Tai eivät ne naiset itsessään pelota. Voin hyvin jutella naispuolisen matkatoimistovirkailijan kanssa tai puhua sihteerikön kanssa siitä, mitä missäkin työasiassa tehdään.
Mutta sitten kun istutaankin jonkun kanssa lähekkäin ja on toiveita siitä, että voitaisiin kohta vaikka ryhtyä suutelemaan, niin annas olla. Sydän hakkaa, tuntuu siltä että yrjöt lentää, kädet tärisee, naama kalpenee, kurkkua kuristaa, jalat pettää, löysät meinaa tulla housuun ja olo on sellainen että tekisi mieli juosta pakoon ja lujaa.
Silti toki _haluaa_ lähempää kanssakäymistä sen neidon kanssa ja mikä pahinta, tilanne on vielä kamalampi jos kyseinen nainen onkin sellainen, johon on ihastunut tai peräti rakastunutkin. Jos rakastumisen kohteen kanssa kahtakymmentä senttiä lähempänä toisiamme sohvalla istutaan ja jutellaan niin se on kaikki ylläolevat kymmenkertaisina ja hyvä ettei vielä pyörtyminen päälle.
Tästä(kin) syystä kokemukset ovat jääneet aika vähäisiksi, vain kertaalleen olen päässyt tekemään oikein kunnolla lähempää tuttavuutta naisen kanssa. Tilanne olisi varmasti johtanut sänkyynkin asti, mutta minä pelkuri jänistin. Lienee selvää että harmittaa, kun alapään toiminnallisuudessa ei ole mitään vikaa, mutta kantti ei vaan yksinkertaisesti kestä.
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mitä nuori mies tällaisessa tilanteessa tekee? Älkääkä sanoko, että se on normaalia - kyllähän sen tajuaa että tuollaiset tilanteet jännittävät, mutta kun pakokauhu on paljon pahempi kuin jos aseella uhattaisiin.
Pitääkö tässä nyt leikata munat pois ja muuttaa Siperiaan, ruveta narun jatkoksi vaiko vetää jotain rauhoittavaa niin paljon ettei tunne vaikka joku kiskaisisi korvat irti?
Mutta sitten kun istutaankin jonkun kanssa lähekkäin ja on toiveita siitä, että voitaisiin kohta vaikka ryhtyä suutelemaan, niin annas olla. Sydän hakkaa, tuntuu siltä että yrjöt lentää, kädet tärisee, naama kalpenee, kurkkua kuristaa, jalat pettää, löysät meinaa tulla housuun ja olo on sellainen että tekisi mieli juosta pakoon ja lujaa.
Silti toki _haluaa_ lähempää kanssakäymistä sen neidon kanssa ja mikä pahinta, tilanne on vielä kamalampi jos kyseinen nainen onkin sellainen, johon on ihastunut tai peräti rakastunutkin. Jos rakastumisen kohteen kanssa kahtakymmentä senttiä lähempänä toisiamme sohvalla istutaan ja jutellaan niin se on kaikki ylläolevat kymmenkertaisina ja hyvä ettei vielä pyörtyminen päälle.
Tästä(kin) syystä kokemukset ovat jääneet aika vähäisiksi, vain kertaalleen olen päässyt tekemään oikein kunnolla lähempää tuttavuutta naisen kanssa. Tilanne olisi varmasti johtanut sänkyynkin asti, mutta minä pelkuri jänistin. Lienee selvää että harmittaa, kun alapään toiminnallisuudessa ei ole mitään vikaa, mutta kantti ei vaan yksinkertaisesti kestä.
Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mitä nuori mies tällaisessa tilanteessa tekee? Älkääkä sanoko, että se on normaalia - kyllähän sen tajuaa että tuollaiset tilanteet jännittävät, mutta kun pakokauhu on paljon pahempi kuin jos aseella uhattaisiin.
Pitääkö tässä nyt leikata munat pois ja muuttaa Siperiaan, ruveta narun jatkoksi vaiko vetää jotain rauhoittavaa niin paljon ettei tunne vaikka joku kiskaisisi korvat irti?
