Oikeata keskustelua

Olen lukenut näitä kirjoituksia täältä eri keskusteluista ja merkitttävää on ollut että aika monesta huokuu jonkinasteinen sanmoisinko epätoivo, paha olo. Kirjoittavat kiukuttelevat , syyttelevät, on vihaa katkeruutta ja melko usein ilkeä sanonta toiselle kirjoittajalle.

On tietysti hyvä saada purkaa sitää pahaa oloaankin pois vaikkapa vain tänne kirjoitamalla, mutta olisko siihen saatava oma keskusteluryhmänsä, johon voi todella haukkua kaikki ja näin purkaa keräänsä.

Sitten toivon ihan sellaista kirjoittelukohtaa, jossa ihmiset voivat todella kirjoittaa syvällisesti tuntemattomina niistä syistä, jotka ovat johtaneet tähän tilaan, ilman toisen ihmisen haukkumista, vaan ihan omista tuntemuksista ja siitä kuinka syvästi kokee asiat ja miten sekavavaksi elämä on mennyt. Mihin se on henkilön omalla kohdalla johtanut.
Kun siellä kotona nämä keskustelut ei onnsitu, vaan muuttuvat ilkeilyksi, toisen loukkaamiseksi, on täällä hyvä kirjoittaa ja pyrkiä anylysoimaan asioita ilman vihaa ja katkeruutta eli ajattelemaan ihan omia tuntemuksiaan.
Toivon sen todella olevan asiallista kirjoittelua, jossa ei yriteä koskaan loukata toista henkilö. Mistä se viha kumpuaa, mikä minussa saa sen aikaan, oltetanko, olenko väsynyt.

Itse olen ihminen joka todella haluan tietää oikean totuuden aina, olipa se sitten vaikka kuinka paha, päätin jo hyvin nuorena, että valheen kautta en elämääni saa muuta kuin lisää vaikeuksia, puolisoltani en salaa asioita, jotka koskevat perhettämme.
Lasten kasvatuksessa olemme samanmielisiä, tärkeintä on että lapsilla on oikeus lapsuuteen ja kotiin, jossa tuntuu turvalliselta. Heidän menonsa tiedetään ja kaverinsa tunnetaan, he saavat tulla kotiimme.
Rajat jokaisen niin aikuisen kuin lapsen elämässä pitää olla, pitää erottaa oikea ja väärä. Tässä maailmassa on pakko katsoa minne menee tai mitä tekee, sillä houkutuksia siihen väärään on paljon enemmään kuin hyvään.