Ajatelkaa kolikon toista puolta te eksänne perään ruikuttavat immeiset, varsinkin te joiden eksällä on jo uusi puoliso.
Mitä sitä enään itkemään jos kerran suhde ei ole toiminut silloin kun yhdessä olitte, olisitte panostaneet silloin siihen rakkaaseenne ja rakastaneet niin että seinät ryskää.
Mua ottaa päähän se siksi että, minun mieheni erosi vieraissa juosseesta huora vaimostaan jo 12 v sitten. Akka itteään jakoi vaikka kelle, vanhalle ja nuorelle, juhli viikonloput kun mies hoiti kotia ja kahta lasta.
No mieheni viimein kyllästyi kokonaan, muutaman kerran olivat eronneet ja palanneet yhteen, kun akka lupaili muuttuneensa, mutta vitut!
Mieheni sanoi että kahden ihanan lapsen lisäksi siitä akasta jäi vain pelkkää velkaa hänelle maksettavaksi. (piti olla omakotitaloa ja hevosta ja autoa ja akalla harrasteita)
Sitten tänä akka meni naimisiin uudelleen, teki penskan ja ylläripylläri, kun penska oli 3v erosi taas, kärähdettyään vieraissa juoksemisesta muutaman kerran.
Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä 6 vuotta, ja tältä kana-aivoiselta akalta tulee jatkuvasti (syksyin-keväin) yhteydenottoja mieheeni että "rakastan sinua yhä, muita en ole koskaan rakastanutkaan, palataan yhteen, jätä se XXX, mehän oltiin niin onnellisia,kaikki sanoivat että oltiin täydellinen pari, lapsetkin haluaisivat (nyt 18 ja 17v) että ollaan perhe, olen oppinut läksyni, haluan panna sinua" jne jne.
Mieheni ei vastaa näihin mitään ja näyttää/kertoo minulle aina kun yhteydenottoja on ollut. Ollaan mietitty että taitaa olla mielenterveydellisiä ongelmia ex-akalla.
Mieheni on sanonut pari kertaa, että unohtaa romanttiset haavet hänestä ja ovat vain lasten takia asiallisissa väleissä, mutta ei auta, ei.
AnyWay, en ole niistä mustis, mutta vituttaa se, että ite akka ryssi heidän suhteen ja nyt itkee takaisin. Olen itsekkin ronnut 10 v sitten ja eksääni en ole sen koomin takaisin halunnut, kun on erottu, ollaan erossa ja annetaan toisten elää rauhassa omaa parisuhdettaan, eikä mennä siihen härkkimään.
Mitä sitä enään itkemään jos kerran suhde ei ole toiminut silloin kun yhdessä olitte, olisitte panostaneet silloin siihen rakkaaseenne ja rakastaneet niin että seinät ryskää.
Mua ottaa päähän se siksi että, minun mieheni erosi vieraissa juosseesta huora vaimostaan jo 12 v sitten. Akka itteään jakoi vaikka kelle, vanhalle ja nuorelle, juhli viikonloput kun mies hoiti kotia ja kahta lasta.
No mieheni viimein kyllästyi kokonaan, muutaman kerran olivat eronneet ja palanneet yhteen, kun akka lupaili muuttuneensa, mutta vitut!
Mieheni sanoi että kahden ihanan lapsen lisäksi siitä akasta jäi vain pelkkää velkaa hänelle maksettavaksi. (piti olla omakotitaloa ja hevosta ja autoa ja akalla harrasteita)
Sitten tänä akka meni naimisiin uudelleen, teki penskan ja ylläripylläri, kun penska oli 3v erosi taas, kärähdettyään vieraissa juoksemisesta muutaman kerran.
Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä 6 vuotta, ja tältä kana-aivoiselta akalta tulee jatkuvasti (syksyin-keväin) yhteydenottoja mieheeni että "rakastan sinua yhä, muita en ole koskaan rakastanutkaan, palataan yhteen, jätä se XXX, mehän oltiin niin onnellisia,kaikki sanoivat että oltiin täydellinen pari, lapsetkin haluaisivat (nyt 18 ja 17v) että ollaan perhe, olen oppinut läksyni, haluan panna sinua" jne jne.
