Eli muutama kuukausi sitten erottiin minun aloitteesta, takana n. 1.5 vuotta yhdessäoloa. Suhteessa tämä nainen oli se aktiivisempi osapuoli ja rakasti minua, mutta minä en häntä. Tunteet ei missään vaiheessa leimahtanut liekkeihin omalta osaltani, enkä tiedä mistä se johtui.. Keskityin kai vain muihin asioihin enkä antanut itselleni aikaa rakastua. Suhde oli muuten ihan hyvä, mutta olin ajoittain väliinpitämätön häntä kohtaan ja kun hän teki kaikkensa, että saisi minut rakastumaan saamatta kuitenkaan sitä aitoa vastakaikua, oli se hänelle raskasta.
Nyt kuitenkin eron jälkeen olen vähitellen alkanut kaipaamaan häntä ja alkanut ajattelemaan asioita läpi. Hiljattain se iski ja pari viikkoa sitten tajusin rakastavani häntä. Paniikki iski heti, että onkohan se liian myöhäistä tunnustaa rakkauteni ja saada nyt itse sitä vastakaikua. Kerroin hänelle kaiken ja hän oli liikuttunut, mutta sanoi, että tunteet minua kohtaan ovat nyt hiipuneet eikä meidän jutusta tule enää mitään vaikka vannoin, että teen kaiken paremmin (tosissani sitä haluan). Minulla oli vaikeaa uskoa sitä, että hänen tunteensa ovat kadonneet. Vielä pari kuukautta sitten hän sanoi rakastavansa minua ja olemme harrastaneet seksiä tasaisin väliajoin, jopa pari kertaa näiden parin viimeisen viikon aikana baari-illan jälkeen. Se ei sinänsä merkkaa varmastikaan hänelle mitään, mutta minulle tekee pahaa kun hän nukkuu minun kainalossa ja tiedän, että aamulla ollaan taas vaan kavereita.
Ollaan siis kavereita ja aika hyviä sellaisia. Nään häntä joka viikko ja soitellaan välillä. Hän on tehnyt nyt selväksi, että ollaan vaan kavereita, mutta silti tiedän kuinka paljon hän minua vielä rakasti kuitenkin niin vähän aikaa sitten. Hän on nyt viime päivinä alkanut tapailemaan uutta miestä, mutta se juttu ei vielä ole edennyt minnekkään vakavammalle asteelle.
Olisiko mitään keinoja miten voisin saada hänen vanhat tunteensa taas esiin? Tiedän, että voitaisiin olla kavereita ja toivoa sitä kaunista päivää kun hän kertoisi taas rakastavansa minua ja se on se mitä aijonkin tehdä, mutta olisiko silti jotain muitakin keinoja? Ihan mitä tahansa ideoita otetaan vastaan..
Nyt kuitenkin eron jälkeen olen vähitellen alkanut kaipaamaan häntä ja alkanut ajattelemaan asioita läpi. Hiljattain se iski ja pari viikkoa sitten tajusin rakastavani häntä. Paniikki iski heti, että onkohan se liian myöhäistä tunnustaa rakkauteni ja saada nyt itse sitä vastakaikua. Kerroin hänelle kaiken ja hän oli liikuttunut, mutta sanoi, että tunteet minua kohtaan ovat nyt hiipuneet eikä meidän jutusta tule enää mitään vaikka vannoin, että teen kaiken paremmin (tosissani sitä haluan). Minulla oli vaikeaa uskoa sitä, että hänen tunteensa ovat kadonneet. Vielä pari kuukautta sitten hän sanoi rakastavansa minua ja olemme harrastaneet seksiä tasaisin väliajoin, jopa pari kertaa näiden parin viimeisen viikon aikana baari-illan jälkeen. Se ei sinänsä merkkaa varmastikaan hänelle mitään, mutta minulle tekee pahaa kun hän nukkuu minun kainalossa ja tiedän, että aamulla ollaan taas vaan kavereita.
Ollaan siis kavereita ja aika hyviä sellaisia. Nään häntä joka viikko ja soitellaan välillä. Hän on tehnyt nyt selväksi, että ollaan vaan kavereita, mutta silti tiedän kuinka paljon hän minua vielä rakasti kuitenkin niin vähän aikaa sitten. Hän on nyt viime päivinä alkanut tapailemaan uutta miestä, mutta se juttu ei vielä ole edennyt minnekkään vakavammalle asteelle.
Olisiko mitään keinoja miten voisin saada hänen vanhat tunteensa taas esiin? Tiedän, että voitaisiin olla kavereita ja toivoa sitä kaunista päivää kun hän kertoisi taas rakastavansa minua ja se on se mitä aijonkin tehdä, mutta olisiko silti jotain muitakin keinoja? Ihan mitä tahansa ideoita otetaan vastaan..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ollaan siis molemmat vielä nuoria, minä 19v hän 18v. Voisiko se vaikuttaa tähän asiaan sillä tavalla, että tajuaa myöhemmin minkälainen suhde meillä voisi olla. Olen itse kuitenkin rauhallista tyyppiä ja koen olevani mies (juuri se mitä hän on viime aikoina sanonut haluavansa).
Ei taida vaikuttaa, itse tein yhtä hölmön tempun (ikää50 ) vaikka rakastin, elämä on joskus rankkaa eikä ymmärrä miten niistä vaikeuksista helpoiten selviää (..siis yhdessä parhaiten).
Näkee vain seinän edessä, eikä mitä sen takana on.
Toisen uudelleen vakuuttaminen ei ole helppoa.. :/
Niinhän se näyttää olevan, en tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Tavallaan on se tunne, että hän vielä rakastuu uudelleen, mutta en oikein osaa keksiä, että mikä se tilanne olisi ja mistä se lähtisi.
No toi kaveruus ja sänkyynmeno ei ainakaa ollu hyvä idea.
Varmaan vaan edistäny hänen tunteidensa viilentymistä sinua kohtaa, ootte eri aaltopituudella selvästi.
Parempi olis ollu olla ihan kokonaan erossa ja molempien miettiä asioita ja taitaa olla se ainut mahdollisuus nytkin antaa aikaa ja katsoo.
Niin en sitten tiedä, minulla vaan on sellainen tunne, että hänen tunteensa katoavat lopullisesti jos ei olla säännöllisesti yhteyksissä. Molemmat kuitenkin haluvat olla kavereita. Mutta noi petipuuhat saa kyllä luvan riittää nyt omalta osaltani, katsotaan jos vaikka se sitten herättäisi jotain ajatuksia hänessä.
Täältä et vastausta asiaan saa. Puhu naiselle tunteesi muuten voi olla että kaduttaa pitkään jos asialle et mitään. Ainoa tapa miten saat asian selväksi...puhu ja ole avoin, ei ole muuta tietä kävi miten kävi.
Olen kyllä kertonut jo kaiken mahdollisen, mutta pelkät puheet ei nyt näytä riittävän. Jotain sykähdytttävää ehkä tarvitsisi tehdä, mutta mitä? Vai olisiko se nyt vaan parasta olla hänelle hyvä ja auttava ystävä ja toivoa, että hän huomaa taas kuinka paljon hän minusta pitää?