Entinen syrjähyppy otti yhteyttä

Älä leiki tulella. Sinun ei tarvitse olla keneenkään yhteydessä, ellet itse niin halua. Ex-syrjähyppysi kuuluu muihin ihmisiin eikä hänellä ole mitään osaa elämässäsi, ellet itse niin halua.

VOit halutessasi sanoa ex-kakkoselle, ettet halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Näin ulkopuolisen silmin hän luultavasti vain vonkaa helppoa , you know what.

Olet toivottavasti kerrasta oppinut. Älä kuitenkaan tee päätöstäsi kenenkään muun kuin itsesi vuoksi.

Olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ilmoita syrjähypyllesi (lähetä vaikka tekstiviesti niin että sanomaasi ei voi käsittää väärin) että et halua olla häneen minkäänlaisessa yhteydessä ja pyydä jättämään sinut rauhaan.

Kaikkea hyvää!

Et kai sotke elämääsi sen vuoksi, että joku ihminen vuosien takaa ottaa yhteyttä? On niin kauhean helppo syyttää "rakastumista" siitä, että oma elämä ei miellytä ja tyydytä ja lähteä hakemaan sitä "rakkautta" suhteen ulkopuolelta.

Eroa jos nykyinen suhteesi ja miehesi ei sinua millään tavoin tyydytä ja tunnet eläväsi väärää elämää. Jos et eroa, et sen kummemmin sitten mieti entisen ihastuksen viestejä. Korvasta sisään, toisesta ulos.

" Kiitos, kun ajattelet yhä minua, minulla on kaikki hyvin. Hyvää loppuelämää, toivottavasti löydät rinnallesi hyvän ihmisen. " Eiköhän tuollaisen viestin jälkeen lopu ne toisenkin tunteet. Vai etkö kenties halua niin tapahtuvan....?

Tiedät varmasti itsekin, että ei sinulla olisi näitä tunteita uutta ihmistä kohtaan, jos olisit onnellinen liitossasi. Mikäli miehesi on väkivaltainen, älä jää hänen luokseen. Mutta muista olla varovainen eroa tehdessäsi. Valmistele eroa hiljaa yksinäsi ja pyydä ihmisiä seuraksi, kun haet tavarasi ja muutat pois.

Lapset ovat tärkeitä, mutta et voi elää jatkuvassa pelossa lasten takia. Kyllä ne lapsetkin aistivat sen kireyden ja pelon. Mies voi olla hyvä isä lapsilleen, vaikka ette ole yhdessä. Toivottavasti hän ei lyö myös lapsia! Vaikka teillä ei tällä hetkellä suoranaista väkivaltaa ole (onko henkistä? onko painostusta?), niin pelko näyttäisi säilyneen. Ansaitsette parempaa!

Neuvoisin pakenemaan niin pian kuin voit. Älä keksi selityksiä miehen väkivaltaiselle käytökselle ja vahtimiselle. Sinä olet selvästi alistettu ja peloissasi. Ei sellaista elämää voi elää kukaan, että saa koko ajan pelätä, mistä toinen saa raivokohtauksen tai että ei uskalla tehdä kotonaan mitään.

En tarkoita, että missään tapauksessa hyväksyisin pettämistä, mutta ymmärrän, mikä sen on voinut aiheuttaa. Sen takia minä nyt neuvon ennen kaikkea ottamaan etäisyyttä molempiin miehiin ja selvittämään sen, mitä juuri sinä haluat elämältä ja mikä tekee sinut onnelliseksi. Et voi jäädä kulissiavioliittoon pelkästään lasten takia, mutta yhtä huono vaihtoehto on hypätä "pelastajan" kaulaan ja kuvitella, että hän korjaa elämäsi. Sinun pitää se itse tehdä ja vasta sen jälkeen olet (ajan kanssa) valmis uuteen suhteeseen.

olen aloittaja, kiitos vastauksista. en kertonut tavallaan kaikkia asioita. Tällä hetkellä minulta puuttuu ns. Tosi ystävä jolle kertoa kaikki syvimmät salaisuudet. Olen tällainen surkea kulissien ylläpitäjä, kai oman perhetaustan peruja mutta olen ymmärtänyt että kuinka onnellisia ovat he joilla tosiystävä. Jostain syystä minulla ollut viime aikoina enemmän miesystäviä, olen tosin niitä purkanut minimiin kun oma mies mustis. Tällä hetlä en ole ottanut täh exään mitään yhteyttä vaikka hän pommittaa viesteillä ja minulla tunteita,..hän ei ollesamme tiennyt että olen varattu, , kun oli katkolla silloin sen mun pikkumurtuman takia. Olisiko olemassa vielä hyvää kuuntelijää? Nyt kuitenkin kaikki tod hyvin. Vain sinä, luottoystävä puutut..

