ATM:t saisivat naisia jos hieman hölläisivät vaatimuksiaan? Siis, näilläkin palstoilla yms oikeassa elämässä kuulee juttua että jos naisettomat miehet hieman hölläisivät kriteereitään naisia kohtaan ja kelpuuttaisivat esim oman ikäisiänsä tai jopa itseänsä hieman vanhempiakin naisia tai kelpuuttaisivat esim yh-äitejä niin koko ATM-ongelma olisi sillä sivuun lakaistu.
Tuo ajatuksenjuoksuhan sisältää sen olettamuksen että niille ATM:n ikäisille tai hieman vanhemmille tai yh-äideille kelpaisi se ATM mutta kun se ATM vaan on niin ronkeli ja ei huoli noita naisia.
Taitaa se todellisuus olla ihan toista maata. Se on tämän palstan joidenkin hörhöjen läppä se unelma teininaisesta. Todellisen elämän ATM:lle kelpaisi oman ikäinen, vanhempi tai yh-nainen useinmiten ihan tosta vaan muta mitenkähän mahtaa olla toisin päin?
Ajatellaanpa hieman. Jos puhutaan nuorista jätkistä niin kokemattomuus voi olla jopa söpöä ja viehättävää mutta vain johonkin rajaan asti. Jos nyt puhutaan todella vakavista ATM:stä eli yli 30-vuotiaista ikisinkuista niin mitä ihmeen annettavaa sellaisella miehellä olisi jollekin ikäisellensä tai itseänsä vanhemmalle naiselle, jolla saattaa olla useitakin suhteita takana?
Mitä ihmeen annettavaa jollakin naisista täysin kokemattomalla yli kolmekymppisellä ATM:llä voisi olla yksinhuoltajaäidille jolla on oma lapsi ja epäonnistunut parisuhde takana? Tuollaisen naisen silmissä joku ATM on kuin aikuinen lapsi ilman mitään elämänkokemusta.
Yh-äiti ja ATM ovat suurin piirtein kauimpana toisistaan olevia pariutumisvaihtoehtoja mitä ajatella saattaa.
Mistä ihmeestä tulee kuvitelma, että...
15
237
Vastaukset
- kjaschjash
Koko ATM on keinotekoinen määritelmä, mikä palvelee tietyn ihmisryhmän, joilla on samankaltaisia elämänkohtaloita, tarvetta kuulua edes etänä, johonkin ryhmään. Koko ATM on lähinnä vertaistukijärjestelmä.
Jos olet mies, joka ei koskaan saa naista ja se ahdistaa sinua, niin se on oma ongelmasi. Mutta jos oletkin osa ryhmää (ATM), niin et enää ole surkea oma itsesi omine ongeminesi, vaan osa ryhmää. Ja kuten tiedämme, niin ihminen saa voimaa ryhmään kuulumisesta, ollessaan itsekin laumaeläin.
Tämä paklsta on kovin ongelmallinen ja täynnä ns. sekopäitä, mutta tuntuu että tämä palsta on jokin heidän kohtaamispaikkansa, paikka jossa voi huonoinekin piirteinensä tuntea kuuluvansa johonkin.
Mutta vittu en kyllä tarkoita että hyväksyisin sitä kaikkea shittä mitä nämä puskevat ruudulle. Teinihommat ja tappamisten ihannoinni, puhumattakaan vähemmistä herjauksista pitäisi loppua tai lopettaa välittömästi. Ei sitä ongelmallisiltakaan pidä ihan mitä tahansa sitää.- Torrential
No, termeihin ei pidä liikaa takertua. Puhutan kuitenkin naisille kelpaamattomista miehistä. Siis, sellaisista miehistä että naiset ovat mielummin yksin ilman miestä kuin näiden miesten kanssa.
