Siirsin tänne toiselta, kun ajattelin, että voisi aiheuttaa keskustelua.
Kun luen näitä kirjoituksia, alkaa minulle valkenemaan yksi asia, nimittäin se, että varsinaan nainen ei pääse ilmeisesti koskaan yli exästään. Minulla on tästä omakohtainen kokemus oman vaimoni suhteen. Hänellä on aiemmin ollut vain yksi lyhyt seurustelu suhde ja nyt meillä on takana pitkä avioliitto. Aluksi kun tapasimme, hän teki selväksi, että exä oli kaikin puolin huono ja epäsopiva jne., eli mitään tunteita ei ole exään. En ollut lainkaan mustasukkainen exästä ja päinvastoin minusta tuntui, että hänen exä oli mustis minulle. Vuodet kuluivat ja ihmettelin joitain asioita, jotka aina välillä häiritsivät minua hieman, vaikka en koskaan maininnutkaan niistä vaimolleni. Hän monesti ajatteli ns. ääneen exäänsä ja puhui hänestä hyvin kauniisti. Tunnen hänen exänsä hyvin ja siksi osaan myös lukea tiettyjä asioita vaimostani. Hän nimittäin puhuu ja käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin exä ja joskus oikein hätkähdän, kun huomaan, miten hän suorastaan imitoi häntä huomaamattaan. Jos summaisin kaikki ne asiat, joita hän on puhunut sivu suunsa minulle exästään, niin ne ovat tässä. Komea, viisas, suosittu, taitava rakastaja ja huomaavainen. Nämä kaikki hän on sanonut minulle ohimennen useita kertoja ja lisäksi hän tosiaan matkii exäänsä.
Pidän myös hyvin erikoisena sitä, että hän yrittää tehdä minusta exäänsä. Tämän havainnon olen tehnyt mm. siten, että hän jatkuvasti pyytää minua leikkaaman samanlaiset hiukset, kun exällä. Lisäksi hän joskus huomauttaa, että olen jossain asiassa samanlainen kuin exä, tai että hän valitsi samanlaisen kumppanin, kun exä. Kerran sanoin hänelle, että taitaa sillä exällä olla vielä hyvin merkittävä paikka sinun sydämessäsi. Vaimoni oli pitkään hiljaa ja lopulta sanoi, että ei kuitenkaan yhtä merkittävä paikka kun sinulla. Periaatteessa tuo kyllä loukkasi minua, koska heidän suhteestaan oli tuolloin kulunut jo todella pitkä aika ja meillä takana paljon yhteistä elämää. Muutaman kerran vaimoni on myös kertonut minulle, ihan vain normaalissa arkipäivän tilanteessa, että hänellä sujui seksi hyvin exän kanssa. En periaatteessa kyllä tee tällaisella tiedolla yhtään mitään ja ihmettelen, että hän minulle näin sanoo. Olen ollut aika ylpeä siitä, että hallitsen seksi hommat hyvin ja vaimoni ei todellakaan jää mitään paitsi sillä saralla. Täydellinen lyttäys tuli kuitenkin yhdessä riidassa, jossa vaimoni latasi minulle, että exä oli sata kertaa parempi seksissä kun minä.
Pahoitin tuosta mieleni todella pahasti ja en ole oikein sen jälkeen päässyt jaloilleni lainkaan. Noita sanoja hänen ei todellakaan olisi tarvinnut sanoa ja sanoinkin hänelle, että en varmaan koskaan pääse niiden sanojen yli. Minä, jolla oli kohtalaisen hyvä itse tuntu ja jolla ei ole ollut ongelmia mustasukkaisuuden kanssa, olen nykyään aika rikki. Suoraan sanottuna ******** tosi paljon ja kaikki sanomiset vain pyörii mielessä. Nyt kun luin näitä kommentteja tästä ketjusta, minulle aukesi se, että nainen ei koskaan pysty unohtamaan exäänsä, eikä varsinkaan sitä ensimmäistään. Se jää ikuisesti elämään ja jotain naisesta jää pysyvästi siihen ekaan suhteeseen. Miehenä en todellakaan koe asioita tällä tavalla. Ymmärrä hyvin, jos ero kirpaisee ja exä pyörii mielessä esim. parivuotta(ehkä maksimi), mutta muuta en sitten ymmärräkään. On minullakin takana pari exää ja jotain hyvää niissä suhteissa tietty oli, ehkä paljonkin, mutta ne suhteet ovat pysyvästi ohi. En koskaan ajattele exiäni, en kaipaa, en itse asiassa edes muista noista suhteista enää mitään erityistä. Toista on näköjään naisilla ja siksi en voikaan suositella kenellekään miehelle naista, jolla on takanaan aiempia suhteita. Ottakaa sellainen, joka ei ole aiemmin ollut suhteessa. Ehkä sitten omat ongelmansa siinäkin, mutta eipä tarvi miettiä exiä.
