Minulla on ongelma. En tiedä mitä sen asian kanssa tekisin.
Olen ylipainoinen, aika reippaasti. Muuten nätti kasvoiltani jne.
Mutta; ongelmani on etten pidä lihavista miehistä. He eivät sytytä minua. Pidän itseäni pahana, ja epäoikeudenmukaisena, ja pelkään että jään ikuisesti yksin. Mikä minä olen vaatimaan toiselta mitään kun olen itsekin paksu?
Itse en pysty laihtumaan (tai pystyisin, jos todella haluaisin, mut tahtoa ei ole) koska toivon vain, että joku rakastaisi minua tällaisena kuin olen. Itse olen ihan tyytyväinen itseeni. Mutta; mitä tehdä että saisin pääni selkeämään?
Mietin ja toivon koko ajan, et kunpa joku tykkäisi minustakin tällaisena jne... ja siltikään en itse haluaisi lihavaa miestä? minun pitäisi todellakin mennä itseeni, mutta kun se ei auta... laihduttaa pitäisi jne et mut äh ei siitäkää tule mitään en halua, en pysty... siis oikeasti, kannattaisikohan minun mennä hoitoon.
Olen ylipainoinen, aika reippaasti. Muuten nätti kasvoiltani jne.
Mutta; ongelmani on etten pidä lihavista miehistä. He eivät sytytä minua. Pidän itseäni pahana, ja epäoikeudenmukaisena, ja pelkään että jään ikuisesti yksin. Mikä minä olen vaatimaan toiselta mitään kun olen itsekin paksu?
Itse en pysty laihtumaan (tai pystyisin, jos todella haluaisin, mut tahtoa ei ole) koska toivon vain, että joku rakastaisi minua tällaisena kuin olen. Itse olen ihan tyytyväinen itseeni. Mutta; mitä tehdä että saisin pääni selkeämään?
Mietin ja toivon koko ajan, et kunpa joku tykkäisi minustakin tällaisena jne... ja siltikään en itse haluaisi lihavaa miestä? minun pitäisi todellakin mennä itseeni, mutta kun se ei auta... laihduttaa pitäisi jne et mut äh ei siitäkää tule mitään en halua, en pysty... siis oikeasti, kannattaisikohan minun mennä hoitoon.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaduilla näkee aika paljon pariskuntia joissa nainen on pullukka ja mies on laiha. Joten on sullakin mahis päästä samaan.
Tässä taas nähdään, että miehet joutuu välillä tinkimään kriteereistään, että saavat ylipäänsä mukavan naisen.
Nyt kun vuosien jälkeen ,mä jälleen vapana sinkkuna kuljen,ajattelen...
kyllä se vaan on niin, ettei aina kannata pelkkään ulkonäköön tuijotaa ,oli lihava -tai laiha...(mies tai nainen)
Siinä toisessa pitää vaan olla sitä jotakin ...
ja myös hänen tulee hyväksyä toinen omana itsenään.
..joten yhä luottavaisin mielin kuljen...
katsellen ympärilleni vienosti hymyillen ja nauttien miesten katseista ... iloisin mielin katsellen itsekin ;)
Siihen saakka, kunnes hänet jossain kohtaan... ehkäpä pian kohtaat sinäkin...
ole huoleti kulje vain hymyssä suin ja nauttien kesästä...niin teen minäkin!:)
Esimerkiksi mun naapurissa asuu pari kesää sitten naimisiin mennyt pariskunta jossa nainen on huomattavasti miestään pyöreämpi. Pysy omana itsenäsi siitä miehet tykkää.
Hyvää loppukesää :)
Itse asiassa tuli yhtäkkiä mieleen mies, joka oli 180/100 ja ihastuin häneen kovastikin. mutta hänellä oli ihanat kasvot, silmät oih :D eli, hmm ehkä kyse on vain siitä, ettei kyseinen henkilö sytytä muuten (oli lihava tai laiha) ja nostelen paniikkia siitä sitten. Jotenkin kuitenkin oli "syntinen olo". Mutta ehkä voisi sanoa etten pidä "älylihavista" miehistä, enhän itsekään ole mikään mielettömän iso. Ja jostain syystä minua on aina sytyttäneet aika pienet miehet, heh. Ei nekään koskaan niin komeita ole olleet..?
No mä itse olen kans lihavahko ja sain aikoinani hoikan urheilevan miehen vaikka sellaista en niin etsinytkään pikemminki hän pokasi minut. Ajattelin, että olen vanhapiika loppuelämäni. En edes aluksi pitänyt hänestä, mutta hänen sinnikäs piirityksensä ja tavoittelemisensa teki minuun lopulta niin suuren vaikutuksen, että menimme yhteen ja yhdessä ollaan oltu jo 8 vuotta. Loppujen lopuksi hän osoittautui todella ihanaksi ja rakstettavaksi ihmiseksi, enkä kadu hetkeäkään.
Koet itse että ulkonäkösi on ongelma, tee asialle jotain. Epävarmuuden kyllä aistii kilometrin päähän, ja se karkottaa suuren määrän potentiaalisia tyyppejä.
Ja jokainen tietysti saa tykätä juuri sen näköisistä ihmisistä kuin itse haluaa.
Multa on tänä vuonna lähtenyt tuo 18kg, ja alan olla jo melkoisen ruippana. En ole tietoisesti laiduttanut,vaan silkkaa pahaaoloa ei ole syömiset maistuneet. Mä en ole ihan varma, olenko mä nyt hoikempana yksin yhtään sen onnellisempi kuin pulleampana parisuhteessa.. Ehkä mä ottaisin vaikka muutaman kilon, jos olisi hyvä mies siinä samassa kylkiäisenä. Ei se vissiin OIKEASTI ole kropan muodosta kiinni..luulen että se mitä suustaan antaa ulos on huomattavasti tärkeämpää.