Ollaan kolmenkympin puolivälissä oleva pariskunta. Suhteessa on kaikki hyvin, mutta ongelmana on että nainen vaatii yllättäen lähes absolutismia kotona. Raja on kuulemma 1 olut, ja jos haluaisin juoda toisen niin alkaa sota. Emme ole koskaan juoneet 2-3 lasia enempää kotosalla ja ehkä kerran 3kk vähän enemmän. Itselläni on terve suhde alkoholiin, ja tykkään nauttia ruoan kanssa lasillisen tai kaksi. Naisella on männävuosilta huonoja kokemuksia alkoholista. Tuntuu jotenkin tosi kohtuuttomalta, kun toinen sanelee juonko yhden vai kaksi lasia. mitä mieltä olette, voiko toiselta vaatia tämmöistä? vaikka alkoholinkäyttö on jo entuudestaan vähintäänkin kohtuullista(2 -3 lasia vkl, tai pari olutta)
Voiko toiselta vaatia lähes absolutismia?
miesvantaa80
142624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Moikka!
Koti on tietysti yhteinen koti kummallekin, eli yhdessä pitäisi mielestäni asioista sopia ja tehdä kompromisseja.
Mutta, kuulostaa kyllä vähän kohtuuttomalta tuo naisesi vaatimus.
Miten hän on perustellut vaatimustaan? Hänen pitää mielestäni perustella se, että miksi ET saisi juoda enempää kuin yhtä juomaa - varsinkin, jos suhteesi alkoholiin on o.k etkä ala esim. käyttäytymään huonosti, jos saat alkoholia vereesi..
Eli teidän pitää nyt vain keskustella asiasta ja selvittää se, että MIKSI hän ei anna sinun juoda yhtä lasillista enempää? Mikä siinä on se ongelma? Mikä on taustalla syynä?
Toista ei saa liikaa rajoittaa eikä määrätä - mutta toisaalta päätöksiä pitäisi tehdä yhdessä. Eli mielestäni teidän tulisi keskustella asiasta ja sopia jokin kompromissi!
Mutta siksi tästä puhun nyt, koska meillä on sellainen tilanne meidän parisuhteessa, että minä olen absolutisti (nainen) ja rakkaani tykkää välillä nauttia alkoholia tai käydä baarissa tai muuta. Tosi vähän hän alkoholia käyttää, mutta toisinaan kuitenkin. Olen absolutisti siksi, koska koen alkoholin vain tosi negatiiviseksi asiaksi, minulla on siitä huonoja kokemuksia ja en tykkää siitä, mitä humalatila tekee ihmiselle (muuttaa jotenkin ihminen luonnollista olemusta). Lisäksi en vain pidä alkoholin mausta.. Ja koen sen epäterveelliseksi muutenkin.. Mutta se on mulle silti ok, että kumppanini silloin tällöin ottaa oluen tai pari, koska tiedän, että se on hänelle rentoutumiskeino! Ja ymmärrän, että olemme erilaisia tässä asiassa. Hän arvostaa absolutismiani ja tukee minua siinä, niin minä arvostan hänen ajatuksiaan ja tapojaan :) Pari kun olemme! Meidän on pitänyt käydä asiasta keskusteluja ja tehdä kompromisseja - päätyä sellaiseen tulokseen, mikä kumpaakin tyydyttää! Koska rakastamme kuitenkin toisiamme, emmekä tahdo riidellä sellaisen asian takia...
Eli keskustelua sinne teille vaan neuvoisin ja vaadi, että kompromissi pitää löytyä. :) Esim. sovitte että tänä viikonloppuna ei tarvitse juoda ollenkaan, mutta seuraavana viikonloppuna voit juoda vaikka pari-kolme. Sitten taas taukoa. Ja sitten parin viikon päästä taas pari-kolme. Koska et kai säkään silti tahdo pahoittaa rakkaan vaimosi mieltä. :)
jotenkin sain sellaisen vaikutelman että vaikka kysyit toisten mielipidettä ja vaikka sulle vastattais että voi vaatia niin alkaisit heti puolustuskannalle.. eli siten koko kysymys olis aika turha koska olisit jo mielessäs päättäny. mutta joka tapauksessa oma vastaukseni on että ei voi vaatia. lähtökohtaisesti oon aina ollut sitä mieltä että juoda saa (siitä huolimatta että huonoja muistoja ja kokemuksia viinasta myös), en halua toista alkaa äidin lailla mitenkään käskeä, muuttamaan tai ees yrittää mutta toisen on sen seurauksena sitte mahdollisesti myös ymmärrettävä se minkä takia esim. itse lähtisin vaikka ennemmin tyttöjen kanssa illanviettoon mitä katselisin ja sietäisin sun huonompaanki muuttunutta käytöstä eikä ruveta syytteleen sitte siitä.. ja varsinkaan en usko tuon yhden kaljan muuttavan asiaa mihinkään suuntaan vaikka sen ylimääräisenä ottaisitki niin sitä suuremmalla syyllä.
naisesi yleistää kokemuksensa vineton haitoista. anna maamin huutaa,kyllä ääntä sopii maailmaan.huomaa lopulta toimintansa turhuuden.juuri tuollaiset pakkopullat ajaa meidät miehet kuppiloihin vaikka kotona rentoutuminen olisi kai perus jutskia jos siitä ei todellista haittaa ole muulle kuin eukon pakko mielteelle,heh.
