Onko näin, että jos ei ole sosiaalista elämää tai se on hyvin vähäistä, niin se on este seurustelukumppanin löytymiselle, tai jos ei ihan este, niin ainakin heikentää kumppanin löytymisen mahdollisuutta? Tarkoitan nyt tässä sitä, että onko sellaisen ihmisen jolla kavereita ei ole, tai hyvin vähän, niin käytännössä hankalampaa löytää seurustelukumppani? En siis tarkoita sitä, että vilkas sosiaalinen elämä olisi monella vaatimus tulevalta kumppaniehdokkaalta, enkä sitä, että he olisivat jotenkin kykenemättömiä siihen, vaan kyse on nyt ihan käytännön syistä.
Ainakin näin äkkiseltään ajateltuna kaverittoman, tai hyvin suppean kaveripiirin omaavalla saattaa olla huomattavasti vaikeampaa löytää seurustelukumppani. Monethan ovat löytäneet seurustelukumppaninsa kavereiden tai tuttujen kautta mm kavereiden kavereista ja tuttujen tutuista. Kaverittomalla tilanne on toinen. Kun kavereita ei kerran ole, tai niitä hyvin vähän, niin ei tule kutsujakaan mihinkään yhteisiin juhliin, illanistujaisiin, eikä yhteistä oleilua kaverien kesken ole muutenkaan, niin tulevaan seurustelukumppaniinkin tutustuminen sitä kautta on melkeinpä suljettu pois. Jos ihan muutamia kavereita kuitenkin on, mutta heillä yhtä heikko sosiaalinen elämä, niin ei tilanne ole juuri yhtään sen parempi.
Mikäänhän ei tietenkään estä yrittämästä löytää kumppania itsekseen, mm netistä, baareista, tanssipaikoilta ja yökerhoista, mutta se voi olla joskus aika huteraa.
Mitä mieltä siis olette, että onko näin, että jos et omaa laajaa kaveripiiriä, niin kumppaninkin löytymisen mahdollisuudetkin ovat heikot? Itse en usko sen olevan ihan ehdoton este, mutta joskin se voi heikentää.
Ainakin näin äkkiseltään ajateltuna kaverittoman, tai hyvin suppean kaveripiirin omaavalla saattaa olla huomattavasti vaikeampaa löytää seurustelukumppani. Monethan ovat löytäneet seurustelukumppaninsa kavereiden tai tuttujen kautta mm kavereiden kavereista ja tuttujen tutuista. Kaverittomalla tilanne on toinen. Kun kavereita ei kerran ole, tai niitä hyvin vähän, niin ei tule kutsujakaan mihinkään yhteisiin juhliin, illanistujaisiin, eikä yhteistä oleilua kaverien kesken ole muutenkaan, niin tulevaan seurustelukumppaniinkin tutustuminen sitä kautta on melkeinpä suljettu pois. Jos ihan muutamia kavereita kuitenkin on, mutta heillä yhtä heikko sosiaalinen elämä, niin ei tilanne ole juuri yhtään sen parempi.
Mikäänhän ei tietenkään estä yrittämästä löytää kumppania itsekseen, mm netistä, baareista, tanssipaikoilta ja yökerhoista, mutta se voi olla joskus aika huteraa.
Mitä mieltä siis olette, että onko näin, että jos et omaa laajaa kaveripiiriä, niin kumppaninkin löytymisen mahdollisuudetkin ovat heikot? Itse en usko sen olevan ihan ehdoton este, mutta joskin se voi heikentää.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Onhan se sikäli este, ettei yksin tule lähdettyä kapakoihin, kun se on niin tylsää yksin ryypätä. Ja missään muualla ei naisia oikein voi lähestyä ilman että luulevat joksikin hyypiöksi.
Jos ei onnistu saamaan edes kavereita niin miten sitten seurustelukumppania!
Näin vittu on. Nussimaan ei päästetä muita kuin vitun kaverinomistajia.
Jos muuttaa uudelle paikkakunnalle, esim. työn takia, voi olla hankalampi kerätä niitä kavereita taas. Varsinkin jos alkaa olemaan iässä jossa sinänsä mukavat kamut hoitelee vain lapsia kotona.
Joo mut on sellainen heebo onnistunut niin aiemmin saamaan. Ei ole kyse siitä onko kavereita just sillä hetkellä vaan siitä että osaako niitä ylipäänsä saada. Mielestäni.