Kun luen näitä kirjoituksia, alkaa minulle valkenemaan yksi asia, nimittäin se, että varsinaan nainen ei pääse ilmeisesti koskaan yli exästään. Minulla on tästä omakohtainen kokemus oman vaimoni suhteen. Hänellä on aiemmin ollut vain yksi lyhyt seurustelu suhde ja nyt meillä on takana pitkä avioliitto. Aluksi kun tapasimme, hän teki selväksi, että exä oli kaikin puolin huono ja epäsopiva jne., eli mitään tunteita ei ole exään. En ollut lainkaan mustasukkainen exästä ja päinvastoin minusta tuntui, että hänen exä oli mustis minulle. Vuodet kuluivat ja ihmettelin joitain asioita, jotka aina välillä häiritsivät minua hieman, vaikka en koskaan maininnutkaan niistä vaimolleni. Hän monesti ajatteli ns. ääneen exäänsä ja puhui hänestä hyvin kauniisti. Tunnen hänen exänsä hyvin ja siksi osaan myös lukea tiettyjä asioita vaimostani. Hän nimittäin puhuu ja käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin exä ja joskus oikein hätkähdän, kun huomaan, miten hän suorastaan imitoi häntä huomaamattaan. Jos summaisin kaikki ne asiat, joita hän on puhunut sivu suunsa minulle exästään, niin ne ovat tässä. Komea, viisas, suosittu, taitava rakastaja ja huomaavainen. Nämä kaikki hän on sanonut minulle ohimennen useita kertoja ja lisäksi hän tosiaan matkii exäänsä.
Pidän myös hyvin erikoisena sitä, että hän yrittää tehdä minusta exäänsä. Tämän havainnon olen tehnyt mm. siten, että hän jatkuvasti pyytää minua leikkaaman samanlaiset hiukset, kun exällä. Lisäksi hän joskus huomauttaa, että olen jossain asiassa samanlainen kuin exä, tai että hän valitsi samanlaisen kumppanin, kun exä. Kerran sanoin hänelle, että taitaa sillä exällä olla vielä hyvin merkittävä paikka sinun sydämessäsi. Vaimoni oli pitkään hiljaa ja lopulta sanoi, että ei kuitenkaan yhtä merkittävä paikka kun sinulla. Periaatteessa tuo kyllä loukkasi minua, koska heidän suhteestaan oli tuolloin kulunut jo todella pitkä aika ja meillä takana paljon yhteistä elämää. Muutaman kerran vaimoni on myös kertonut minulle, ihan vain normaalissa arkipäivän tilanteessa, että hänellä sujui seksi hyvin exän kanssa. En periaatteessa kyllä tee tällaisella tiedolla yhtään mitään ja ihmettelen, että hän minulle näin sanoo. Olen ollut aika ylpeä siitä, että hallitsen seksi hommat hyvin ja vaimoni ei todellakaan jää mitään paitsi sillä saralla. Täydellinen lyttäys tuli kuitenkin yhdessä riidassa, jossa vaimoni latasi minulle, että exä oli sata kertaa parempi seksissä kun minä.
