Haluaisin kannustaa kaikkia työttömiä osallistumaan ja erityisesti työttömien nuorten vanhempia arvostamaan talkootyötä.
Asun itse Järvenpäässä, jossa Puistoblues - ja muukin Diggareiden ympävuotinen toiminta - on järjestetty jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan talkoovoimin. Olisiko tämä ollut innostamassa paikkakunnalla vallitsevaa vapaaehtoistoiminnan henkeä?
Toiminta sinänsä on poikinut monelaista uutta aktiviteettia, ja tänne onkin jo muodostunut aivan verkosto, kun esim. Kypärä-klubi järjestää nuorisolle esiintymistilaisuuksia, joka puolestaa kannustaa bändejä toimintaan, ja kouluttaa ja rekrytoi työntekijöitään Puistobluesin hommiin.
En ole enää aivan tarkoin selvillä kaikista kuvioista, mutta ymmärtääkseni tämä on ainakin leipätyön veroista työkokemusta ja esimerkillistä verkostoitumista. Myös urheilun alueella toimii sama ilmiö: joku ottaa hoitaakseen jonkin "seuran" asiat ja sitten mennään ja etsitään vapaita harjoitutiloja ja osallistutaan puulaakeihin ynnä muihin sellaisiin. Omakin poikani on mukana ainakin kahdessa jalkapalloporukassa ja kahdessä bändissä sekä yhdessä poliittisessa nuorisojärjestössä. Sitäkin kautta on tullut paljon aktiviteettia ja tärkeitä ja vastuullisia tehtäviä vaikkapa vaalien merkeissä.
Ajatelkaa, että tässä on koko elämäksi työmaata, vaikka jostain syystä joutuisikin olemaan vailla leipätyötä. Varmasti tällainen yhteisöllisyys auttaa kestämään omaakin työttömyyttä, ja ihminen saa tyydytystä, kun voi joskus auttaa toisiakin. Työkokemuksena tämä varmasti voittaa huonon leipätyön.
Asun itse Järvenpäässä, jossa Puistoblues - ja muukin Diggareiden ympävuotinen toiminta - on järjestetty jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan talkoovoimin. Olisiko tämä ollut innostamassa paikkakunnalla vallitsevaa vapaaehtoistoiminnan henkeä?
Toiminta sinänsä on poikinut monelaista uutta aktiviteettia, ja tänne onkin jo muodostunut aivan verkosto, kun esim. Kypärä-klubi järjestää nuorisolle esiintymistilaisuuksia, joka puolestaa kannustaa bändejä toimintaan, ja kouluttaa ja rekrytoi työntekijöitään Puistobluesin hommiin.
En ole enää aivan tarkoin selvillä kaikista kuvioista, mutta ymmärtääkseni tämä on ainakin leipätyön veroista työkokemusta ja esimerkillistä verkostoitumista. Myös urheilun alueella toimii sama ilmiö: joku ottaa hoitaakseen jonkin "seuran" asiat ja sitten mennään ja etsitään vapaita harjoitutiloja ja osallistutaan puulaakeihin ynnä muihin sellaisiin. Omakin poikani on mukana ainakin kahdessa jalkapalloporukassa ja kahdessä bändissä sekä yhdessä poliittisessa nuorisojärjestössä. Sitäkin kautta on tullut paljon aktiviteettia ja tärkeitä ja vastuullisia tehtäviä vaikkapa vaalien merkeissä.
Ajatelkaa, että tässä on koko elämäksi työmaata, vaikka jostain syystä joutuisikin olemaan vailla leipätyötä. Varmasti tällainen yhteisöllisyys auttaa kestämään omaakin työttömyyttä, ja ihminen saa tyydytystä, kun voi joskus auttaa toisiakin. Työkokemuksena tämä varmasti voittaa huonon leipätyön.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.