Minulla on vuosien varrella ollut muutama ihminen joita olen pitänyt ystävinäni. Olen kuunnellut heidän huoliaan ja ollut huolissaan heistä kun jollain on mennyt huonosti. Olen kännykän ansiosta ollut lähes aina saatavilla kun "ystäväni" ovat minua tarvinneet. Olen auttanut muutenkin kuin kuuntelemalla vaan ihan konkreettisesti auttanut kun ovat apua tarvinneet. Nyt kuitenkin kun itselläni on ollut elämässäni vaikea kausi ja olisin kaivannut juttukaveria niin kukaan heistä ei vastaa puhelimeen tai edes soita takaisin. Joskus joku heistä on soittanut about viikon päästä mutta kun olisin tarvinnut kaveria viikkoa aikaisemmin. Aina olen päättänyt että nyt en sitten vastaa kun he soittavat mutta olen kuitenkin aina vastannut. Nyt olen päättänyt että en soita enää heille, en ole huolissani heistä, enkä vastaa enää puheluihin. Ehkä on parempi olla yksin koska ystäviä minulla ei ole. Onko muilla tällaisia kokemuksia vain olenko minä ainut.
mihin kaikkosi ystävyys
ikuisuus yksin
0106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.