Kyllästynyt ja pettynyt mieheen

No, itse aiheutat osan ongelmistasi: "ei osallistu mihinkään kun vaan pyytämällä".

Mikset siis pyytäisi? Nyt synkistelet, kun olet kotiorja, mutta rupeapa kodin työnjohtajaksi. Mieskin saattaisi olla tyytyväinen, kun työnjako on selvä. Sinä vastaat asioista, mies tekee työtä käskettyä.

"Mies on tyytyväinen kun en valita mistään ja teen kaiken mukisematta. Jos joskus meidän suhteesta otan puheen tai kerron pahasta olostani niin hän ohittaa sen nopeasti, joko vähättelee tai sitten raivostuu suuresti ja häviää paikalta."

Outo selostus. Et mukise mutta kuitenkin mukiset, jolloin mies raivostuu suuresti.

Joko olet aikoinaan rakastunut täydelliseen ääliöon tai sitten sinulla on kommunikointiongelma. Ehkä sinun pitäisi opetella mukisemaan ymmärrettävästi ja rakentavasti. Väärin on esimerkiksi: "Miksi aina minun pitää pestä pyykit?" Oikein on esimerkiksi: "Erottelisitko pyykkikasasta pinoon tummat pyykit." Ja jälkeenpäin kerrot kärsivällisesti, miksi se ja se vaate ei kuulu tummien pinoon.

Mitä miehesi kylmyyteen tulee, sitä on vaikea ratkoa. Perhe-elämä tekee sen monille miehille. Niin kauan kuin hän osallistuu perheen elämään rakentavasti, teidän pitäisi mielestäni pitää perhe kasassa. Vastaavasti sinunkin pitäisi nyt herätä huomaamaan, että lasten tultua sinä et ole enää oman elämäsi keskus.

Yksi hyvä tapa on että varappa viikon loma johonkin ja jätä lapset miehelle niin oppii kantapään kautta miten paljon on hommia kodin ja lasten kanssa että silleen. Rupea vaatimaan mieheltäsi kaikkea ja sano että et ole mikään piika vaan vaimo ja lopetappa pyykin pesut ja muut jutut ja laita se mies tekemään ja kun kysyy miksi ei ole puhtaita vaatteita niin toteat vain että et ole tainnut itse tehdä niiden eteen mitään. Hommaa itsellesi harrastus mikä vie vaikka 3 iltana 2-3 tuntia ja mies on lasten kanssa. Mies on lasten isä eikä mikään lasten hoitaja että silleen. Itse miehnä olin vuoden lapsen kanssa kotona ennen kuin -90 luvun laman jälkeen töistä löyty ja kivaa oli. Kulissien takia ei elämäänsä kannata pilata ja etkö huomannut ennen naimisiin menoa että miehsi etsii piikaa eikä naista itselleen.

Onko mies ollut aina kylmä ja välinpitämätön vai onko hän muuttunut liiton aikana? Ilmeisesti on muuttunutkin, koska et kai olisi mennyt tuollaisen miehen kanssa naimisiin. Hän ei myöskään halua puhua suhteenne ongelmista. Kummallista. Aivan kuin hänellä olisi isoja ongelmia. Voitteko yleensä jutella arjen asioista? Voisiko miestä huolettaa jotkin asiat? Jos kulissien pito on tärkeää, hänen on ehkä vaikeaa kertoa edes sinulle, mikä painaa mieltä.

Kulissiliittoon ei pidä jäädä. Kirjoitit, että erotilanteessa miehesi heittäytyisi hankalaksi. Mitä se tarkoittaa? Voisiko hän olla väkivaltainen?

Eipä tilanteesi hyvältä kuulosta. Väittäisin, että miehesi ajatukset ovat kokonaan muualla kuin perheessään, joten mikään loma, tms. ei ainakaan auta tilanteeseen, sillä palattuasi olosuhteet saattavat olla entistä kurjemmat. Mikäli ajatuksesi ärsyttävät miestäsi, sinä kokonaisuudessakin häntä ärsytät. Tuo kulissi on ainoa, mikä häntä perheessänne pitää. Muutos täytyy olla siis melko dramaattinen, mikäli se korjaisi tilanteen. Syy tuohon käyttäytymiseen saattaa olla myös mustasukkaisuus sinusta lapsille, eli hän kokee jäävänsä huomiossa sijalle kolme. Kokee jäävänsä ikäänkuin ulkopuoliseksi sinuun ja lapsiin nähden.

Jätä se mies. Ei se sua rakasta eikä lapsiakaan rakasta jos on pakkopullaa niiden kanssa oleminen. sun on varmasti parempi olla yksin lasten kanssa. vaikka se ei ole eroaminen helppoa mut tuo teidän seursutelu on kuin kidustusta josta ei pääse pois. Mut sinä pääset kun vain tartut toimeen. ekana etsit uuden asunnon ja sit vaan muutat pois. Ja miehelles voit selittää et rakkaus on kuollut teidän osalta.

Joo-o, taas yksi niistä läheisriippuvista, koittakaa jo ihmiset tajuta, että teillä ITSELLÄNNE on onnenne avaimet!!! Siis minkä takia te olette suhteissa, joissa teitä ei arvosteta pätkääkään?? Jos et itse arvosta itseäsi sen vertaa, että vaatisit kunnollista kohtelua AVIOMIEHELTÄSI, niin mitä helkuttia meidän pitää se sulle täällä kertoa?