Jos puhutaan vain miesten kohdalta, niin omien ja tarkkailemieni kaverien perusteella yleistäisin ennemminkin niin, että kaveriporukan keskipisteenä olosta on hyötyä naisten viehättämisessä. Sen sijaan kavereista sinänsä ei ole hyötyä, jos ei ole kaveriporukan keskipiste tai lähellä keskipistettä. Syitä osaan keksiä heti ainakin kaksi. Ensinnäkin, naiset arvostavat statusta, ja kaveriporukassa statusta on lähinnä niillä parilla keskeisimmällä ihmisellä (usein nämä keskipisteet ovat kieroja kuin korkkiruuvit, mutta sillä ei ole naisille väliä). Toiseksi, porukan keskipisteen tienoilla olevat saavat muita enemmän tietoonsa eräänlaista "puolisalaista" informaatiota, esimerkiksi liittyen ympärillä pyörivien naisten varaustilanteisiin, haluihin ja kiinnostuksiin.
siis ekaan lauseeseen, -> omien kokemusteni ja tarkkailemieni kaverien ja tuttujen kokemusten perusteella
Vielä lisäys. Toki kavereista siinä mielessä on hyötyä, että yöelämässä jos liikkuu kaveriporukalla, niin naiset ovat myötämielisempiä jopa niille tyypeille, jotka eivät selvästikään ole mitään porukan keskipisteitä. Se on joku tällainen naisille kännissä tuleva tuomitsevuus, että yksin oleva mies vältettävä. Darkfear aina asiasta jankuttaa, ja sitten kymmenet ihmiset jankuttavat Darkfearille vastaan, että DF on väärässä. Sanoisin, että kumpikaan osapuoli ei ole täysin oikeassa, mutta DF on kuitenkin enemmän oikeassa kuin vastaan jankuttajat. Itse en kumminkaan jaksa tästä jankuttaa suuntaan tai toiseen, ei se siitä kumminkaan mihinkään muutu.
Ei ehkä pitäisi jatkaa tätä keskustelua enää, mutta jos sattuu baariin yksin, niin onhan siellä vähän huonommassa pössiksessä kuin jos olisi porukalla baarissa. Pitää olla aika sosiaalinen tapaus, että suomalaisessa baarissa löytää puheseuraa heti välittömästi.
Minulla taas miehet tulevat juttelemaan, jos ystäväni menee vessaan, tupakalle, tanssimaan jonkun miehen kanssa tai muusta syystä on hetken yksikseen. Moni jutun alkua yrittävä, on tosin hymyillyt tai flirtannut aiemmin.
Muutaman kerran olen ollut aika pitkään yksin kun ystävällä pussailu kesken, eikä kukaan ole asiaan mitään huomiota kiinnittänyt.
Ja kaikillehan ei edes haluta paljastaa, miten kaunis nainen olisi tarjotimella ja kiinnostunut, niin ollaan sitten hiljaa. Kateus.
Yksin oleva nainen on ihan eri asia kuin mies. Siitähän kaikki heti tajuavat että nyt on ämmä tullut nussituttamaan vittuaan ja panijaehdokkaat ovat jonossa. Mutta heti jos mies on yksin niin ei sille anneta koska ei ole niitä vitun kavereita ja ilman vitun kavereita ei anneta vittua.
Tottapuhuen ite oon miettinyt muutaman nettituttavuuden kohdalla, että onko niissä jotain vikaa kun tuntuu, ettei niillä ole mitään sosiaalista elämää... Että onko niillä huonot sosiaaliset taidot vai missä vika. Itse olisin varmaan jo vetänyt ranteet auki jos mulla ei ois kavereita.
Ei yksinäisyys välttämättä tarkoita huonoja sosiaalisia taitoja. Itselläni oli 5-10 kamua, joiden kanssa tuli joskus aktiivisina opiskeluvuosina pyörittyä siellä suun täällä. Tulin juttuun käytännössä kenen kanssa tahansa.
Valitettavasti vaan yks toisen perään alko seurustelemaan ja unohti muut kaverit tai valmistu ja muutti työn perässä muualle jne.
Omaksi osaksi jäi sitten olla se kaveriporukan viimoinen sinkku, jonka seuraa ei enää tarvittu oikein missään. Ja kun kaikki kaverin kaverin serkun kaimatkin seurusteli, niin ei sitten sieltäkään sitä kumppania tullu napattua.