Nämä palstat ovat täynnä naurettavan yksinkertaistavia ohjeita noille miehille tyyliin: Kampaa tukkasi ja osta uusia vaatteita yms. Jos puhutaan yli 30v miehestä joka ei ole yrityksistä huolimatta kenellekään koskaan kelvannut niin eiköhän se tukka ole melko monta kertaa tullut kammatuksi ja monenmoista vaatettakin ostettua.
Pointti on se, että vaikka joidenkin naista saamattomien miesten kohdalla se saamattomuus poistuu kun ottaa ns itseä niskasta kiinni ja ryhdistäytyy niin valtaenemmistöön tuohon kategoriaan ajautuneista miehistä moinen simplistinen neuvo ei ole ihan relevanttia. Sama kuin sanoisi työttömille että menkää töihin. Torrential kirjoitti:
No, termeihin ei pidä liikaa takertua. Puhutan kuitenkin naisille kelpaamattomista miehistä. Siis, sellaisista miehistä että naiset ovat mielummin yksin ilman miestä kuin näiden miesten kanssa.
Nämä palstat ovat täynnä naurettavan yksinkertaistavia ohjeita noille miehille tyyliin: Kampaa tukkasi ja osta uusia vaatteita yms. Jos puhutaan yli 30v miehestä joka ei ole yrityksistä huolimatta kenellekään koskaan kelvannut niin eiköhän se tukka ole melko monta kertaa tullut kammatuksi ja monenmoista vaatettakin ostettua.
Pointti on se, että vaikka joidenkin naista saamattomien miesten kohdalla se saamattomuus poistuu kun ottaa ns itseä niskasta kiinni ja ryhdistäytyy niin valtaenemmistöön tuohon kategoriaan ajautuneista miehistä moinen simplistinen neuvo ei ole ihan relevanttia. Sama kuin sanoisi työttömille että menkää töihin.No kerroppa mitä neuvoja tai apuja tai mitään tämä valtaenemmistö kaipaa. Halvan ja hyvän plastiikkakirurgin osoitetta, parempia päämääriä/unelmia elämään, kuntosalikortin, halvan ja turvallisen lerssinpidennyksen, luonnekasvatusta...? Okei, huomasin elämänkokemus-sanan. Mulla ei ole ollut yhtäkään parisuhdetta takana 28v mies, mutta olen varma että jos se oikea löytyy ja molemmilla riittää panostusta sen verran mitä normaalisuhteeseen tarvitaan niin ei se kariudu. Sen verran on kuitenkin elämänkokemusta ja oppia otettu mitä parisuhteessa eläneet ystävät on antanut, ei ole mennyt kuuroille korville. Mitä vielä?
- Mies1985
"Teinihommat ja tappamisten ihannoinni, puhumattakaan vähemmistä herjauksista pitäisi loppua tai lopettaa välittömästi. Ei sitä ongelmallisiltakaan pidä ihan mitä tahansa sitää."
lol Onhan se hirveää että miehillä on mieltymyksiä. Suorastaan murhanhimoon verrattava asia.
- Mies1985
Luonnollisesti poolin kasvattaminen lisää teoreettisia mahdollisuuksia eli se ei ole sinänsä väärin.
Miksi kaikkien miesten pitäisi olla samanlaisia naiseen dipanneita yksilöitä? Ei se penis irtosuhteilla ja epäonnistuneilla parisuhteille pitene, oli sitten YTM tai ATM. - ENFP-nainen
Kaikille pätee: jos vaatimuksia on paljon tai ne on kovin korkeita siihen nähden mitä itse pystyy tarjoamaan, niin oikean löytyminen kestää kauemmin tai voi olla mahdotontakin. Jos nörtti _vaatii_ kaunottaren, köyhä rikkaan, tyhmä älykkään, vanha teinin, lihava sportin, niin vastinkappaleita ei ole kovin paljon oli sitten mies tai nainen.
