Moro.
Olen 28 vuotias mies ja sinkkuna on tullut oltua lähes 5 vuotta. Tuossa välillä on ollut muutamia juttuja joista yksi oli mielestäni ihan seurustelusuhde jota kesti n. 6kk.
Silloin kun erosin se oli kova paikka. Olen kuitenkin elänyt aivan mahtavan elämän tuon suhteen jälkeen ja noussut erittäin tukevasti omille jaloilleni. Minulla on erittäin läheiset välit muutaman kaverin kanssa joten he ovat ottaneet valtavan roolin elämästäni. Vaikea olisi yhtä-äkkiä laittaa mitään naista kavereiden edelle. Nautin siis sinkkuna olosta, mutta silti aina välillä kaipaan sellaista oikeen hyvää naispuolista seuraa ns parisuhde tyyppistä.
Esimerkiksi nyt olen tavannut erittäin kivan naisen josta olen kyllä kiinnostunut ja ilmeisesti hänkin toistaiseksi minusta. Nyt kuitenkin olen alkanut tuntea stressiä siitä että en pystykkään olemaan hänelle riittävä. Ihailen naista, mutta käytännössä meillä on hyvin erillaiset elämät. Hän ei esimerkiksi juo juuri ollenkaan, mutta itse tykkään viettää yhden sekoilu illan kerran viikossa. En varmasti pettäisi häntä, mutta niistä oikeasti luovimmista illoista luopuminen tuntuisi tylsälle. Elämässäni tärkeimpiä asioita on matkustelu ja jonkin uuden luominen, esim taide. Niin mielelläni jakaisin elämäni naisen kanssa, mutta käytännössä se tuntuu niin äärimmäisen vaikealta.
Olen ilmeisesti kiinnostunut vääränlaisista naisista. He ovat jollain tavalla vastakohtiani, mutta minkäs teet.. En ole pitkään aikaan ollut ihastunut niinkuin nyt, mutta jotenkin tuntuu mahdottomalle ajatus parisuhteesta ja siitä että pystyisin olemaan riittävä hänelle. Haluaisin kyllä, mutta rakastan omaa elämääni ja oman tieni kulkemista.
Onko muita samanlaisia jotka haluais mutta ei pysty?
Olen 28 vuotias mies ja sinkkuna on tullut oltua lähes 5 vuotta. Tuossa välillä on ollut muutamia juttuja joista yksi oli mielestäni ihan seurustelusuhde jota kesti n. 6kk.
Silloin kun erosin se oli kova paikka. Olen kuitenkin elänyt aivan mahtavan elämän tuon suhteen jälkeen ja noussut erittäin tukevasti omille jaloilleni. Minulla on erittäin läheiset välit muutaman kaverin kanssa joten he ovat ottaneet valtavan roolin elämästäni. Vaikea olisi yhtä-äkkiä laittaa mitään naista kavereiden edelle. Nautin siis sinkkuna olosta, mutta silti aina välillä kaipaan sellaista oikeen hyvää naispuolista seuraa ns parisuhde tyyppistä.
Esimerkiksi nyt olen tavannut erittäin kivan naisen josta olen kyllä kiinnostunut ja ilmeisesti hänkin toistaiseksi minusta. Nyt kuitenkin olen alkanut tuntea stressiä siitä että en pystykkään olemaan hänelle riittävä. Ihailen naista, mutta käytännössä meillä on hyvin erillaiset elämät. Hän ei esimerkiksi juo juuri ollenkaan, mutta itse tykkään viettää yhden sekoilu illan kerran viikossa. En varmasti pettäisi häntä, mutta niistä oikeasti luovimmista illoista luopuminen tuntuisi tylsälle. Elämässäni tärkeimpiä asioita on matkustelu ja jonkin uuden luominen, esim taide. Niin mielelläni jakaisin elämäni naisen kanssa, mutta käytännössä se tuntuu niin äärimmäisen vaikealta.
Olen ilmeisesti kiinnostunut vääränlaisista naisista. He ovat jollain tavalla vastakohtiani, mutta minkäs teet.. En ole pitkään aikaan ollut ihastunut niinkuin nyt, mutta jotenkin tuntuu mahdottomalle ajatus parisuhteesta ja siitä että pystyisin olemaan riittävä hänelle. Haluaisin kyllä, mutta rakastan omaa elämääni ja oman tieni kulkemista.
Onko muita samanlaisia jotka haluais mutta ei pysty?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tee se selväksi naiselle ajoissa, että et tahdo seurustella.
Tunnen monia kaltaisiasi.
Mielestäni tuo on vain asennekysymys eikä se ettei pystyisi.
Miksi vain baari-illat tuo sinulle miellykkyyttä elämään? Sanoisin että sellainen on kyllä pidemmän päälle aika tylsää. Miksi et tekisi naisesi kanssa kaikkea kivaa? Etkö osaa?
Muutakin kivaa elämässä löytyy kuin baarit ja juominen. Ne on vaan itse osattava nähdä ja etsiä.