Pikkuhiljaa kuukaus kuukaudelta elämästä tuli vain yksinäisempää ja yksinäisempää, kunnes muutaman vuoden päästä huomasin ettei elämästä ollut jälellä kuin työt. Onhan se tosi köyhää elää ilman sosiaalista elämää. Töistä yksin kotiin odottamaan seuraavaa työpävää..
Koittaa pitää itsensä jotenkin aktiivisena harrastelemalla jotain, muttei sieltäkään mitään ihmissuhteita tunnu aikuisiällä löytyvän. Ihmiset joilla on jo perhe, työt ja entuudestaan pari hyvää kaveria on ihan tarpeeksi eikä uusille ihmissuhteille vain ole aikaa... Sosiaalisuus ei paljon auta, jos toista osapuolta ei kertakaikkiaan vaan kiinnosta.
Yks vanha kamu, josta toisinaan seuraa sentään edes. Mutta hänkin niin "kiireinen" ettei oikeen mitään siitäkään ihmissuhteesta tahdo saada irti. Esim. tällä hetkellä ollut viimeiset 6 viikkoa liian "kiireinen" tapaamaan.
AP on kyllä ihan hyvin analysoinut ongelman. Kaverittomuus itsessään ei varsinaisesti estä kumppanin löytämistä tai tee ihmisestä epäsosiaalista tms.
Mutta täysin samaa mieltä, että tilanteita, joissa sen kumppanin voisi iskeä muodostuu selvästi vähemmän:
-Baariin yksin kuuntelemaan paskaa musiikkia ja katsomaan känniörvellystä. Ei kiinnosta
-Baariin yksin vetämään pää täyteen. Voin vetää kalsarikännit yksin kotonakin ja naisia siinä kunnossa harvemmin onnistuu iskemään vaikka baariin asti eksyisikin.
-Pippaloihin tapaamaan jotain kaverin kavereita. Kuka mut muka kutsuis pippaloihin?
-Kaveri "parittaa" sut jollekkin epätoivoiselle sinkkukamulle. Niin jos oliskin niitä kavereita..
jne, jne, jne.
Tilanteita, missä iskeä naisia, tulee yksinäiselle sinkulle niin kovin kovin harvoin.
No riippuu siitä käykö niiden kavereiden kanssa baareissa, vai pelkästään pelaamassa tennistä tai sählyä. Jälkimmäisessä tapauksessa kavereista ei ole mitään hyötyä, koska ei urheilusuoritusta tekeviä naisia pysty kukaan iskemään.
Kavereista on hyötyä ainoastaan silloin jos niiden kanssa viettää aikaa baareissa, joissa on myös humalaisia naisia.
Näin on. Ja voi kavereista olla hyötyä, jos niiden kautta tutustuu muuten naisiin. Itse en ole kavereiden kautta sinkkunaisia juuri tavannut.
Jep. toi on kyllä ihan totta. Munkaan kavereista ei ole kuin harrastusseuraa ja siellä ei liiemmin naisia pyöri..
Ei se ole kovinkaan suuri este kumppanin löytymiselle, joskin toki sitä helpommin löytää mitä suurempi sosiaalinen ympäristö on. Mutta kumppanin pitämiselle se on suuren suuri haitta, ellei kumppani satu olemaan samanlainen kaveriton luuseri. Joka minäkin siis olen.
No en minäkään jaksaisi naista jolla on laaja ystäväpiiri. Itse olen aika yksinäinen, mutta ihan onnellinen.
Ainakin viisi syytä tulee äkkiä mieleen miksi noin on (miehenä):
-Suppeat tai olemattomat kaveripiirit joten et kohtaa toisia sinkkuja
-Yksin hankalampi mennä moniin menoihin mm. baariin ja vaikuttaa "luonnolliselta"
-Naiset arvioivat miestä miehen statuksen perusteella johon myös vaikuttaa se miehen sosiaalinen suosio
-Naiset arvostavat miestä joka tulee toimeen ihmisten kanssa sekä viihdyttää heitä joten kaverittomana kulkeminen voi saada miehen vaikuttamaan myös ujolta ja epävarmalta
-On epäilyttävää jos ihmisellä ei ole kavereita, onko kyseessä siis epäsosiaalinen sosiopaatti?
Nämä siis mieheltä joka itse on kyllä sosiaalinen seurassa, mutta kaveripiiri on pienentynyt niin pieneksi että ei ole oikein edes mitään menoseuraa.
Naiset pitäisi iskeä sitten yksin baarissa joka saa vaikuttamaan hyypiöltä tai sitten jostain taidegalleriasta lähinnä.
Suomessa lähes mahdotonta.