Samoin, jos ikää on yli 30v ja etsii lapsetonta naista, niin alkaahan se olla jo hankalampaa yhdistettynä muihin vaatimuksiin. Ikäluokassa 30-35v on lapsettomia enään 37% ja 35-40v 24%. Iso osa heistäkin on parisuhteessa, ei halua koskaan lasta tai ei voi sitä saada. Yli 40v määrä tasaantuu 20% naisista. Voitte varmaan kuvitella mikä _osuus_ lapsettomista yli 30v on pilvilinnaprinssiä etsiviä, puoliholistibilettäjiä, kenenkään saavuttamattomissa olevia haavoitettuja, ja monien kriteerien ulkopuolella olevia (esim. ylipaino, pahat mt-ongelmat). Jos itse ei loista nuorempien naisten silmissä, onhan se pirun vaikeaa löytää joku. Jos vielä vaatii ettei naisella olisi yhtään epäonnistunutta parisuhdetta takana (vrt. seuraava kommentti), niin kyllä vaihtoehdot taitaa kaventua alle prosenttiin/ikäluokka.
"Mitä ihmeen annettavaa jollakin naisista täysin kokemattomalla yli kolmekymppisellä ATM:llä voisi olla yksinhuoltajaäidille jolla on oma lapsi ja epäonnistunut parisuhde takana?"
Ihan samaa annettavaa kuin kenellä tahansa muullakin kumppanilla, ja se mitä kumpikin voi saada ja antaa riippuu enemmän ihmisistä itsestään kuin taustoista. Itse uskon, että jos ihmiset sopii toisilleen ja rakkaus on vahva, ei tuollaisilla asioilla ole juuri merkitystä. Tottakai erilaiset elämätilanteet vaatii kykyä kasvaa, kykyä joustaa ja kykyä empatiaan molemmin puolin, mutta ei se automattieste ole. Kyse on enemmänkin tahdosta sopeutua, onko sitä vai ei.
Kasvupotentiaali, tahto ja empatiakyky ovat paljon merkittävämpiä tekijöitä suhteessa kuin aiempi kokemus. Ihminen, joka on ollut suhteissa, mutta toistaa samoja virheitä oppimatta mitään ja katsomatta peiliin, ja tuo edellisen suhteen traumat mukaan uuteen suhteeseen, on paljon huonompi vaihtoehto. Siis kaikki on aina suhteellista. Olen itse äiti, ja kokemattomus ei minulle olisi este, jos muu osuu. Sen sijaan syyt at-ämmyyden takana voisi olla. Jos syy on ujous, se ei minua millään tavalla haittaisi kunhan ihmisellä olisi parisuhteessa kyky olla lähellä ja avata itseään. Jos syy on mt-ongelmat tai ettei osaa peruskäytöstapoja, jo lastenkin takia en voisi joustaa. Jos syy olisi työttämyys tai autottomuus tms, omalla listallani asiat on "ei mitään väliä"-osastolla. Toisinpäin taas ihmisillä on paljon stereotypia pelkoja yh-äitien ex-kumppaneista ja lapsista yms., jotka eivät välttämättä ole ollenkaan tosia yksilön kohdalla.
En silti kehoita ketään harkitsemaan yh-äitiä, jos ei itse tunnu siltä ettei asemaan pystyisi oppimaan ja oppimiseen/kasvamiseen ei ole tahtoa tai voimavaroja. Tai jos ei pysty hyväksymään, että omaan perheeseen kuuluu myös lapsia naisen aiemmista liitoista. Itse olen valinnut elää niin, että yritän mennä tilanteisiin jossa tapaan ihmisiä ja en anna tyhmien stereotypia-ajatusten olla tutustumisen esteenä. Kyllä sen oikean ja sopivan löytyminen on muutenkin tarpeeksi haastavaa! Kun oikea osuu kohdalle, monella asialla ei ole oikeasti merkitystä.- sillitrooli
Yh-äideissä ainakin itselläni tulee yksi seikka mieleen, joka nyt tietty on osin omista ajatusmalleistanikin johtuvaa. Nimittäin kun ajattelen, että lapset tarvitsevat isää. Että jotta lasten lapsuus olisi mahdollisimman hyvä, heillä tulee olla isä. Enkä tarkoita isällä tässä mitään ukkelia, jota nähdään muutaman kerran vuodessa. Isän läsnäolon tulee olla säännöllistä ja riittävän usein tapahtuvaa.