Mieheni ei vastaa näihin mitään ja näyttää/kertoo minulle aina kun yhteydenottoja on ollut. Ollaan mietitty että taitaa olla mielenterveydellisiä ongelmia ex-akalla.
Mieheni on sanonut pari kertaa, että unohtaa romanttiset haavet hänestä ja ovat vain lasten takia asiallisissa väleissä, mutta ei auta, ei.
AnyWay, en ole niistä mustis, mutta vituttaa se, että ite akka ryssi heidän suhteen ja nyt itkee takaisin. Olen itsekkin ronnut 10 v sitten ja eksääni en ole sen koomin takaisin halunnut, kun on erottu, ollaan erossa ja annetaan toisten elää rauhassa omaa parisuhdettaan, eikä mennä siihen härkkimään.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Valitettavaa että kumppanillasi on ollut noin huono suhde, mutta pitää olla kyllä hänessä itsessäkin vikaa.
Olen varmaan säästynyt paljolta kun en ole tuohon pettämiseen törmännyt, kaipaamani suhde päättyi ihan eri syihin.
Pettämistä ei kannata anteeksi antaa.
"mutta pitää olla kyllä hänessä itsessäkin vikaa".
Kuinka niin? Jos toinen on petturi luonteeltaan niin on, ei siinä toisessa täydy vikaa olla.
"No mieheni viimein kyllästyi kokonaan, muutaman kerran olivat eronneet ja palanneet yhteen, kun akka lupaili muuttuneensa, mutta vitut!
Mieheni sanoi että kahden ihanan lapsen lisäksi siitä akasta jäi vain pelkkää velkaa hänelle maksettavaksi. (piti olla omakotitaloa ja hevosta ja autoa ja akalla harrasteita)"
Niin, miten se tee aloittajan miehestä viallisen?
Tairat olla samalainen ja uskoa tollassiin lupauksiin, höhö!
Kuinka niin? Voitko selittää? Mihin minä uskon? Ja miksi olen höhö? Osaatko muuta kuin heitellä pikkusieviä haukkuja vai osaisitko myös perustella sanomasi?
Elämässä on ns.normaalien arvojen ihmisiä ja sitten noita narsistisia häiriöisiä persoonia .
Ongelmana on kun pari kohtaa ja rakastuu, sitten tämä toinen onkin näitä häiriäisiä joka elää ainoastaan kokeakseen uuden ihastuksen aina uudelleen ja uudelleen.., siinä sydämiä murtuu ja särkyy mutta häiriöinen vaan porskuttaa eikä suru puseroon tartu!
Hoitoon sellaiset täytyisi saada, säästyisi monta henkilöä alkoholismilta ja mielenterveydeys ongelmilta kun tuollaiset tunteilla pelaavat pörriäiset eivät sotkisi normaalien elämää.
Tälläisiä hörhöjä on vaikea tunnistaa ennenkuin on liian myöhäistä !!
Yksi tapa havaita ajoissa ns. ei aito ihminen on kiinnittää huomio siihen miten hanakka partnerisi on suhteessa kiirehtimään ja kuinka kovin hän vakuuttaa rakkauttaan liian aikaisessa vaiheessa, siinä kun on ammattilainen vastassa jolla on kokemusta rakkauden lorinoita höpöttää.
Näitä on naisissa, ja miehissä.
Entäs jos oliskin toistepäin et olisit huonossa suhteessa vaik alkoholistin tai muuten ongelmaisen ihmisen kanssa ja exäsi tietäisi tämän ja kaipaisi sinua, kertoisi todellisen syyn aikaisempaan eroonne ja syy ei olisi pettäminen tms. vaan jokin ulkoinen tekijä, esim omaisen sairaus, työttömyys jne olisiko se kaipaus silloin mielestäne oikeutetumpaa?
Tämä ny vaa esimerkkinä joka tapaushan on ihan tietysti omansa, ei voi kaikkiin yleistää.
