Lapsilla kostaminen eron jälkeen

Tämä ohje on lähinaapurien erosta: Kun jäät etävanhemmaksi, lapsesi eivät aina "halua" tulla tapamisiin, koska lähivanhempi keksii muuta kivaa juuri sinun viikonloppunasi (aika usein). Tai lapset kuulevat sinusta kaikkea moskaa (millä ei ole mitään todellisuuspohjaa) tapaamisten väliajat. Myös viikonloppuinasi heille soitellaan ja tekstitellään koko ajan ja kysellään "onko jo ikävä", "kohta sinä kulta pääset pois sieltä" "me niin kaivataan sinua kotiin jo" ym..

Tämä toinen on omakohtainen: Kun jäät lähivanhemmaksi voi exäsi soitella lastensuojeluun toistuvasti ja valittaa sinun toimistasi vaikka miten paljon, ja lastensuojelun on pakko kutsua sinut kuultavaksi joka asiassa (tai ainaki soittaa sinulle ja kysellä tarkemmin)... Muutamia vinkkejä kertoaksieni; esim. hän valittaa "sossutätille" itku kurkussa, että ei saa tavata lapsiaan riittävästi (ei ole aina tapaamiskunnossa), tai että pelkää lapsensa mielenterveyden puolesta, kun sinulla on uusia suhteita vaikka kuinka paljon, ja ryypätään ja aina makkarista ilmestyy aamulla eri henkilö (itselläni oli n. vuoden kuluttua yksi henkilö, jonka kanssa olen edelleen, enkä ole edes juonut viinaa koskaan). Exäsi voi myös soitella kouluun tai päiväkotiin ja kertoilla "pelkojaan" lasten tilanteesta sinne. Hän voi satuilla lapsille tapaamisviikonloppuina mitä tahansa, ja pieniä ollessaan lapset myös uskovat suurimman osan. ym. ym.

Näitä kyllä löytyy ja kehoitan sinua ottamaan selvää aivan kaikesta moskasta, mitä tulee eteen, ei raivoissasi, vaan rauhallisesti selvittelemällä ko. tahojen kanssa. Sanot mielipiteesi asioihin, joista sinua on mustattu ja kerrot oman kantasi ihan tyynesti. Kukin taho kyllä uskoo jossakin vaiheessa sinua, kunhan kiusanteko jatkuu ja jatkuu ja joka kerta kykenet selvittämään asian itsesi ja lastesi kannalta selkeästi. Keskustele myös lasten kanssa asioiden todellisuuksista, mikäli huomaat, että etävanhemman viikonlopun aikana heille on kertoiltu "juttuja".

Minulla kiusantekoa ja mustaamista kesti 13 vuotta, eli kunnes lapset alkoivat aikuistumaan ja ymmärsivät itse kuka on oikeasti mitäkin. Heistä enää vain yksi tapailee harvakseltaan nykyisin ko. etävanhempaansa, muut joskus soittelevat. Muista vain tämä; Lapset kasvavat ja jossakin vaiheessa heille kehittyy oma ajattelu- ja päättelytaito.

No entäpä kun etävanhempi puhdistelee lapsilleen tekojaan kertomalla valheita.
eivät lapset osanneet nähdä syitä. Päivittäisten kaljapullojen märää, eikä tienneet, miksi se isän täytyi aina mennä kavereitten kanssa. Minä vuoksi oli aina "ylitöitä".

Nyt isä sitten kertoo kuinka hän tuli vaikka kesken päivän töistä kotiin avuksi ja syyttää äitiä kaikesta. Tosiasiassa äiti hoito perheen kaikki asiat ihan yksin. Tälle isälle oli niin tärkeää liikkua "piireissä" jotta perhe siinä jäi kokonaan taka-alalle.
Piti mennään purjehtimaan, jotta oli tasoisessaan seurassa.
Nytkin on satojen kilometrien päässä ja perustelee, että kun ei ole työtä täällä lasten paikkakunnalla, paskapuhetta.
Mutta arvatkaapa vielä lisä, tämän isän vanhemmat ovat myös sitä mieltä, että miehen pitää aina olla vapaa kaikesta vastuusta, viis näistä pienistä ikävöivistä lapsista.

Miksi pitäisi maalailla piruja seinille etukäteen? Eikö olisi rakentavampaa lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki sujuu hyvin? Melkein kaikki tuntemani eronneet parit ovat saaneet avioeronsa hoidettua ilman, että lapsia on kiusattu siinä ohessa. Jos lähtee sillä ajatuksella liikkeelle, että toinen on paha, niin lopulta päätyy itse kiusaamaan.

Käyppäs lukemassa alla oleva sivusto ,niin näet miten voi toista kiusata..

Mee palstalle >>SÄRKYNYT SYDÄN >>Sitten järkytys odotti))