Siis ymmärrä jo, että joko miehelläsi on toinen ja sinä olet vain kulissi, tai sitten hän on jostain syystä masentunut tai muuta vakavaa. Kissa pöydälle ja jos ei asiat siitä sutviinnu niin lähdet kävelemään. Pelossa ei kannata elää, yllättävän hyvin sitä pärjää yksin kun vaan uskaltaa ottaa sen askeleen. Miehesi on jo tuolla toiminnallaan saanut itsetuntosi ihan nollaksi ja saanut sinut tuntemaan, että sinussa on kaikki vika.

Jos haluat jotain mieheltäsi, laadi teille lastenhoitovuorot ja kotityövuorot. Jos ei ala tehdä automaattisesti niin sitten sä joko lähdet tai alistut kuten tähän asti.

Vaadi itsellesi ihmisarvoinen kohtelu ja mieti oikeasti sitä, että sinä annat miehesi kanssa lapsillesi sen parisuhteen mallin, jollaista he alitajuisesti aikuisena hakevat. Haluatko siis lapsille hyvän vai huonon suhteen mallin? Haluatko viestittää, että parisuhdeväkivalta ja pelko on ok? Rakkauden kanssa teidän kummankaan osalta tässä ei ole kyse, sinä olet läheisriippuvainen ja miehestäsi on tullut pettäjä tai luonnevikainen.

AP:lle sanoisin, että teillä on nyt arki hukassa ja aiheuttaa asiotia, jotka tuntuvat pahalta. Lapsi vasta 6 kk, synnytyksen jälkeen on monissa perheissä juuri näitä tuntettomia jaksoja, äiti joutuu pakon perään olemaan lapsen kanssa tekemisissä paljon ja moni isä kokee jopa mustasukkaisuutta lasta kohtaan. Tässä onkin sitten ainekset siihen että elämä on tunteetonta vain suoritusta.

Seuraavan kerran kun menet neuvolaan ota asia puheeksi, että puolison kanssa elämä on nyt tätä tunteetonta, heidän pitäisi auttaa myös vanhempia eikä vain tutkia lapsen kehitystä.
Jos näyttää, että kätilö ei osaa hoitaa tätä asiaa, tilaa aika terveyskeksukseen ja kerro siellä asia, sieltä pitää löytyä aika seksiterapeutille, ja ei yksinomaan sinulle vaan myös puiolisollesi.

Nyt laittiaisin kysymyksen, johon vastaat itsellesi. Kuinka tärkeä perheesi on sinulle??
Itse kysyin tuon kysymyksen melko vastaavassa asiassa itseltäni ja vastukseni oli, että perhe on minulle sijalla yksi. Tästä sitten ponnistelin eteenpääin, ensin pohitmalla juuri näitä senhetkisiä kodin asioita ja kävin myös terapiassa.
Perheeni on kestänyt koossa, ja koskaan en ole tuntenut olevani tunteettoman kanssa naimisissa, välittää omalla tavallaan.
Ihan tiedoksi, että hyvin monissa perheissä ne suukot jäävät vähemmäksi ja vähemmiksi ja lopulta mekjo poiskin.

Tiedän miten me naiset kaipaamme suudelmia, miehille asia ei ole samanlainen. Joten on hyvä hyväksyä se, että suukkoja ei aina saa kun haluaa.
Jos ajattelet asiaa järkipohjalta voi myös tulla itsellesi vaikka allergia, et saa sitä millään muutettua, se yleensä pysyy. Eli täytyy hyväksysä muutos joka ei todellakaan ole aina helppoa.

Vaikka vaihtaisit ihmistä, sama varmasti tulee ennepitkää esiin, muutosta tulee aina.

Toki on hyvä kertoa ihan sanallisesti ja rauhallisesti, että kaipaat näitä suukotteluja ja että et ole valmis seksiin, vaan se vaatii hieman aikaa, jotta kiinnostuksesi herää ja yksi herättäjä on nämä suudelmat. Eihän se mies tiedä ja ymmärrä, jollet kerro.

Vanha ketju mutta kun nyt kuitenkin luin, niin jopa taas alkoi ärsyttää. Nämä vastaukset. Kyllä on viisaita ihmisiä täällä.

"Itse aiheutat ongelmasi." Niinpä tietenkin. Niin kuin sitä toista ihmistä ei olisikaan eikä tällä mitään vastuuta mistään.

"Eihän se mies tiedä ja ymmärrä, jollet kerro." Mistähän johtuu, että niin moni mies kyllä tietää ja ymmärtää kertomattakin? Ja niin tietää ja ymmärtää nainenkin, ilman että miehen pitäisi kertoa. Maailmassa kun vaan on asioita, jotka ihminen ymmärtää ihan omalla älylläänkin.

Ei hyvää päivää. Tässä aloituksessa on vaan toisena osapuolena mies, joka ei ole kiinnostunut perhe-elämään osallistumisesta muuten kuin oman hyvinvointinsa kannalta ja on sitä mieltä, että kaikki työt kuuluu vaimolle. Itse saa vain seurata sivusta, ei ottaa osaa. Ja jos sellaista ehdotetaankin, niin suuttumus päälle heti.

Ruveta nyt sellaiselle miehelle puhumaan ja kertomaan yhtään mitään, se ottaa sen heti syytöksinä ja vaatimuksina ja konflikti on valmis. Ei tuollaista miestä kiinnosta puhuminen ja asioiden selvitteleminen, koska kokee joutuvansa altavastaajaksi ja sitä ei hän halua. Tunnekylmä mies ja hyvin, hyvin itserakas ja itsekeskeinen. Pystyy väkivaltaankin.

Rauhallinen puhe, pah! Sellaista ei tämänsorttisen miehen kanssa ole olemassakaan.

Toivottavasti ap:n tilanne on tänä päivänä jo parempi.