Näin ollen päästään naisen olemassaolevien lasten kannalta vain kahteen erilaiseen vaihtoehtoon ns. äidin uusi mies -tilanteessa. Joko lasten biologinen isä näkee lapsiaan säännöllisesti ja jatkuvasti, ja lasten äiti on biologisen isän kanssa tekemisissä jatkuvasti ja läheisesti. Tai, toinen vaihtoehto, lasten äiti ottaa etäisyyttä exäänsä / lasten biologiseen isään, ja lasten äidin uudesta miehestä tehdään lapsille uusi isä (tämä vaihtoehto tietenkin onnistuu vain, jos lapsi/ lapset ovat suhteellisen nuoria).
Näistä vaihtoehdoista se, että lasten äiti näkee exäänsä jatkuvasti, on uuden miehen kannalta huono. Kun lapset on viety huvipuistoon hyppimään pomppulinnassa, niin isi ja äiti voivat yhdessä vähän huvitella vaikka autossa tai missä paikkaa nyt sitten sattuukaan yhtäkkiä vanha suola janottamaan. En halua tätä vaihtoehtoa.
Sitten taas se vaihtoehto, jossa nainen tekee selkeän päätöksen, että lasten biologinen isä ei kuulu hänen elämäänsä eikä lasten elämään, vaan uudesta miehestä tulee lasten isä, se on hyvin harvinainen. Naisilla on henkistä kanttia jättää miehiä tosta noin vaan, mutta harvalla naisella on kanttia järjestää elämänsä niin, että lasten biologinen isä ei kuuluisi siihen mitenkään. Ihan vaikka siinäkin tapauksessa, että biologinen isä ei olisi kovin kiinnostunut lapsistaan, silloinkaan naiset eivät etsi miestä etsiesssään lapsille uutta isää. Naiset yleensä oikein korostavat tätä "en etsi lapsilleni uutta isää, heillä on jo sellainen".
Eli päädytään lopputulokseen, että yh-äiti kävisi minulle, mutta yh-äidit eivät arvosta uusia miehiä riittävästi antaakseen uudelle miehelle täysivaltaiset oikeudet. Ja minulla on sen verran omanarvontuntoa, että en ala miksikään epämääräiseksi "äidin uudeksi poikaystäväksi". Olen sitä kerran hetken aikaa kokeillut yhden yh:n kanssa (se oli tosiaan vain hetki, koska nainen onnistui kaikenlisäksi pettämäänkin minua). Nykyään pidän selkeän rajan, jos joku yh-äiti tulisi vastaan vielä: alan yhtään mihinkään vain siinä tapauksessa, että kyseinen yh etsii koko pakettia, eikä vain sitä "äidin uus poikaystävä" -osuutta. - ENFP-nainen
sillitrooli kirjoitti:
Yh-äideissä ainakin itselläni tulee yksi seikka mieleen, joka nyt tietty on osin omista ajatusmalleistanikin johtuvaa. Nimittäin kun ajattelen, että lapset tarvitsevat isää. Että jotta lasten lapsuus olisi mahdollisimman hyvä, heillä tulee olla isä. Enkä tarkoita isällä tässä mitään ukkelia, jota nähdään muutaman kerran vuodessa. Isän läsnäolon tulee olla säännöllistä ja riittävän usein tapahtuvaa.