Vastaukset 7
Vanhimmat
heipat, Huomaan että kirjoitat tosissasi tästä aiheesta. Ei varmasti ole mikään mukava tunne millään muotoa.
Tässä voisin suositella kahta erilaista tapaa; analysoi itseksesi (tai hyvälle ystävälle jos sellainen on) mikä siinä tilanteessa TODELLA jännittää. Siis mieti ihan yksityiskohtaisesti ja sen jälkeen kirjoita asiat vaikka paperille. Voit ehkä huomata kun asiaa todella paljon mietit analyyttisesti, että onko se ihana nainen lopulta sittenkään niin pelottava - ehkä häntä pelottaa aivan yhtä paljon?
Toinen vinkki, jos ensimmäinen ei toimi tai tuota tulosta olisi raaempi; pari lieventävää voisi auttaa. Jännityksen laukaisu on alkoholin yksi tehtävä, enkä suosittele juomaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta jännityksen laukaisemiseksi se voisi toimia TÄSSÄ tapauksessa. Muut tuomitkoon, jos aihetta löytävät.
Kuitenkin vaan vedät kammottavat paavikännit (kaksi taluttaa ja yksi tulkkaa) ja sitten ropellat silmät sirillään hieman tissejä.
Luulisi tilanteen siitä laukeavan, ja sitten voittekin jo kohta hersyvän vapautuneesti nauraa koko jutulle.
tuttu tunne.. Kuulostaa erittäin tutulta. Ja tuolle kun ei oikein voi mitään. Sitten kun tulee epäonnistumisia jännittämisen seurauksena niin menee vaan loputki itseluottamukset =P
Kokeilepas pameja,
nepä vasta on nameja.
Ota niitä yks, kaks -
kaikki käy helpommaks.
- Adolf -
Nerokkaasti ivattu, mutta joskus piruilussakin on totuuden siemen. Pääsin kokeilemaan tätä asiaa äskettäin ja Diapam näyttää olevan varsin tehokas tähän hommaan.
Tietysti niissä on se huono puoli, että ikävien tunteiden mukana laimenevat ilmeisesti ne positiivisetkin, eli halut ja nautinnot ovat jonkin verran leikattuja. Lienee kuitenkin kelvollinen ratkaisu hätätilanteisiin ja kun tilanteisiin on vähän päässyt tottumaan, voinee pamitkin jättää pois.
Viinalla tätä hommaa on paha hoitaa, koska kauheassa kännissä oleva äijänkäppyrä ei naisten mielestä, yllättävää kyllä, ole kauhean mieluisa näky. Tietysti silloin, jos toinenkin osapuoli on kaatokännissä niin ratkaisu on pätevä, mutta jos haluaakin lähestyä sitä rakastumisen kohdetta ihan kasvokkain ja selvänä...
Suosittelisin kyllä sitä viinapulloa. Itsekin olisin varmaan vielä neitsyt ilman kunnon känniä. Eihän sitä tarvitse niin paljon ottaa kuin Reima ehdotti, mutta sopivasti kuitenkin. Se raja on kyllä aika häilyvä, tiedän tiedän...
Ja yritä myös laskea sitä tyttöä pois jalustalta. Ajattele vaikka, että sekin käy vessassa ja kaivaa nenäänä. Tai keksi siitä vastapuolesta jotain muuta huonoa, mihin takerrut, etkä ajattele enää vain itseäsi.
Eihän se haittaa vaikka ekat kerrat olisikin karmeaa sähellystä, kännin piikkiin sitten vaan :) Ja kokemus helpottaa tuohon jännittämiseen.
Hyvä saada tähän vähän naisnäkökulmaakin. Eiköhän se tästä, kunhan sopivasti pehmennän tilannetta ennen kuin kivan tytön kainaloon päädyn.
Jos niin onnekkaasti siis sattuisi käymään, pidetään peukkuja...