Kaivata saa, oli syy eroon mikä tahansa. Mutta jos toinen on jatkanut eteenpäin ja on onnellinen omassa uudessa elämässään ilman sinua, niin miksi alkaa toisten suhdetta häiriköimään ja hankaloittamaan, siitä syystä ettei itse ole päässyt eteenpäin. Itsekästä.
Kun toinen on uudessa suhteessa, eikä sinua enään muistele niin, sen verran pitää olla munaa että pitää kaipauksensa omana tietonaan ja suree sydämmessään ja kunnioittaa toisen parisuhdetta, eikä puutu siihen.
Niin hän se on, mutta jos tämä uusi kumppani käyttäytyy uhkaavasti ja alkaa soittelemaan, lähettelemään sellaisia viestejä tälle eksälle, niin mitenpäin tähän häirintään pitäisi suhtautua?
Ainakin meidän seurustellessamme hänelle soitti vanha kumppaninsa, en puuttunut asiaan millään tavalla, mun mielestä luonnollista että luottaa kumppaniinsa ja antaa hänen hoitaa asiansa itse, siihen puuttumatta.
Ihminen saa tehdä päätöksensä itse, eikä painostuksen alla.
Mielestäni asiallisen puhelun saa vanhalle kumppanilleen soittaa asiaa selvittääkseen, ilman että tämä nykyinen alkaa käyttäytymään uhkaavasti ja muutenkin käyttäytyy provosoivasti.
Ei kovin normaalia mielestäni?
Varmaan aika moni huolestuisi vastaavassa tilanteessa entisen kumppaninsa turvallisuudesta ja varsinkin jos niitä tunteita vielä on.
Ihan samaa mieltä sen suhteen, että jos ex on jatkanut eteenpäin ja löytänyt rinnalleen uuden ihmisen, niin miksi ihmeessä exän pitää vongata takas?
Omalla kohdallani ex koitti mustamaalata minua miehelleni. Ja kavereilleen hän oli puhunut, ettei ole kiinnostunut miehestäni -- mutta oli laittanut viestiä miehelleni, että "nyt kun saatte yhteisen lapsen, on minun lakattava haaveilemasta yhteen paluusta"..
Ja mieheltäni kun asiasta kysyin, että onko hänellä yhä tunteita exäänsä kohtaan, vastasi hän ettei todellakaan ole, eikä hän sille mitään voi, ettei ex ole vieläkään kymmenen vuoden jälkeen ymmärtänyt, ettei heillä tulee enää olemaan koskaan mitään.. ja tällä exällä on uusi suhde, ja silti hän kehtasi miettiä heidän parin vuoden yhteiselon jälkeen, että pitäisiköhän hänen vielä yrittää mun miehen kanssa.. xD sanoinkin miehelleni, että jos siltä tuntuu, niin sun ei tarvii kuin exälles vihjata haluavas yhteen, hmm.. eipä ole vihjannu =D
Todella mielenkiintoinen kertomus omasta elämästäsi, haluatko kertoa vielä jotakin muuta?
Muista pitää meidät ajan tasalla :)
Palsta kuin palsta, niin aina on joku vaki-vittuilija kirjoittelemassa.
Niin... Kovin ihailtavaahan se olisi jos osaisi suhtautua niihin eksän lähentelyihin neutraalisti. Eihän niillä oikeasti ole mitään väliä, kunhan oma parisuhde on kunnossa. Puhukoot ja kirjoitelkoot mitä lystää.
Mutta hemmetti kun ei aina osaa. Kyllä siinä joku ihmeellinen reviirin puolustusvietti pomppaa esiin ja rupee ottamaan pattiin, kun entinen nainen lähettelee omalle miehelleni "muru", "komistus" ja "sä olit paras rakastaja" -kommentteja. Mieshän ei näille korvaansa lotkauta. On onneksi päässyt erossa (erosta kohta 6 vuotta) jo itse siihen vaiheeseen, että kaikki voimakkaat tunteet (myös katkeruus ja viha) ovat kaikonneet. Yhteisten lapsien takia välit on pidettävä asiallisina ja tästä syystä hän ei myöskään käy nipottamaan naiselle moisista viesteistä, vaan vastaa asiallisesti mikäli viestiin jokin asia myös liittyy.