Sulla ap vaikuttaa olevan aika paljon suurempiakin ongelmia kuin viestejä lähettelevä ex. Eiköhän olisi aika aloittaa sieltä päästä ongelmien ratkausuja, johon voit vaikuttaa, eli itsestäsi. Hankkiudu eroon joko itseksesi tai ulkopuolisen avun turvin tuosta nahjusmaisesta ja surkuttelevasta asenteestasi. Sori, kovat sanat, mutta siltä vaikuttaa kirjoituksesi perusteella.

Lopeta sitten säälipisteiden kerääminen ja vian hakeminen muualta. Katso peiliin. Ei kaikki syy huonoon elämään ole miehessä tai huonossa lapsuuden mallissa. On itselläsikin vastuu omasta onnellisuudestasi.

Hanki ystäviä, älä ruikuta niiden puutteella. Mene mukaan sinne, missä ihmiset tapaavat toisiaan. Harrastukset, järjestöt, tai soita vanhalle ystävälle ja ole edes aktiivinen. Ei kukaan tule ovesi taakse kysymään "ollaanko kavereita".

Kaikki me tarvitsemme kuuntelijaa, mutta katso ensin peiliin pitkään ja mieti, miksi elämässäsi ei sellaista ole. Oletko kenties uuvuttanut vanhat? Valittanut ja surkutellut? Minulle ystävät ovat sellaisia, joiden kanssa ajattelen vähemmän niitä elämän surkeita puolia ja näen enemmän niitä hyviä ja iloisia asioita. Kerron huonotkin asiat, mutta en toitota tai kuormita ketään kohtuuttomasti. Jokaisella kun on omatkin ristinsä kannettavana, eikä toisen päälle voi oksentaa loputtomasti.

Hanki maksullinen kuuntelija, jos sanottavaa on kamalasti. Terapeuttia suosittelen kyllä muistakin syistä.

Itseäsi siis niskasta kiinni ja katse omaan peilikuvaan. Muut tekevät mitä tekevät, heihin et voi vaikuttaa, mutta itseesi kyllä. Vähemmän surkutusta ja enemmän aktiivisia tekoja elämän saamiseksi taas haltuun ja paremmaksi.

Miehesi on kanssa asperger ja tämä on siirtynyt lapsellenne.

Olis kannattanut alunperinkin pitää housut jalassa niin olisit säästynyt turpasaunalta. Ihan oikein miehesi teki kun sinua rankaisi oikein isän kädellä!

Ilmeisesti miehesi olisi pitänyt myös käydä käsittelemässä tämä syrjähyppy kun se uskaltaa ottaa yhteyttä. Minä olisin käynyt hoitelemassa senkin.

Ja tietenkin skupoli-luokan vastaus seuraavaan petokseen.

Viimeinen asia mitä sinä tarvitset on vieraita miehiä sotkemaan perherauhanne!

Kerrot että miehsi on hyvä isä lapsille, hän siis ilmeisesti on parantanut tapansa ja yrittäv parhaansa toimia oikealla tavalla. Nytko sinä alat haikailemaan jonkun vanhan huorakaverin perään?!

Eiko olisi paljon viisaampaa suoraan ilmottaa sille vieraalle miehelle että pysy pois minun elämästäni, sinulla ei ole siihen tilaa, ei osaa, ei arpaa.
JA sinun keskittäytyä ja miettiä miten toimia vielä rakentavammin oman perheesi ja itsesi iloksi.

Sinun velvollisuutesi (EI EI EI uhrautuvaisuus vaan velvollisuus ) on huolellisesti ja harkiten hankkimiasi lapsiasi kohtaan. Tuohon yhtäloon kuuluu: lapsenne, miehesi ja sinä. Te olette se pieni ja rakentava yhteiskunnan solu.

Siihen EI kuulu vieraat miehet ( vaikka olisikin ollut aiempi rakastaja!), eikä tietoisesti perheen repiminen hajalle.