äijä: pelaa toisen tunteilla ja tuhlaa sinun aikaasi. Hanki kunnon mies itsellesi.
Jaksamisia (muista nyt ottaa järki käteesi!)