Tilannettahan ei tietenkään yhtään helpota se, että kahden kesken mieheni kanssa välillä tunteiden kuohuessa viittaan kyseiseen naiseen termeillä "se ämmä", "se idiootti" tai "se akka", ja lasten seurassa puhutaan äidistä positiivisessa sävyssä. Olen kaksinaamainen, mutta onneksi lasten takia pystyn siihen kokolailla vilpittömästi. Jollain tasolla olen ehkä eriyttänytkin nämä kaksi persoonaa siinä naisessa. Toinen on se hemmetin ämmä, joka lirkuttelee eksälleen, jota petti ja jonka jätti. Ja toinen on sitten se lasten äiti, joka on kuitenkin onnistunut omalta osaltaan kasvattamaan ihanat mukulat ja joka on lapsilleen maailman toinen tärkein ihminen.
Eli nyt taas hengitys syvään ja neutraali asenne. :P Nainenhan on loppujen lopuksi vain säälittävä noilla lirkutteillaan. Keskittyisi lähettelemään niitä viestejä nykyiselle miehelleen, niin saattaisi elämäkin olla auvoisempaa, eikä siitäkään tarvitsisi jatkuvasti miehelleni itkeä.
Sainpahan purkaa tuntojani. Nyt voin taas jatkaa päivää hymyssä suin ja keskittyä illalla ihan itse lirkuttelemaan sille miehelleni. :P
Jos sun miehesi ei oikeasti salaa nauttisi ihailusta se osaisi kyllä laittaa sille stopin. Näyttää siltä, että yrität selittää tätä yhteydenpitoa pelkästään lapsilla. Olen melko varma, että siitä ei ole kysymys. Olen myös melko varma, että miehesi tuntee jotain kaunista exäänsä kohtaan. Hyvät muistot eivät erossa katoa.
Höpsistä, näin uskoo vain "vonkaavat eksä-akat" itse.
Juujuu, minä vain selittelen. :) Kyllä tässä on sen verran pitkään miehen kanssa elelty, että tiedän kyllä aika hyvin mitä hänen korviensa välissä vilistää. Välillä vilistää vilpittömiä, joskus vähemmän vilpittömiä ajatuksia, mutta mitään kiksejä hän ei kyllä eksänsä ihailuista saa.
Eivätkä hyvät muistot tietenkään erossa katoa! Onneksi ne jopa nostavat vähän päätään ajan myötä (aika kultaa muistot). Eihän sitä eron jälkeistä katkeruutta ja vihaa kukaan kestäisi loputtomiin... Lämpimiä muistoja on itsellänikin entisestä suhteestani ja lämpöisiä ajatuksia myös eksästäni. Hän sentään oli aina minulle oikeudenmukainen, rehellinen ja luotettava, toisin kuin tämä mieheni eksä oli miehelleni. Mutta siltikään ei pahemmin liikuttaisi mikäli eksäni syystä tai toisesta minulle lirkuttelisi. Vaan onneksi hänellä ei ole tarvetta, vaan on alusta asti osannut elää elämäänsä eteenpäin ja keskittyy myöskin lirkuttelemaan sille nykyiselle rakkaalleen.
Se on oikein. Eksät on eksiä hyvästä syystä. Ainakin meidän tapauksessamme.
Jep. Yleensä se ero on ihan harkittu eikä mikään hetken mielijohteesta tehty päätös. Kun päätös on tehty se on tehty, mutta mikään tässä maailmassa ei ole lopullista. Monet toivovat, että voisivat jotenkin jatkaa siitä mihin jäätiin, mutta kyllä silloin pitää aloittaa ihan puhtaalta pöydältä. Lähtökohtaisesti se on helpompaa uuden ihmisen kanssa jolloin vanhat kaavat ym. ei vaikuta suhteen syntymiseen. Siltikin voi olla, että jos näissä suhteissa molemmat sitä tosissaan haluaa on heillä kyky myös suoriutua siitä. Teidän tapauksessa ilmeisesti vain toinen haluaa, mutta kyllä miehesi mielestäni voisi vaadittavalla jyrkkyydellä katkaista tuon lirkuttelun.
