parisuhde-haku-vinkit mitä olet saanut äidiltäsi ja tai isältäsi?
parhaimmat ja huonoimmat
joojoo faija
1474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En muista, mutta mä ilmoitin joskus 16-17v. vanhemmille, kun kyselivät jotain mun poikaystäväkuvioista, että "tiedoksi: en aio koskaan mennä naimisiin enkä hankkia lapsia, turha odotella multa sellaisia tavanomaisuuksia ja tylsyyksiä"
Öh..
Ja linjani on pitänyt 59 vuotta.
Pari neuvoa muistuu:
Äiti sanoi, että ei kannata seurustella "sillai" muuta kuin niiden kanssa, joita rakastaa.
Ja molemmat sanoivat, että toivovat mulle miestä, joka tekee mut onnelliseksi, eikä ole ihmisenä "paha", eikä kohtele huonosti.
Kuulostaa tutuille noi sun saamat ohjeet kans. Meillä kans sanoivat, että toivovat mulle parasta ja kunnollista miestä, jonka kanssa on hyvä elää ja olla. Joka kohtelee mua hyvin.
:-)
Huonosti kohdelleet on kyllä kuulleet kunniansa mun faijalta. Et on ne sitten sanansakin sanoneet, kun on heidän mielestä tarvetta ollut. Mäkin olen saanut kuulla kunniani, jos olen toopeillut.
Mä en niitä huonommin kohdelleita ole vanhempien eteen vienyt ollenkaan. Elin siinä vaiheessa aika omaa elämää. Ehkä vähän pimitin sitä huonosti kohtelua :/
Mä olen vienyt kaikki mies tuttavuuteni, yhtä lukuunottamatta vanhempieni eteen. Toisista on pidetty ja toisista ei yhtään, mutta mulle onkin sanottu et itseppä maksat hinnan jos tota tyyliä haluat elää. Ja niin olen tosiaan maksanut aina itse hinnan seurauksista.
Lähinnä nää mun nuoruuden miestuttavuudet on olleet semmoisia mistä ei ole pidetty. Sitä sun tätä retkuja tms. juoppoja tai naisten pieksijöitä, muuten vaan kaikkien perään liitäjiä.
Ei mutsi antanut mitään ohjeita. Mielellään yhtään mihinkään. Haukkui mut kyläluudaksi kun olin saanut ekat fritsut kaulaani. Kyseli aionko jo mennä naimisiin kun olin noin 16 vuotias. Olis kuulemma ollut aika mennä.
Mihin aikaan tulette? (---olin siis eronnut jo kolme kk sitten)
Mutsi elätteli toiveita, että minusta olisi tullut hyvä pari kummieni tyttären kanssa, joka oli mielestäni sekä punakka, että pönäkkä maatalonemäntätyyppi.
Faija sen sijaan sanoi, että kannattaahan sitä kerran kokeilla, millaista aviossa on, että sen sitten tietää. ;-)
Ei sulla faijaa ole.
Jos sinä olet syntynyt jakaantumalla kuin ameebat konsanaan, niin se ei tarkoita, että me muutkin olisimme.
Ei mitään hakuvinkkejä. Ainoastaan pari isällistä ja äidillistä neuvoa. Kannattaa valita seuransa tarkkaan, ei retkahtaa jokaiseen vastaan tulevaan ja muistaa ehkäisy tai jos tulee paksuksi, niin lapsesta kannetaan itse vastuu alusta loppuun saakka. Lasta ei tuoda vanhemmille kasvatettavaksi. Ts. maha pystyssä on turha tulla kotiin itkemään, jos ei älynnyt ajoissa ajatella.
Isä vielä varoitteli pojista, että sen nyt tietää mitä ne kollit tahtoo tytöiltä. Mutta ei pidä olla helppo heittäytymään niiden vietäväksi. Nainen saa äkkiä huonon maineen, jos on helppo. Tämmösiä ohjeita. Jotain muutakin ohjeita oli, vaan en nyt muista kaikkea alkaa erittelemään.
Lapsen olet siis hylännyt sen jälkeen kun mahapystyssä painelit takaisin kotiin. Vuokrarahat oli juotu ja kaikkia vastaantulevia olit ..
Onko jo unohtunut ne maho rallatukset yms? Täähän kävi yllättävän äkkiä. :-D
harmi vaan kun en ole porsinut, en dokaillut omaisuuttani enkä mennyt lakki kourassa kotiin anelemaan. On opetettu kantamaan vastuu omasta elämästä.