Näin ollen päästään naisen olemassaolevien lasten kannalta vain kahteen erilaiseen vaihtoehtoon ns. äidin uusi mies -tilanteessa. Joko lasten biologinen isä näkee lapsiaan säännöllisesti ja jatkuvasti, ja lasten äiti on biologisen isän kanssa tekemisissä jatkuvasti ja läheisesti. Tai, toinen vaihtoehto, lasten äiti ottaa etäisyyttä exäänsä / lasten biologiseen isään, ja lasten äidin uudesta miehestä tehdään lapsille uusi isä (tämä vaihtoehto tietenkin onnistuu vain, jos lapsi/ lapset ovat suhteellisen nuoria).
Näistä vaihtoehdoista se, että lasten äiti näkee exäänsä jatkuvasti, on uuden miehen kannalta huono. Kun lapset on viety huvipuistoon hyppimään pomppulinnassa, niin isi ja äiti voivat yhdessä vähän huvitella vaikka autossa tai missä paikkaa nyt sitten sattuukaan yhtäkkiä vanha suola janottamaan. En halua tätä vaihtoehtoa.
Sitten taas se vaihtoehto, jossa nainen tekee selkeän päätöksen, että lasten biologinen isä ei kuulu hänen elämäänsä eikä lasten elämään, vaan uudesta miehestä tulee lasten isä, se on hyvin harvinainen. Naisilla on henkistä kanttia jättää miehiä tosta noin vaan, mutta harvalla naisella on kanttia järjestää elämänsä niin, että lasten biologinen isä ei kuuluisi siihen mitenkään. Ihan vaikka siinäkin tapauksessa, että biologinen isä ei olisi kovin kiinnostunut lapsistaan, silloinkaan naiset eivät etsi miestä etsiesssään lapsille uutta isää. Naiset yleensä oikein korostavat tätä "en etsi lapsilleni uutta isää, heillä on jo sellainen".
Eli päädytään lopputulokseen, että yh-äiti kävisi minulle, mutta yh-äidit eivät arvosta uusia miehiä riittävästi antaakseen uudelle miehelle täysivaltaiset oikeudet. Ja minulla on sen verran omanarvontuntoa, että en ala miksikään epämääräiseksi "äidin uudeksi poikaystäväksi". Olen sitä kerran hetken aikaa kokeillut yhden yh:n kanssa (se oli tosiaan vain hetki, koska nainen onnistui kaikenlisäksi pettämäänkin minua). Nykyään pidän selkeän rajan, jos joku yh-äiti tulisi vastaan vielä: alan yhtään mihinkään vain siinä tapauksessa, että kyseinen yh etsii koko pakettia, eikä vain sitä "äidin uus poikaystävä" -osuutta."Nimittäin kun ajattelen, että lapset tarvitsevat isää. Että jotta lasten lapsuus olisi mahdollisimman hyvä, heillä tulee olla isä."
Totta helvitissä tarvitsevat, mutta kaikki lapset eivät ole niin onnellisia että heidän isänsä kykenee siihen tai kykenee ottamaan kasvatusvastuun. Jos ei ole mistä antaa, ei voi antaa. Itsellä lasten isä näkee heitä jokatoinen viikonloppu. Minä en ole este enemmälle näkemiselle, mutta määrä enempää hän ei jaksa. Tämänkin määrä onnistuu lähinnä hänen uuden vaimonsa ansioista. Vaikka ex näkee säännöllisesti lapsiaan, hän ei ota kasvatusvastuuta tms. Ei vaan pysty. Itse vedän tiukan linjan siihen että olen tekemisissä vain lasten asioissa. Olen monta kertaa sanonut aika kovastikin ettei minua suoraan sanoen kiinnosta hänen ongelmansa ja hänen kuuntelijansa, tukijansa ja ymmärtäjänsä on nyt muualla. Nyt on alkanut uskoa. Näemme vain kun ex palauttaa lapset (haku on päivähoidosta) ja siinä vaiheessa ex on niin kaikkensa antanut, ettei jaksa keskustella ylimääräisiä. Hyvä niin ;-) Lasten asioiden hoidon hoidan maililla. Isoissa asioissa toki kysyn ex mielipidettä (edistää lapsi-isä suhdetta), mutta poikkeuksessa se mitä ehdotan käy.