Ikävää on se, että miehisi tietää sinulle aiheutuvan stressiä asiasta, mutta ei sitten mukamas saa exää lopettamaan sitä. Tämän vuoksi otin esille, että ehkä hän salaa nauttii siitä. Voi olla niinkin, että hän ei todellakaan tahdo tätä naista, mutta egon pönkitys on syystä tai toisesta tarpeen. Muistan, että eräs ystäväni antoi exänsä olettaa ihan silkkaa vattumaisuuttaan. Halusi varmaankin kostaa kärsimyksensä.
Itse olen palannut suhteeseen naisen kanssa jonka kanssa vietin elämäni parhaat ja ikävimmät vuodet. Ikävistä otettiin opiksemme ja parhaimmista saatiin bensaa koneeseen.
Toivottavasti asiat järjestyy. Onhan niillä tapana.
Tuntuu vähän siltä että sulle on tullu tuosta miehes eksästä jokin trauma.
Vai miks siitä pitää sitten välittää/valittaa jollei siitä miehellesikään ole haittaa eikä eksästään välitä.
Ja juu kyllä voi suhteesta erota hetken mielijohteestakin ja sen hetkisien elämäntilanteiden ja niistä johtuvien paineiden takia, silloin kaduttaa, varsinkin
jos se suhde on ollut hyvä!
Musta tuntuu että sinä olet näitä eksälle lirkuttelevia eksiä. Muuten naisena kyllä ymmärtäisit asian pointin. Mutta kun, kiusahan se on pienikin kiusa. Ja mikä trauma? Kyllä ihan normaalilla älylläkin varustettua ihmistä ottaa päähän ja häiritsee, jos joku yrittää viedä sun miestä, vaikka ilman miehen vastakaikua.
Se on normaalia ajattelua, eikä sellainen että "uskovaisen tavara on yhteistä" jos ymmäärrät.
Ja joku sanoi että, jämäkkyydellä loppuu lirkuttelu: Omasta kokemuksesta tiedän että ei lopu. Meillä sanotiin eksälle suoraan, jämäkästi, ilkeästi, sanottiin päin näköä ja laitettiin viestinä (siis mieheni laittoi ja sanoi että EI kiinnosta!!!, minä olen näistä asioista tietoinen, olen kuullut vierestä ja nähnyt viestit).
Ja eksä vastaili: joo ymmärrän että et rakasta mua enään, tämän jälkeen en enään teitä häiritse, olen pahoillani, olin humalassa jne. Ja muutaman kk päästä taas tulee vonkaamisia. Joten ei auta, jos vastapuoli on ääliö. Ja lasten takia on oltava puhelinyhteys äitiin.
Enään ei edes sanota sille ääliölle mitään, mies ei vastaa viesteihin, eikä silloin edes soittoihin kun lapset ovat meillä.
Minusta on naurettavaa, kun minä ja mieheni ollaan oltu yhdessa jo 6v, niin eksä luulee mieheni haluavan hänestä jotain, olisi varmasti tämän 6v aikana tehnyt jonkun siirron, mutta ei ole mennyt. Ovi eksän makkariin on koko ajan ollut auki. Luulisi senkin jo kertovan tälle vajukki eksälle, että hänestä ei olla kiinnostuneita.
Mutta kun on sairas mieleltään, niin on.
Ja olen eksä itsekkin, mutta ex-mieheni ei tarvitse pelätä minun häiriköintiä, me ollan erottu ja erossa silloin pysytään. Mitään romanttisia haaveita ei ole puolin eikä toisin, vaikka on yhteiset lapset.
No miks sit enää ajattelet koko asiaa?
Kerroin mielipiteeni ja omat kokemukseni. Enkö olisi saanut näin tehdä? Täällähän jaetaan kokemuksia, ajatuksia, ollaan vertaistukena toisille.
Eiku tämä palsta on varattu eksän perään haikaileville ja muunlainen kommentointi on kiellettyä!