Itselläni on alkoholisteja historia täysi, ensin vanhempi joka myös kuoli alkoholiin ollessani lapsi, ja sen jälkeen aviomies jonka kanssa elin, vuosia ja vuosia kärsien alkoholismin tuomista ikävistä asioista. Elämäni oli täynnä pelkoa, unettomuutta, stressiä, ahdistusta…
Nykyisin en voisi elää miehen kanssa joka käyttää alkoholia “rentoutumiskeinona”, Haluan miehen jolta löytyy keinoja muunlaiseen rentoutumiseen. Itselläni alkoholin katselukiintiö on täysi, en vain kerta kaikkiaan kestä enää edes nähdä tai haistaa kaljapulloa. Kun kuulen kaljapullon/tölkin poksahtavan auki, stressikäyräni ja verenpaineeni nousee heti. En pysty hengittämään. Vaikka tietäisinkin että se ei johtaisi päivien mittaiseen ryyppyputkeen jossa kenen tahansa hengenlähtö on lähellä(exäni joi 4 päivää viikossa putkeen, nukkumatta, syömättä, ja siksi alkoi jo tulla juoppohulluustilaan jossa jopa saattoi tuhota koko kämpän, uhata itsensä, minun ja lemmikkiemme henkeä 24/7) ja en silti pysty järkeilemään tuota pelkoa ja ahdistusta pois. En myöskään siedä yhtään alkohuurua toisen hengityksestä. En missään nimessä edes päästäisi kotiini kaljalta/viiniltä haisevaa miestä.
Siksi etsinkin nykyisin absomiestä. En halua ruveta muuttamaan ketään, sillä tiedän että se ei ole reilua eikä myöskään mahdollista. Mielestäni minulla on oikeus turvalliseen, stressittömään kotiin, jossa minun ei tarvitse pelätä. Miehillä on oikeus juoda kaljaa, mutta minulla on myös oikeus olla katselematta sitä.
Elän myös itse aika kurinalaisesti, olen terveyshirmu, herään aikaisin treenaamaan eikä kotoa löydy alkoa tai muutakaan epäterveellistä, joten kumppaninkin pitäisi olla melko samanlainen. Parikin juomaa vie puhdin pois treenistä.
Jep, ei ole helppoa löytää miestä, mutta mieluummin yksin kuin kaljalle haisevan miehen kanssa! Kuinka ihanaa elämäni nyt onkaan kun kotona on turvallista, en osaa kertoa kuinka onnellinen olen!
Kumpikaan ei voi vaatia kummaltakaan yhtään mitään!
Vaatija ilmoittautuu parisuhteeseen sopimattomaksi.
Perusteltuja toivomuksia voi esittää.
Oon kullä sitä mieltä, että kasvatat nyt munat ittelees ja vetäset oikein kunnon tumut. Siis sillai yllätten ja hönöpäissäs sitte valitat sille, kun ei se anna ikinä ryypätä.. Ja sitte vaan katselet mitä tapahtuu :) Tuskin mitään. Paitsi, että ei akkas valita enään parista kaljasta, kun pelkää että vedät taas kostoks uudet tumut :)
näin se menee...
Entä jos se toinen puoliso ei vaan pidä siitä että alkoholia juodaan niin paljon, että menee päähän? Ruokajuomana yksi viinilaisllinen tai yksi olut on ok, mutta kaikki siitä eteenpäin turhaa.
Minullakin on kielteinen asenne juomiseen kokemuksien kautta. Itse en ole juuri koskaan kännännyt, sukulaiseni sitäkin enemmän!
Aloittajan puoliso saattaa muuttua epämieluisaksi jo siitä toisesta oluesta. Tätähän monetkaan miehet eivät allekirjoita, vaan autonkin rattiin kyetään kyllä kolmenkin keskioluen jälkeen! Mutta se persoona kuitenkin muuttuu ja sitä eivät kaikki hyväksy.
Minäkin voisin ihan hyvin alkaa absolutistiksi, mutta sitä minun puolisoni ei luultavasti hyväksyisi. Yksi saunaolut kuulemma pitää olla kuitenkin...
Rentoutumiskeinona alkoholi on sieltä huonoimmasta päästä! Tämän jokainen ympärilleen katsova voi allekirjoittaa!
