Ehkä kerjään virtuaalisesti turpiin taas

Itse hain avioeroa, että sikäli en ole jätetty, mutta petetty, se tyypillinen tyhmä nainen joka uskoo ja ottaa takaisin. Erostamme on jo joitakin vuosia ja minulla on jo uusi perhe ja mies. Menee ihan kivasti. Välillä kun eroa ja yhteiseloa ajattelen mielen täytyyää suru. Suru siitä että me aikuiset emme voineet hoitaa asioitamme paremmin ja rikoimme perheemme. Säälin miestä, en oikeastaan ole vihainen edes. Eli olen päässyt hänestä jo aikoja sitten yli tunnepuolella.
Hänen elämäänsä hallitsee kuningas alkoholi. Olen sanonut hänelle suoraan, että toivon sydämenstäni hänelle että hän pääsisi eroon viinasta ja löytäisi jonkun hyvän ja raittiin naisen, vaikka sellaisen jolla on jo lapsia. Saisi siitä perheestä ja naisesta voimaa omaan raittiuteen ja meidän omien lasten tapaamiset menisivät mukavasti ja isä pystyisi siis sitaoutumaan olemaan myös isä. Sellainen isä joka ei ole kännissä, kun lapset haluaisivat häntä nähdä.
Hän on valinnut näiden kaikkien naisten joukosta toisen samanmoisen juopon ja mielenterveydeltään heikon ihmisen. Kuinkas ollakaan. Hän tarvitsee itsetunnonpönkittäjää ja heikkoa ihmistä joka tarkertuu häneen, ei jätä vaikka hän pettää tätäkin naista. Ja nainen takertuu häneen kuin isään tms.
Eipä oikeastaan kiinnosta yhtään mitä ex tekee, paitsi että lapsemme ovat joutuneet paljon kärsimään hänen toilailuistaan JA sitä en sulata. Se on ainoa asia mikä saa minut suuttumaan.
Ehkäpä hän tosiaan löytää joku päivä sen kunnollisen naisen ja hän kokisi itsensä ja ennenkaikkea lapsensa niin tärkeiksi elämässään, että lopettaa juomisen. Tai sitten ei.

Eli hyvää toivon, mutta itse en enää aio olla hänen valheittensa kohteena. Yrittää kyllä soitella ja pyydellä tapaamisiin, mutta en ole suostunut, koska meistä ei enää paria tule. Asia tietysti on eri, koska he ovat tavanneet meidän eromme jälkeen. Nainen on sairaalloisen mustis myös, joten minä ole hänelle uhka, en kyllä ymmärrä miksi.

Vaatii suurta sydämen sivistystä pysytä antaan anteeksi ja toivottaa kaikkea hyvää ihmisille jotka ovat minua loukanneet eniten maailmassa.

Siihen kyllä pystyy kun tekee itsensä kanssa työtä. Olin vielä kuukausi sitten niin täynnä vihaa ja halveksuntaa että syljin sitä ulos. Mutta olen käsittänyt että se i vaikuta mitään voin vain itse huonommin.
KAikkien suurien tunteiden kokeminen kuten valtavan rakkauden, vihan halveksunnan, pohjattoman tyhjyyden, oman uuden itseni löytäminen ja hyväksyminen ovat olleet sellainen oppikolu että senveroista ei ole toista.

Elämässäni puhaltaa nyt uudet tuulet. Kaikki loksahtaa kohdalleen kun ei väkisin yritä mitään.
Hymyssäsuin eteenpäin.

Suurella ja oikeamielisellä sydämellä varustettu ihminen pystyy ihmeellisiin tekoihin.
Onnea uuteen elämään

Miun erosta on jo 15vuotta ja ei tapeltu erotessakaan eikä sen jälkeen.
Minä jätin miehen toisen pettämisen vuoksi. Miehellä oli suhe ollut jo yli vuoden.
Jätin ja onnittelin valinnastaan, lapset ja oma perhe vastaan uusi eukko.
Ihan ollaan hyvis väleissä oltu ja toivon, että sopivat toisilleen. Miehel taitaa olla jo kolmas meidän eron jälkeen. Lasten vuoksi ei viitsi pitää mitään vihaa yllä.
Ainakaan ei sitä halua näyttää. Lasten rippijuhlat ja lakkiaiset on hyvässä sovussa järjestelty samoin nyt vanhimman tyttären häät yhessä suunniteltiin ja hoidettiin.
Ero ei koskaan ole helppoa ja jokasta siinä sydämestä riipasee.

Niin, mitäpä sitä elämäänsä pilaamaan vihalla.