KULTAINEN KEITTOKIRJA VUODELTA 1962

Hiilihydraattitietoiset ravitsemusohjeet eivät Suomessa ole uusi tai
ihmeellinen asia. Kotien perusteoksessa Keittotaidon kultaisessa
kirjassa vuodelta 1962 sanotaan hiilihydraateista :
Hiilihydraatiti sokerin ja tärkkelyksen muodossa muuttuvat kehossamme
heti energiaksi. Ne ovat huokeinpia ruoka-aineitamme mutta samalla
kenties huonoinpia. Tämä koskee etenkin sokeria. Ne palavat heti eivätkä
aiheuta kylläisyydentunnetta. Niistä saadaan "tyhjiä kaloreita" . Mikäli
keho niitä juuri sillä hetkellä tarvitse ne tuottavat nopeasti energiaa,
mikä on äkkiä käytetty ja jättää jälkeensä hiukaisevan nälän tunteen.
Mikäli hiilihydraatteja käytetään enemän kuin keho tarvitsee,
ylijäämä varastoituu kehoon rasvana. Hiilihydraatteja saamme perunasta,
leivästä, jauhoista ja ryyneistä.
Suunattomasti lisääntynyt sokerinkulutus liittyy varmaan siihen
ilmioon, että sokerinsyönistä helposti tulee himo, joka vaatii yhä
enemän tullakseen tyydytetyksi. Koska sokeri imeytyy nopeasti, siitä ei
seuraa kylläisyyden tunnett, vaan aivan pian on yhtä nälkäinen kuin
aloittaeassa.
Keittotaidon kultaisen kirjan julkaisun aikaan ei käytetty termejä
glykeeminen indeksi ja kuorma. Teksti kuitenkin kertoo erittäin
selkeästi nopean sokeroituvien hiilihydraattien (sokeri ja
tärkkelyksen, jota on mm perunassa ja viljatutotteissa)
vaikutuksesta kykkäisyyteen. Kirjoittaja pohdiskelee myös nykyisin
hyvin ajankohtaista aihetta - sokeririippuvuutta.