Kakkoselta tuli viime viikolla ohjelma jossa esiteltiin työttömälle helppoja duuneja. Siinä oli Pate-niminen jätkä kirjaimellisesti puistossa tekemässä duunia läppärinsä kanssa (eli voi missä tahansa sitä tehdä), tarkasti pikavippihakemuksia. Mille firmalle hän työskenteli ja kuuluuko tällainen työnkuva ylipäätäänsä pikavippifirmoihin? Olen päälle parikymppinen mies, en ole koskaan ollut duunissa. Tyhjän päällä eläminen ei todellakaan enää kiinnosta.
Pikavippien tarkastaja
cccc34
9188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
varmaan voisit katsella muutakin kuin helpointa mahdollista työtä, jos tyhjän päällä eläminen ei kiinnosta.
No tyhmäkin varmaan luulisi että olen tähän mennessä etsinyt muutenkin duunia... ? Jos saisin vastauksen alkuperäiseen kysymykseen, kiitos.
Soittelepa pikavippifirmoihin ja kysele. Epäilen silti, että eivät ole halukkaita palkkaamaan ihmistä, joka on maannut persiillään ikänsä tekemättä mitään. Tosin olet kyllä nuori, mutta raavaan miehen kannattaa tehdä miehen hommia. Eli raskaita ja paskaisia duuneja.
Eli voit aika tarkkaan unohtaa työn, jota tehdään "puistossa läppärin kanssa". Ja sitä paitsi puistoissa on 10 kuukautta vuodessa aika kylmä ja ne kaksi kuukautta sataa.
Olet etsinyt muutakin duunia, mutta MITÄÄN ei ole löytynyt? HA HA HA !
Tuota ei usko kukaan.
"Epäilen silti, että eivät ole halukkaita palkkaamaan ihmistä, joka on maannut persiillään ikänsä tekemättä mitään."
Mistä sinä tiedät mitä minä olen tehnyt ja mitä en, paskasäkki. Jouduin aikoinaan henkilökohtaisten syiden takia lopettamaan valitettavasti toisen asteen opiskelut, sen jälkeen tosin pääsin puoleksi vuodeksi työharjoitteluun, mutta en samalla alalla. Työhaastatteluja on sen jälkeen ollut jonkin verran, mutta en ole päässyt suurimmaksi osaksi kokemuksen puutteen takia. Eniten kalvaa vaikea masennus ja hiljattain kehittynyt paniikkihäiriö. Joten joudun etsimään duunia vaihtoehtoisten reittien kautta. Hyödynnän asioita mitkä en koe ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Näin se valitettavasti on monilla nuorilla.
Siksipä varsinaista palkkaduunia en ole vielä päässyt tekemään.
Yhdellä klopilla oli stadissa vielä helpompi työ. Se ei joutunut kantamaan edes kannettavaa. Sille riitti puhelin. Ja ei ollut mikään puhelinmyyjä, mutta en saanut oikein tolkkua mitä se soitteli. Vain virka-aikana oli töitä, viikonloput vapaat. Eikä se koko ajan soitellut, vaan sillekkin soitetaan. Outo homma. Pahus kun ei se kuulunut omaan tuttavapiiriin niin en kehdannut alkaa kyselemään.
Yhdellä tutulla oli niin helppo työ, että se ei tehnyt oikeastaan mitään ja palkka juoksi koko ajan.
Jos aloittajalla on masennus ja paniikkihäiriö, miten hän sitten pystyy siellä puistossa värjöttelemään sen kannettavansa kanssa?
Sellainen työ olisi kiva kun siinä yhdessä mainoksessa, missä täti kättelee ihmisiä ja sanoo että tervetuloa ja juo sitten Activiaa. Semmoisen minä haluaisin. Se olis tosi kiva. Palkka olis varmaan neljä tonnia kuussa.
Siis rakkaat lapset ja muuten häiriintyneet:
Erottakaa televisio ja oikea elämä toisistaan.
Hei mutta nyt keksin. Järjestäkää tosi-tv -ohjelma näille kaikille sosiaalisesti ja henkisesti työrajoitteisille, menisivät sitten puistoihin kannettaviensa kanssa potemaan angstejaan.
Vähänkö olen ilkeä, hyi h***tti.
Huomaa paljonko löytyy tietämystä paniikkihäiriöstä tai masennuksesta jos vertaat sitä angstiin ja ylipäänsä oletat että täällä sitä "helppoja duuneja" etitään huvikseen..? Sinä varmaankin paiskit paskaa duunia päivät läpeensä josta et nauti ja luulet sen oikeuttavan sanomaan yhtään mitään. Vähänkö olen ilkeä, hyi helvetti.
Minulle henkilökohtaisesti sopisi eniten mahdollisimman _itsenäinen_ työ ilmeisten syiden takia, ja se yhdistettynä esim juuri etätyöhön sopisi. Kaikenlainen toimisto- ja varastotyökin sopisi, mutta senkin pitäisi olla mahdollisimman yksinäistä hommaa. Edelleen, etsin kaikenlaista duunia, mutta joudun olemaan vastoin aitoa tahtoani valikoiva. Ja sitten kun jotain löytyy ja lähetän hakemuksen niin yleensä ei tule vastausta.