Pahoitin tuosta mieleni todella pahasti ja en ole oikein sen jälkeen päässyt jaloilleni lainkaan. Noita sanoja hänen ei todellakaan olisi tarvinnut sanoa ja sanoinkin hänelle, että en varmaan koskaan pääse niiden sanojen yli. Minä, jolla oli kohtalaisen hyvä itse tuntu ja jolla ei ole ollut ongelmia mustasukkaisuuden kanssa, olen nykyään aika rikki. Suoraan sanottuna ******** tosi paljon ja kaikki sanomiset vain pyörii mielessä. Nyt kun luin näitä kommentteja tästä ketjusta, minulle aukesi se, että nainen ei koskaan pysty unohtamaan exäänsä, eikä varsinkaan sitä ensimmäistään. Se jää ikuisesti elämään ja jotain naisesta jää pysyvästi siihen ekaan suhteeseen. Miehenä en todellakaan koe asioita tällä tavalla. Ymmärrä hyvin, jos ero kirpaisee ja exä pyörii mielessä esim. parivuotta(ehkä maksimi), mutta muuta en sitten ymmärräkään. On minullakin takana pari exää ja jotain hyvää niissä suhteissa tietty oli, ehkä paljonkin, mutta ne suhteet ovat pysyvästi ohi. En koskaan ajattele exiäni, en kaipaa, en itse asiassa edes muista noista suhteista enää mitään erityistä. Toista on näköjään naisilla ja siksi en voikaan suositella kenellekään miehelle naista, jolla on takanaan aiempia suhteita. Ottakaa sellainen, joka ei ole aiemmin ollut suhteessa. Ehkä sitten omat ongelmansa siinäkin, mutta eipä tarvi miettiä exiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se nyt on aika luonnollista, että existä on hyviä muistoja ja aikakin kultaa osaksi ne. Itse naisena en kyllä haikaile exieni perään ja tuo, että hän vertailee sinua exäänsä on väärin... Siitä kannattaisi puhua.
Jos on tunne ihminen, ei pääse koskaan yli.
Tässähän on nyt vain kysymys rakkaudesta. Joitakin rakastaa enenmän kuin toisia.
Minullakin on exiän ja elettyä elämää takana. Mutta vain yhtä heistä kaipaan. Muut exät eivät merkitse minulle mitään.
Tämä jota kaipaan on jo parin vuosikymmenen takaa. Ja vieläkin vain häntä kaipaan, en voi sille mitään. Hänellä on sydämessäni paikka koko loppuelämäni. Näin se vain on.
Jos nyt alkaisin uuteen suhteeseen, panostaisin siihen täysillä enkä todellakaan puhuisi exästä nykyiselle mitään, siis tarkoitan että en muistuttelisi hänestä jokapäiväisessä elämässäni. Se ei ole minusta reilua. Ei se ole vastapuolelle niin mieltä ylentävää kuultavaa kuten alkuper.kirjoittaja tuossa mainitsikin.
Enpä tiedä mitä sinun sijassasi tekisin. Olisiko kunnon keskustelu paikallaan, sillä onhan tuo repivää. Muista kuitenkin että jos hän on riidoissa ylistänyt exäänsä, se ei välttämättä sitä tarkoita. Ja aikahan tunnetusti kultaa muistot.
Yhteenpalaamisessa ei ole mitään ongelmaa silloin kun molemmat ovat toisissaan ja haluavat jatkaa yhdessä.
Paljon typerämpää on jatkaa seuraavaan ..ja mahdollisesti sitä seuraavaan suhteeseen ja tehdä samat virheet ja kohdata samat ongelmat yhä uudestaan ja uudestaan.
Kannattaa kasvaa ihmisenä, ajatella niitä positiivisia asiota mitä teillä on ollut ja keskustella miten ne ongelmat saataisiin pois ..ja saako ne pois.
Tosi surullista lukea, että "jos on tunneihminen, ei pääse koskaan yli".
Minä ja ensirakkauteni tapasimme täällä Suomi24;ssä, "nappasin" hänet sen aikaisessa pikakeskustelussa ja siitä alkoikin nelivuotinen tarina. Kaukosuhdetta, avoliittoa, ero, parisuhdetta, eroa, on/off-vaihe yli puoli vuotta. Voi sanoa, että raskasta on ollut. Vielä kuukausi sitten kaikki oli ns. pinnallisesti hyvin, mutta nyt hänellä on jo uusi, käytännössä hylkäsi minut heti. Tähän vaikuttaa paljon myös se, että olen aika nuori, yksinäinen ja taipuvainen masentumaan kohtalaisen helposti. Noh onneksi Jumala on mun kanssa..