Kaipaisin naista joka itsekin osaa olla yksin sekä ei tarvitse koko ajan olla sosiaalisesti aktiivinen tunteakseen olevansa elossa, mutta ongelmaksi muodostuu se että jopa yksinäiset naiset tahtovat miehen joka on "menevä" ja koko ajan touhottamassa jotain.
Itsellä on kyllä menoa, mutta vähemmän seurassa. Osasyynä on se että sopivia kavereita on vaikea löytää jotka arvostaa samoja asioita eivätkä ole kusipäitä.
Osalla ihmisistä varsinkin naisilla on muuten sellainen käsitys että ihminen joka ei ole jatkuvasti sosiaalinen ei omaa mitään harrastuksia tai menoja sekä on aina neljän seinän sisällä kotona netin/tv:n ääressä.
Se ei vain pidä paikkaansa.
"Naiset pitäisi iskeä sitten yksin baarissa joka saa vaikuttamaan hyypiöltä tai sitten jostain taidegalleriasta lähinnä."
Tarvitseeko mies naisen iskemiseen apua kaveriporukalta? Henkistä tukea ja kaverien hyväksyntää kuka nainen kelpaa ja kuka ei? Kuullostaa ääliömäiseltä.
"Tarvitseeko mies naisen iskemiseen apua kaveriporukalta? Henkistä tukea ja kaverien hyväksyntää kuka nainen kelpaa ja kuka ei? Kuullostaa ääliömäiseltä. "
No valopää, kerro se niille naisille.
Jos mies liikkuu yksin baarissa niin ei se kovin hyvältä näytä.
Ei kyse ole mistään "henkisestä" tuesta koska se varsinainen iskeminen on melkien helpompaa ilmani kaverien pälyilyä, mutta se onnistumisen mahdollisuus on pienempi koska naisten mielestä yksin liikkuva mies on epäilyttävä. Joko kaveriton luuseri tai seksin perässä juoksija.
Ei miehet kysele kavereiltaan kuka nainen kelpaa ja kuka ei. Naiset tekevät sitä tietysti miehistä.
Saat tuon kuulostamaan siltä kuin se olisi miehen vika jopa silloin kuin naiset arvioivat miestä kaverittomuuden perusteella. :D
Eikös se ole ääliömäistä?
Voipi olla noinkin. Mutta olet oikeassakin, parasta olla yksin.
Se valitettavasti on noin.
Lisäksi moni nainen haluaa pitää hauskaa baarissa ja odottaa että mies on hauska ja rento baarissa. Yksin siltä näyttäminen on aika hankalaa, eikös juu?
Toisaalta jos on kavereiden seurassa niin voi helposti olla rento, huoleton ja hauska jolloin ehkä joku nainen huomaa sen miehen jo etukäteen ja siten iskeminen on helpompaa.
Itsellä kun on ollut seuraa baarissa kavereista niin osa nuorista naisista on katsellut minua koska olen kertonut juttuja, nauranut jne. Koska vaikutan sosiaaliselta.
Yksin ollessa vaikeampaa ja baarissa toisten ollessa seurassa voi tulla todella "yksinäinen" olo.
Tosin yritän yleensä jutella tuntemattomille niin miehelle kuin naisille, mutta sekään ei aina ole kovin luontevaa.
Ikävää että tästäkin tulee mieleen se että mies on laumasieluinen loppuun asti.
Tuo juttu meni ny ohi.
Ehkä suurin osa miehistä on "laumasieluisia" kuten naisistakin.
Tässähän puhe oli varmaan enemmän niistä miehistä jotka eivät ole laumasieluisia kuten minä.
Pitäisi varmaan olla laumasieluisempi ettei vaikuttaisi niin ulkopuoliselta. Koska naiset tykkää että mies on laumasieluinen kunhan on yläpäässä sitä lauman hierarkiaa eikä alapäässä.
Naiset eivät arvosta miestä joka tulee kyllä toimeen ihmisten kanssa, mutta haistattaa vittu koko tuolle laumasieluisuudelle ellei mies sitten ole joku erikoinen boheemi/rock tyyppi juuri sillä kutkuttavan veijarimaisella tavalla.
Ollaan sen verran eri "aalloilla" tässä asiassa etten jaksa alkaa selittämään sen enempiä.
Nähtävästi kun en tajua edes mistä puhuit.
Huomasin.
Joskus kyse on siitä että se joka sanoo ei osaa ilmaista asiaansa eikä siitä ettei toinen osaisi tajuta.