Sen sijaan uutta miestä ei voi vaatia isäksi lapsille. Hän joko haluaa itse roolin ottaa tai sitten ei. Oma unelmani olisi oikea yhteinen perhe uuden miehen kanssa, mutta yksin en voi unelmaa toteuttaa. Jos on vastuu, on myös täysivaltaiset oikeudet. Toimivin ratkaisu siis olisi, että hän olisi tasavertainen vanhempi, mutta yhtä hyvin hyväksyisin miehen, joka haluaisi olla vain äidin poikaystävä. Jos etsisin vain unelmaani, miehiä jotka siihen ovat valmiita on aika vähän. Vastuuseen ei voi pakottaa, se ei vaan toimi.
Äidin poikaystävä on problemaattinen vaihtoehto myös sen takia, että lapsille ei voi esitellä alativaihtuvia miehiä. Suhde on vaikea saada toimimaan, jos nähdään joka toinen viikonloppu. Jos ei halua yhteistä elämää myöhemminkään, ei välttämättä ajattele toista elämän pituisena kumppanina. Itse etsin nimenomaan elämänkumppania, vakihoidot ja kevyt deittailut ei kiinnosta. Alussa luonnollisesti pitää tutustua toiseen ja deittailullahan se yleensä alkaa, mutta puhun nyt ajasta joka alkaa kun seurustelusta on sovittu.
Lapsilla on kaksi perhettä, minulla yksi. En ottaisi ex:ää takaisin, en vaikka hän olisi maailman ainoa mies. Eikä hänkään olisi tulossa, uudelleen avioituminen on siitä hyvä todiste :-) Elämä hänen kanssaan oli niin vaikeaa, että ero päätöksen synnyttyä tuntui kuin tonni kiviä olisi poistettu kuormasta. Naapurit ja työkaverit kyselivät monta kertaa, että onko sinulla uusi mies kun hehkut niin. EI ollut, olin onnellinen kun vihdoin jäi energiaa myös nauttia elämästä. Niillä, tilanne tulee yllätyksenä ei pitkänä harkittuna ratkaisuna on enemmän taipumusta langeta ex:ään uudelleen.
Lapsilta ei voi viedä biologista isäänsä, eikä sitä voi lakia rikkomatta edes tehdä. En tiedä tarkoitatko sanoillasi edes sitä etteivät lapset saisi isäänsä tavata. Vaikka se ei ole lasten etu, ja vaikka se on hyvin rumasti sanottu, olen tyytyväinen ettei ex ole vaikuttamassa meidän elämäämme. Helpottaa paljon monia asioita.
Olen myös ajatellut itse tuota mainitsemaasi pienet lapset asiaa. Kun molemmat ovat alle 5v, ei uuden henkilön hyväksyminen ole ongelma. Varsinkin kun ovat luonteelta hyvin sosiaalisia ja varmaan isän kaipuun takia ihailevat miehiä. Aiheuttaa joskus aika koomisia tilanteita, kun tyttö kaupan kassalla alkaa esittelemään itsensä ennen tai jälkeen asioiville miehille (ja AIVAN liian nuorille miehille!) ja sen jälkeen äitinsä koko nimillä ja pahimmassa tapauksessa kertoo ettei äiti ole enään naimisissa isin kanssa.... Voi Jeesus ;-) Tai poika terkkarissa tai pihalla menee leikittämään/juttamaan miehiä.
Tiedän, että jotta lapset kasvaisivat perheeksi uuden kumppanin kanssa, aikaa ei ole monta vuotta. Samoin jos uusi haluaa yhteisiä lapsia, niin aika tulee väistämättä vastaan, jos alkaa viivyttelemään. Pakko siis on ylittää se uskaltamisen kynnys ja aktivoitua.
