Tätäkö se työ sitten on?

Olen ollut n. vuoden ja 3kk töissä eräässä firmassa. Vakinaistuin n. 6kk sitten ja tehnyt kunnolla hommani ennen sitä ja sen jälkeen. Luottamusmies kuitenkin sanoi, kun vakinaistuin, että ei kannata leikkiä supermiestä, siitä saa palkinnoksi vain pahempia hommia tässä talossa.

Valitettavasti ajattelin tuolloin, että luottamusmiehet ovat vain ihme höperöjä joilla on tavoitteena saada kaikki työntekijät lopettamaan työn tekemisen.

Supermiestä tosiaan leikin, tein hommia joita aikasemmin kaksi miestä oli tekemässä jne. En oikein tajunnut vielä siinä vaiheessa, että se jossain välissä tulee iskemään selkääni.

Työpisteeni oli tiettyjen muutosten takia vaihtunut ja rupesin tekemään yksin töitä. Tämä jo oli hyvin surullista. Mielestäni kenenkään ei pitäisi töitä yksin tehdä, siinä vaan kuluu aika kohtuuttoman hitaasti. He sanoivat "Ei keksitä ketään muutakaan tohon".

Itse työ muuttui myös hyvin kohtuuttomaksi. Kukaan ei pitänyt sitä silloin yhden miehen hommana, nyt on entistä enemmän tekemistä ja olen edelleen yksin. Juttelin luottamusmiehen kanssa aikoja sitten ja minua tosiaan rokotettiin siitäkin. Meinasivat laittaa sinne vuokratyöntekijän minun sijaani, joka olisi tehnyt työt tai saanut potkut.

Ongelmaksi muodostui selkäkivut. Yksin sitä työtä voi tehdä, mutta selkään se rupee käymään jos kaikki tekee yksin. Tämä rupesi vaikuttamaan pitkälti kaikkealle muualle elämääni. Parisuhde kariutui, menettänyt kavereita ja muutenkin masentunut. Uusi harrastukseni vie ajatuksia pois ja helpottaa, sentään. Siitä huolimatta, minusta tuli äärimmäisen vihainen jotenkin kaikkea kohti. Myös toisia työntekijöitä kohti, joista kaksi jopa valitti työnjohtajalle minusta. Potkuja en saanut, puhuttelu vain jonka leikin nieleväni tosissani.

Valitettavasti, en satu olemaan sitä sorttia, joka rupee sairaslomilla käymään aktiivisesti mikäli jotain tällästä on. Se, että ongelma vain siirretään vaikkapa seuraavalle viikolle, ei ole ratkaisu. Tiedän kyllä, työnjohto olettaa, että jos on selkä kipeänä niin työntekijä menee sairaslomalle. Olen kuitenkin ollut muiden vaivojen takia sairaslomalla pari kertaa, eikä siinä selkäkivut katoa mihinkään.


Nyt alkaa kärsivällisyyteni hiipua. Puhuin maanantaina työnjohtajan kanssa asiasta ja hän sanoi "katsotaan mitä voidaan tehdä". Hän ei taida edes aavistaa kuinka vakavaa tämä todella on, voi ehkä johtua vaikeuksistani ilmaista itseäni livenä, tiedä sitä. Mutta pelkään, että hänen ratkaisu on se, että vuorotellaan jonkun kanssa viikkoja tuolla.

Enemmän kuitenkin pelkään sitä, ettei tehdä taaskaan yhtään mitään asioille. Ja kärsivällisyyteni alkaa loppua. Pitäisikö mennä luottamusmiehen puheille ja sanoa, että tämä alkaa pikkuhiljaa menemään liiallisuuksiin?

Hauskinta tässä on se, että jos olisi kaksi miestä työpisteessäni, voitaisiin toki tehdä muitakin hommia joita riittää, sillä välin kun omia on vähemmän. Muita hommia jotka ovat vähemmän fyysisiä siispä. Hommat voisivat siinä välissä kerääntyä ja hoidettaisiin ne kaksisteen nopeasti. Työnjohto sanoi, ettei hommat voi kasaantua siihen. Mutta kun ne kasaantuvat jo nyt ja he tietävät sen.


Tämä kyseinen työnjohtaja on aiheuttanut paljon närkästystä muidenkin työntekijöiden joukossa. Kytännyt kameroista muiden touhuja (en tiedä onko laillista edes?) ja pelaa työajallansa tietokoneella pelejä. Työnjohdon tietokoneen sivuhistoriassa nimittäin pelisivuja aina ollut hänen jäljiltänsä. Näin sanoi eräs entinen työnjohtaja, siispä.


Pelkään tässä vain sitä, että jos rupean jankkaamaan selästäni, niin hän laittaa vain vuokratyöntekijän sinne ja "ongelmat katoaa" ilmiö tulee taas. Pitäisikö tosiaan mennä luottamusmiehen juttusille ja toivoa, että liitto puuttuisi tähän?