Ei sulla voi olla terve suhde alkoholiin jos et voi kunnioittaa naistasi ja juoda VAIN sitä yhtä olutta tai yhtä lasillista viiniä. Mitä kitiset? Yhden jälkeen voi jopa ajaa vielä autoa, ei useamman. Eli kunnioita puolisosi toivetta. Et sinäkään pitäisi siitä jos naisesi esim päättäisi vetästä pari tupakkaa sisätiloissa? Kinaisitte yhdestä, tai kahdesta.
Aloittajalla on oikeus juoda kotonaan ihan niin pljon kuin huvittaa, ja hänen puolisollaan on taas oikus elää kodissa jossa ei juoda. Se, että voitteko asua samassa kodissa, onkin sitten toinen juttu.
Jos naisella tilanne on esim. yhtä paha kuin Psir6:lla, näkisin että juova ihminen joustaa koska asia ei ole kokoluokaltaan ollenkaan samaa suuruusluokkaa hänelle kuin vakavia traumoja saaneelle puolisolle. Tällaista tilannetta voi verrata siihen että toinen on allerginen kissoille ja toinen tuo kotiin kissoja koska "kyllähän nyt pari kissaa kotosalla on ihan kohtuullisen/normaalin rajoissa".
Toisaalta taas, jos nainen vain nipottamisen ilosta rajoittaa toisen tekemisiä niin silloin on syytä harkita josko nipottaminen olisi syytä loppua. Varmaan kannattaa koettaa keskustella asiasta että mistä pohjimmiltaan on kysymys.
Jokainen kyllä vastaa omasta juomisestaan. Sitä mieltä olen. Ja varmaan jokainen alkoholistin lapsi/vaimo/mies tietää, että vaatimuksilla ei alkoholistia raitisteta. Itse olen tällaisen "sankarin" lapsi.
Itse voi vain päättää, kestääkö toisen juomista, on se sitten kohtuu- tai liikakäyttöä. Kun alkaa aikuista ihmistä pakottamaan johonkin, niin siitä ei koskaan seuraa hyvää.
Jos haluaa puolisostaan absolutistin, niin ainoa oikea tapa toimia on kertoa, miksi niin ajattelee. Sen jälkeen päätös jää yksinomaan sen harteille, keneltä absolutismia toivotaan. Toinen ei voi/saa sitä vaatia.
itse jotenkin voisin jopa ymmärtää, että alkoholistin lapsena/puolisona elänyt henkilö edellyttää suhteeltaan täysraittiutta. Sitä edellytystä ei tosin voi esittää jälkikäteen.
Minusta aloittajan puoliso ylittää rajan. Hän voi toivoa, ei määrätä tai vaatia. Mikä on suhde alkoholiin, on jokaisen päätettävä itse. Jos se ei vaatijaa miellytä, niin kannattaa katsella sitten uutta suhdetta.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Ei ole oikein vaatia toista tekemään jotain, voi vain keskustella. Toinen sitten toimii niin kuin toimii ja jos kyseessä on ylitsepääsemätön asia niin siitä pitää sitten vetää johtopäätökset yhdessäolemisen suhteen.
Aloittaja ei tajua omaa parastaan.
Jos tajuaisi, olisi iloinen ja ylpeä puolisostaan, jolla on kokemusta ja näkemystä. Ja aloittaja itse päättelisi omassa päässään, että kyllä yksi kalja riittää. Toisen voi sitten ottaa jo alkoholitonta jos maku niin kovasti makuhermoja kutkuttaa.
Mitähän muuta sitä voisi näin keväällä tehdä kuin kinata toisesta oluesta? Lähteä lenkille, opetella urheilemaan tai amatööriornitologiksi vaikkapa. Tai lemmiskellä sen avokin kanssa, tai osallistua puuhakkaana kevätsiivoukseen. Maailmassa on niin paljon kivaa tekemistä ja kokemista, muutakin kuin se kaljapullon aukipihautus. Voi olla lähimmilleen enemmän läsnä ja iloksi ilman, uskotko?
jos vaimollasi on alkoholi ongelma niin on aivan normaalia vaatia puolisoa tukemaan mutta jos ei ole niin silloin asia on toisin
mun mielestä EI OLE kohtuutonta vaatia tollasta jos ´varsinkin on huonoja kokemuksia alkoholista niinkuin itsellänikin on ja jonka takia olen alkoholin jättänyt menneisyyteen! Ja kyl varmaan naisesi on selittänyt miksi hän on vaatinut tätä,itse en edes voisi olla ihmisen kanssa joka ryyppäis ja jos kerran yhdessä asutaan niin pitää olla yhteiset pelisäännöt myös ja turhaan tuostakin on kitisemään ja koskaan ei ole kenelläkään mitään "tervettä suhdetta" alkoholiin. Itsellä on se kanta joko juodaan tai sitten EI juoda !! Jos et voi hyväksyä toisen mielipiteitä esim alkoholista ni miksi olet sitten kyseisen ihmisen kanssa jos juomisesi on tärkeämpää???