pitäisiköhän suhtautua naisiin kuin retkeen? ku melkein kaikki suhteet loppuu aikanaan joka tapauksessa. oiskohan lyhyet suhteet, missä ei ehdi syntyä paljon tunteita, parempia? saa seksiä ja läheisyyttä, mut sitten lopettaa sen suhteen ennen ku ehtii 100%:sesti rakastua siihen ihmiseen. sillen ei tulisi sydänsuruja...
koska tiedän yhen asian: bitches come and bitches go.
koska tiedän yhen asian: bitches come and bitches go.
Vastaukset 23
Vanhimmat
luonnossakin menee että urokset yleensä vain hetken on eri naaraiden kanssa jotta ehtivät paritella ja sitten taas uudelle pesälle matkaavat.
äläpäs yleistä, on monia lajeja joilla uroskin ottaa parisuhteen tosissaan ja jää naaraan luo loppuiäkseen. Tai lajeja joiden naaras syö uroksen ja jatkaa sitten omaa elämäänsä eteenpäin.
Ainakin näin nais-näkökulmasta katsottuna ihan hyvä idea. Ainakin itse tuppaan kyllästymään useimpiin miehiin melko pian, joten mitä järkeä väkisin yrittää jotain vuosisadan rakkaustarinaa kun parhaan hyödyn saa vaihtamalla uuteen kun yksi käy tylsäksi. Miehistä saa parhaan ilon irti just sillon suhteen alussa kun ne jaksaa kunnolla panostaa tapaamisiin. Villeinkin peto muuttuu kuitenkin melko pian kehrääväksi (mutta tylsäksi) kotikolliksi muutaman kuukauden silittelyn jälkeen, eli kollit kiertoon vaan.
Et ajattele yhtään nyt toista osapuolta suhteessa, mites se nainen jos se on ehtiny jo rakastua 100%:sesti suhun siinä vaiheessa kun lopetat ettei sulle itelles tuu sydänsuruja?
Tulee mieleen: Do you want to be that bitch cache-man??
siksi kysynkin, pitäisikö suhtautua näin vai ei.
ku must tuntuu että käy aina huonosti jos laittaa tunteet peliin. mut kai se on niin, että aina jollekin käy huonosti.
sitä saa, mitä tilaa...
parasta ois ehkä jos ottaisi kunnon naisen,
eikä tommosen joka-miehen naisen. en tiedä miks
aina meen niiden kaa.
voi toimia aika irrationaalisesti, vaikka itse asiassa sillä on vain mieletön rakkauden kaipuu.
eivät sitten käsityksesi mukaan lopu?
siks just ehkä kannattaa suhtautua naisiin ku retkeen, ja pänvastoin.
>> No millaiset suhteet eivät sitten käsityksesi mukaan lopu?
oppia Porvoosta. Elivät elämänsä onnellisena loppuun saakka, ihan kuin saduissa.
Ehkä parempi kuitenkin nauttia ja kärsiä kuin elää harmaata mössöelämää,jolloin ei välttämättä edes huomaa mitään eroa joutuessaan ruumisarkkuun.
olen tavallaan samalla linjalla... olla rakastunut on ihana tunne, mutta se huuma laantuu... ja sit tulee ero. vai tuleeko vältämättä, kai se on tavallaan itsestään kiinni. ainakin omasta puolesta.
Niinpä..rakastumisen vaihe ei tutkitustikaan kestä ikuisesti..ikävä kyllä/onneksi! Huuma laantuu ja silloin pitäisi pystyäkin elämään sitä arkea sen toisen kanssa virheineen..Ja joidenkin kanssa se onnistuu..tahtoisin ainakin uskoa niin.Täytyy VAIN löytää se oikea..
paljon. pitää osata keskustella kaikista, tunteista, peloista, tulevaisuuden toiveista jne. rehellisyys, toisen kunnioittaminen, rehellisyys on a ja o. sit vois onnistua. kuulostaa helpolta, mut ei ole.
Niitä voi opetella..Ehkä se rehellisyys on tärkein.Vaikka olisit minkälainen,mutta rehellisesti se mitä olet,se voikin tepsiä!Esim.jos on vaikeuksia puhua tunteistaan,niin ei sitä ruuneperiksi muutu,vaikka kuinka naisesi sitä vaatisikin.Mutta "se oikea" ymmärtää sinua,tietää,että pienikin ele on sinulle suuri askel ja tajuaa myös tukea sinua siitä.Olipas monimutkaisesti sanottu..pravuurini-sekavuus!Pysy itsellesi rehellisenä!Ja helppoahan tämä elämä ei olekaan..ei kai tarkoituskaan.
joo, oot kai oikeassa! mistä se oikea löytyy sitten? :) sano ku löydät mulle ehdokkaan!
Se löytyy silloin,kun lakkaa etsimästä..Rauhassa vain,nautit omasta elämästäsi,teet asioita,mitä haluat tehdä ja mistä nautit ja jätä koko naisenetsintäprojekti taka-alalle..Yritä edes..Ja sitten eräänä päivänä,kun Häntä vähiten odotat..siinä hän on. Sano realisti. :)
mä en usko! etsivä löytää! elämä ei ole huono hollywood-leffa. ei se oikea, jos semmonen nyt on olemassa, tulee noin vaan elämääsi!
miksi vaikutat niin katkeralta? kuka sinua on loukannut? olet mielenkiintoinen ihminen, jotenkin muka niin kyyninen ja silti haet sitä 'todellista tunnetta'. Tuo tunne on varmaan ollut monet kerrat lähettyvilläsi, mutta olet juossut karkuun, vai mitä?
olen ehkä katkera, mutta vain katkera itselleni. Olen joo juossut karkuun kerran. pilasin jotain kaunista, ja nyt on vain rumuutta jäljellä...
miksi vaikutat niin katkeralta? kuka sinua on loukannut? olet mielenkiintoinen ihminen, jotenkin muka niin kyyninen ja silti haet sitä 'todellista tunnetta'. Tuo tunne on varmaan ollut monet kerrat lähettyvilläsi, mutta olet juossut karkuun, vai mitä?