Tosissaan vai peluri?

Muutin takaisin kotipaikkakunnalleni kuukausi sitten. Palasin vanhoihin ympyröihin joihin luonnollisesti oli tullut uusia kasvoja. En saanut heti uutta asuntoa joten tavarani olivat säilytyksessä tuttuni tallilla. Tunsin porukasta 4 mutta viidettä en ollut nähnyt ennen. Vähän taustatietoja kysellessäni, selvisi että mies on viimevuonna eronnut kahden lapsen isä. Lapset eivät tosin ole hänellä. Ero oli ollut vaikea miehelle. No siinä asia sitten kyllä unohtuikin nopeasti kun aloin raahata tavaroitani uuteen asuntoon sun muuta. Mutta pari päivää muuttoni jälkeen olin kuskina parille miespuoliselle ystävälleni ja näimme ohimennen kyseisen miehen. No pitihän sille sitten soittaa että tupakalle jonnekkin. :) Enpä minä uskaltanut hänelle soittaa vaan ystäväni teki sen puolestani. :) Hehän tunsivatkin paremmin. :D No mies kysyikin sitten että mistä ystäväni oli hänen numeronsa saanut... Pienen katseidenvaihdon jälkeen ystväni tosesi saaneensa sen kaveriltaan. Sitten oma persoonani tulikin jo esiin ja minun oli pakko pistää miehelle viestiä. "mullakin on sun numero. :) T viereisen auton kuski" Miehen reaktio oli positiivinen naurahdus. :) Sitten selvisikin että mies herää aamulla töihin. Siinä hieman tektiviestejä vaihdettiin ja toivotettiin hyvät yöt puolin ja toisin. Pyysin miestä käymään töiden jälkeen tupakalla kanssani. Hän suostui heti ja tulikin paikanpäälle. :) Juttelu oli vähän takkuilevaa mutta ihan hyvin se meni. Koko loppuillan tekstailujen jälkeen mies ilmoitti menevänsä nukkumaan koska olisi töitä taas tiedossa. Kävimme muutamat kerrat tupakalla päivänmittaan ja juttelukin alkoi jo sujua vähän paremmin. :) Hyvät yöt tuli taas toivotettua ja odottelin jo että kello tulisi 5 aamulla että voisi laittaa huomenta viestiä taas tälle miehelle. :) Mutta sitten tulikin viesti " olishan sitä voinut sun viereen tulla mutta meet kotiin vast kun mä oon jo töissä :) Hyvää yötä. :) " Onneks mä istuin kun luin viestin. :D No siitä sitten tietysti kyselemään että mitenkäs nyt mun viereen haluaisi. :) Mutta keskustelu jäi lyhyeksi koska hänen tosiaan piti herätä töihin. Mutta seuraavana päivänä hän oli laittanut viestiä että seurani kelpaa hänelle kyllä, mutta hän ei välttämättä ole valmis seurustelemaan vielä" En pelästynyt viestiä mitenkään koska olin samaa mieltä. Eihän me oltu tunnettu kuin pari vuorokautta. Laitoin viestiä takaisin että en ollut ehdottamassa mitään suhteeseen ryntäämistä vaan tututstutaan nyt ensin. Kokopäivä tekstailtiin kunnes mies pääsi töistä. Illalla lähdimme baariin. Mies tuli kuin tulikin mukaan vaikka oli väsynyt. Aamun pikkutunneilla aloin pudotella porukkaa pois, yllättäen jätin miehen viimeiseksi. Kyselin että mihin hän haluaa. Mies oli vaikean oloinen ja hiljainen, mutta sanoi menevänsä tallille yöksi. Totesin vain että eipä siinä mitään, tottakai olin pettynyt, eilen hän olisi tullut minun luokseni mutta nyt menisikin tallille. Tallin pihalla sitten vitkuteltiin erkanemista. :) Kun kaarsin pois pihasta laitoin miehelle viestin " olisin kyllä mieluusti ottanut sut nyt mun unikaveriksi" Sieltä tuli vastaus nopeasti "Ja nyt sen vasta sanot! :( " Hain miehen luokseni yöksi. Hän ei edes yrittänyt mitään. :O (Miehellä siis on ollut eronsa jälkeen tälläisiä ns "laastareita" joita on käynyt panemassa) No ajattelin vain että hyvä juttu, koska enolisi antanutkaan vielä. Toisena yönä, ei mitään. Kolmantena, ei mitään. Sitten aloin jo ihmetellä tosissaan. Sain joka kerta halauksen kun mies lähti töihin tai ulos asunnostani. Ja hän kertoi minulle kaiken mihin oli menossa ja kenen kanssa. Eipä hän muualla ollutkaan kuin töissä tai tallilla. Loput ajasta hän oli luonani. Leffoja tuijotettiin, minä sain aina käpertyä hänen kainaloonsa. Mutta ei pienintäkään yritystä seksiin. Sitten neljäntenä yönä mainitsin asiasta, hän vaikeni. Naurahti vain vaivautuneesti. Kaikesta muusta kyllä puhuimme ja paljon. Hän kertoi erostaan, lapsistaan, elämästään ym ym. Meillä oli todella hauskaa. Nauroimme suurimman osan ajasta. Kun hän seuraavana päivänä lähti töihin laitoin viestin perään " anteeksi jos ahdistin sinua, se ei ollut tarkoitus. Ymmärrän kyllä jos et halua" No paskat ymmärtänyt! Suomalainen mies mille ei seksi kelpaa?! Vastaus tuli nopeasti " Ei sulla ole mitää anteeks pyydettävää :) Kyllä me vielä keritään. :)" Olin puulla päähän lyöty. Ilahduin rivien välistä tulleelle tiedolle että hän ei ollut menossa minnekkään, mutta mikä siinä sitten mättäsi. No jätin asian siihen. Nyt kaksi viikkoa tämän jälkeen hän on jokaikinen yö nukkunut vieressäni. Saan pusuja ja haleja joka kerta kun hän lähtee luotani. Olemme käyneet yhteisten tuttujen luona saunomassa. Mutta ei tietoakaan seksistä. Olen jutellut hänen ystäviensä kanssa että mikä mahtaa olla homman nimi? Kaikki ovat olleet kiistatta samaa mieltä" nyt hän on tosissaan kun ei halua koheltaa ja mennään ihan päivä kerrallaan" Tänään olisi jopa tarkoitus mennä vanhempieni luokse. Leijunko jossain pilvilinnoissa vai onko tämä mahdollisesti todellinen se oikea?