- Rivit harvenee
Ikä Miehiä Naisia Lapsettomia naisia
20–24 170 256 162 625 141809
25–29 177 541 167 897 161614
30–34 174 711 165 536 61910
35–39 165 054 155 863 37407
40–44 172 221 166 939 33220
LÄhde: tilastokeskus - näin se varmasti ooo
" Yh-äiti ja ATM ovat suurin piirtein kauimpana toisistaan olevia pariutumisvaihtoehtoja mitä ajatella saattaa. "
Näin se ilmeisesti on. Ja siis nimenomaan vielä molemmin puolinkin on turn-off fiiliksiä enemmän kuin tarpeeksi. - f4j3d5
"Tuo ajatuksenjuoksuhan sisältää sen olettamuksen että niille ATM:n ikäisille tai hieman vanhemmille tai yh-äideille kelpaisi se ATM mutta kun se ATM vaan on niin ronkeli ja ei huoli noita naisia."
Se sisältää myös sen ajatuksen, että ATM uskaltaisi tehdä aloitteita naisia kohtaan, mutta rima on vaan liian korkealla. Todellisuudessa suurin syy naisettomuuteen on juuri aloitekyvyttömyys.
Tuollaisia neuvoja antavat vain ihmiset, jotka eivät koko asiasta yhtään mitään ymmärrä. Eli ne naiset, jotka kuvittelevat, että myös miehet saavat jatkuvasti aloitteita, sekä supliikkimiehet, joilla ei vastaavaa ongelmaa ole koskaan ollutkaan. - :)))
En ole enfp-naisen kanssa samaa mieltä että aikaisemmalla elämänkokemuksella ei ole mitään väliä. Esimerkiksi itselläni huumorintaju on kehittynyt selviytymiskeinoksi vaikeuksien yli ja on siksi satiirista ja jopa mustaa.
Olen huomannut että osa ihmisistä loukkaantuu kaikesta satiirista, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut käyttää huumoria selviytymiskeinona. Miten sellainen ihminen voisi koskaan ymmärtää toista jolla ei ole elämässä ole mitään muuta jäljellä kuin nauru? Sehän alkaisi itkeä pillittämään yksintein ensimmäisestä vitsistä, vaikka empaattinen olisikin.
Elämänkokemuksella on todella väliä, sillä se määrittää nykyisen minuutemme. Jos itse on joutunut kulkemaan läpi autiomaan, sitä mieluiten tapaisi kaltaisensa. Mutta en oikein jaksa enää uskoa.
http://www.youtube.com/watch?v=nuU-maGdvSc- ENFP-nainen
Elämänkokemus muuttaa ihmistä, toki. Mutta toiset on valmiimpia vähän pienemmälläkin myllyllä, ja toisilla ei auta vaikka elämä menisi tiejyrän alta pari kertaa. Näen myös, että elämäkokemusta voi kartuttaa muustakin kuin seurustelusta.
Siksi olen sitä mieltä, että on parempi katsoa itse ihmistä kuin ihmisen taustaa. - 3+2
ENFP-nainen kirjoitti:
Elämänkokemus muuttaa ihmistä, toki. Mutta toiset on valmiimpia vähän pienemmälläkin myllyllä, ja toisilla ei auta vaikka elämä menisi tiejyrän alta pari kertaa. Näen myös, että elämäkokemusta voi kartuttaa muustakin kuin seurustelusta.
Siksi olen sitä mieltä, että on parempi katsoa itse ihmistä kuin ihmisen taustaa.Efnp - kirjoitat viisaasti! Kumpa ihmiset pystyttelisivät vähemmän henkisiä raja-aitoja ja olisivat armollisempia itselleen sekä muille. Omatekoisessa vankilassa on ehkä turvallista, mutta sieltä käsin voi vain tarkkailla muita ja huudella heille myrkyllisiä arvosteluja. Tilanne on sama, elipä siellä yksin tai kaksin. Suvaitsevalla asenteella on leppoisampi elää.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää1644246Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri4413241Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt142118Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa141780Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja51178- 741023
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar691005Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat24931- 54906
- 71879