Joskus... yksinkertainen kaveri.
Tuo on totta, että kaveriporukassa ollessa nainen voi nähdä jo ennen juttelua minkälainen tyyppi on kyseessä. Että voi olla myös naurava jutunkertoja jne. Yksin baarissa pyöriessä tulee muille päinvastainen vaikutelma helposti. Ennen kuin sanaakaan on sanottu.
Ja harvoin naiset yksin baarissa ovat, todella harvoin.
Ja sinä olet idiootti. Sitähän tässä on puitu koko keskustelun ajan.
No totta munassa se on vaikeampaa jossei missään käy sosialisoimassa tai jos käykin niin harvemmin.
Ajattelin aluksi että tässä tarkoitetaan sitä, että jos vaikka onnistuisikin iskemään jonkun niin homma lopahtaa pian siihen kun se toinen sosiaalisempi tajuaa ettei tällä raukalla ole edes kavereita...
Nuo molemmat vaikuttavat siihen rankasti.
Naiset ovat äärimmäisen tekopyhiä tämän suhteen koska muka arvostavat "syviä" ihmissuhteita ja ystävyyttä, mutta varsinkin mieheltä odotetaan että hänellä on kavereita ja tuttavia joilla ei ole muuta arvoa kuin että ovat kavereita ja tuttavia ettei vain mies olisi "epäsosiaalinen" (kaveriton)
Yleisesti kuvittelisi epäsosiaalisen tarkoittavan sellaista joka ei tule toimeen ihmisten kanssa tai välttelee ihmisiä, mutta naisille se näissä asioissa tarkoittaa sitä että miehen kaveripiirit ovat pienet tai hänellä ei ole kavereita.
Ne eivät ole kuitenkaan aikuisten oikeasti sama asia.
Nykyaikana arvostetaaan paljon mm. facebook tyyppistä pinnallista sosiaalisuutta jossa toisten kanssa ei jaeta sen kummempaa kunhan on seuraa ettei vain olisi "seuraton".
Itteä miehenä joka tykkää itsenäisyydestä vituttaa tuo asia enkä jaksaisi alkaa esittämään sillä tavoin sosiaalista naiselle vain naisen kiinnostuksen saadakseni varsinkin kun naisesta tulee todella vammainen olo tuolloin.
Olisikohan syytä tarkastella sitä kohderyhmävalintaa. Jos joskus näkisitte muitakin kuin niitä pissisliisoja ja baarin kuningattaria niin ei tarvitsisi tuollaisista lapsellisista "kaverittomuus" asioista ottaa murheita.
En tiedä muista tässä ketjussa, mutta en ole koskaan viehättynyt pissisliisoista tai baarin kuningattarista.
Valitettavan usein huomannut vain että nekin vähemmän sosiaaliset naiset tahtovat sosiaalisesti menevän miehen jotta naiselle tulee olo sosiaalisesta ja menevästä miehestä sekä siitä hurmoksesta mitä mies hänelle lupailee tuolla tavoin.
Sitten on tietysti ne naiset jotka ei noista asioista välitä mutta joko heitä on harvassa, heitä ei tapaa koskaan missään tai ovat näitä "pelkään ihmisiä niin että kun joku soittaa ovikelloa niin piiloudun vaatekaappiin".
Tajuatko yhtään miten vaikeaa Suomessa on iskeä naista ja miksi tietysti koska nuo ovat enemmistönä baareissa nuo mainitsemasi ovat niitä suosittuja?
Ei se pelkkä kaverittomuus ole este. Minulla on paljon kavereita, miehiä ja naisia. Kaverien kanssa oleilu on aina vain kaverien kanssa, ei siellä ketään uutta tai vapaata henkilöä tapaa. Tilaisuuden on aina tiettyjen kaveripiirien tapahtumia. Esimerkiksi työkaverit, tai opiskelukaverit. Yleensä joukkoon ei muita eksy. Eli kaikki muut ovat seurustelevia, paitsi minä.
Pariskuntien järjestämiin juhliinhan sinkkumiehehänt eivät ole tervetulleita. Esimerkiksi tiedän eräät juhlat, joihin tiesin ihastukseni kohteen tulevan. ( kaverin tyttöystävän kaveri) Molemmat olimme sinkkuja, nainen kutsuttiin, mutta kaverini ei saanut lupaa kutsua minua.
Melkoinen nyhverö se sinun kaveri jos pitää muijalta kysellä lupia että keitä bileisiin kutsuu. :-D