Mies pelkää

Jotakin traumoja kokenut lapsuudessa, hylätyksi tulemisen kokemus tjms.

Näitä on paljon.

Ota mies puhutteluun ja tee selväksi ettei tuommoinen peli vetele. Ei ystäviin pidetä yhteyttä vaan koska on yksinäinen, halventaa toista ihmistä. Haistata paskat jos ei usko, ihan oikeasti. Tiedän tuon taudin läpikäyneenä miehenä ettei auta jos ei itse tee asialle mitään ja käy itse läpi prosessia. Ei ole teidän velvollisuus toimia omaishoitajina jollekin ei-verisukulaiselle. Jos mies on oikeasti teidän hyvä ystävä niin olkaa ihan avoimia ja puhukaa asiat halki mutta tehkää miehelle se palvelus ettette pitkitä tuota vaihetta. Siinä on takana vaan se että voi tuntea luottavansa johonkuhun tarpeeksi edes hetken. Kun puhutte asiat halki jos puhutte niin antakaa silloin miehelle niin paljon aikaa kuin tarvitsee. Miehestä itsestäänkään ei varmasti tunnu hyvältä jos ei voi olla vilpitön teille tai muillekaan tai edes itselleen.

Voitte tietty koittaa kauanko teidän hermo kestää tuota menoa vai annatteko sen jatkua loputtomiin, ihan teistä kiinni. Mutta mä en jaksaisi pitää elämässäni yhtäkään tuollaista ihmistä jos ei ole mitään velvollisuutta eikä se ihminen parane siitä, vaikka hyväksi ihmiseksi on sanottu.