Ja minkä tyyppistä kirjallisuutta ylipäätänsä luette?
Minkä kirjan olette lukenut viimeksi?
lukijatar.
208891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 208
Vanhimmat
En lue mitään kaikkie ei ole lukumiehiä ei vaan kiinnota
Ratakatu 12, Suojeluspoliisi 1949-2009
Itseäni kiinnostaa poliittinen historia ennen kaikkea. Historiallisia romaaneja luean aika paljon ja sotaromaaneja
Houellebequin Alkeishiukkaset. Luen yleensä ATM kirjallisuutta. Yleensä en jaksa lukea kirjoja, mutta jos niissä kerrotaan AT-miehen elämästä tai mistä tahansa markkina-arvo teoriaan liityvästä niin sitten menee vaikka 1000 sivuinen kirja.
sen huomaa... Yhä vapaalla???
Herra Jackin ihmeellinen huone.
Kappas vaan, klassikko-osastoa. Ehkä yksi parhaita kirjoja tuosta aiheesta, joskin otantani on aika huono. Markiisi de Sadea tuskin kukaan (kovin normaali ainakaan) kiihottuakseen lukee, jollakin kesälomalla hänen tuotantoonsa kuitenkin uteliaisuudesta tyypin anti-filosofiasta kiinnostuneena tutustuin. Erittäin huonoa kirjallisuuttahan se on, esim. Justine-teoksen kohdalla "toisto on tehokeino" -fraasi muuttuu nopeasti muotoon "rajansa kaikella". Kun hyväuskoinen ja oikeamielinen Justine päätyy kymmenennen kerran jonkin isoherran raiskattavaksi ja kidutettavaksi, se ei enää jaksa kerronnallisesti hätkäyttää - tuskin muutenkaan.
Saden lisäksi S/M-kirjallisuuden tuntemukseni rajoittuu Matti Mäkelän Rakkausromaaniin. Ilmestyessään moni kahleita ja piiskoja harrastanut piti teosta huonona, sillä sen antama kuva sadomasokismista oli brutaali ja inhottava. Romaani ei kuitenkaan S/M-elementeistään huolimatta kerro sadomasokismista (jos se tulkitaan siitä kertovaksi, niin huonohan se onkin) vaan miehen elämästä feministi-Suomessa; sadomasokismi on vain allegoria, jonka pitäisi käydä ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun julkisen sektorin naistyöntekijäkin liittyy mukaan miespäähenkilön kiduttamiseen. Hyvä kirja oikein tulkittuna.
Aika vähän on olemassa S/M aiheista kaunokirjallisuutta. Tulee mieleen lähinnä vain Outi Alanteen Neiti N:n tarina, joka kirjana on aika paska.
tulee ensimmäisenä mieleen
naisen näkökulmasta. Itseäni kiinnostaa piiskaavan miehen näkökulma
Luen vain oppikirjoja. En jaksa lukea muuta.
Lukisit hyvää kaunokirjallisuutta. Se opettaa ihmisestä enemmän kuin populaaripsykologia.
jotain mielikuvitusjuttuja. Itse olen kiinnostunut vain sellaisesta mikä perustuu todellisuuteen
"Kirjojen lukeminen on lukijan elämää jasentävien merkityksellisten rakenteiden tuottamista ja ylläpitämistä. --- Lukijan ja kaunokirjallisten teosten vuorovaikutus saattaa auttaa lukijaa työstämään identiteettiään ja laajentamaan kulttuurista ymmärrystään."
Autisteille saarnaaminen on turhaa,
Eiköhän kirjoista suuri osa "perustu todellisuuteen" jotenkuten. Arkitodellisuuttahan pääsee näkemään joka päivä, sitäpaitsi.
niin on.
Hanna-Riikka Kusman Sydänvarjon
http://www.like.fi/kirjat/sydanvarjo
Oli tosi hyvä. Suosittelen. Käsittelee syrjäytyneisyyttä ja stalkkausta.
Itse luen pääasiassa uutta suomalaista kaunokirjallisuutta. Satunnaisesti myös hyvää käännöskirjallisuutta.
Kiinnostuin kirjasta. Kertooko se syrjäytyneestä ATM stalkkerista, jolla on pakkomielle kauniiseen naiseen?
Juoni lyhyesti:
Toisella päähänkilöllä - syrjäytyneellä Antonilla- on pakkomielle ex-tyttöystäväänsä kauniinseen ja menstyvään Susannaan, jota alkaa stalkata. Susanna stalkkaa myös entinen prostituoitu Kerttu, joka ei tiedä haluaako hän olla Susanna vai Susannan kanssa. Pikkuhiljaa Susanna paljastuu ihan kamalaksi hirviöksi ja stalkkaajat Kerttu ja Anton symppaatisiksi hahmoiksi, jotka klirjan lopussa ihastuvat ja rakastuvat tosiinsa lopulta tajuttuaan, että Susanna on vastenmielinen kusipää.
Kiinnostava hahmo on myös Susanna aviomies "Massa-Make" , entinen koulukiusaaja, bodari, helluntalainen ja kaappihomo. Kirja on kerrottu vuorotellen Susannnan, Kertun, Antonin ja Maken näkökulmasta.
Tuosta tarinan rakentumisesta tuli hieman mieleen Robert McLiam Wilsonin Ripley Bogle. Ensin kirjan päähenkilö kertoo tarinansa, jossa hän on kovia kokenut uhri, joka asuu palelevana ja nälkäisenä Lontoon siltojen alla.
Sittemmin hän alkaa oikaisemaan ensitarinansa "pikkuvalheita" ja paljastuukin, että hän on oikea pissipää, jonka päätyminen asunnottomaksi outsideriksi on hänen omien, ilkeiden tekojen syytä...
Pitänee hankkia tuo Sydänvarjo käsiinsä. Tykkään tuollaisista kaikki-ei-ole-ehkä-sitä-miltä-ensinäkemältä-vaikuttaa-tarinoista. Absoluuttista totuutta ei ole...
Charlaine Harrisin Pahan veren valtakunnan. Viime aikoina olen lukenut paljon vampyyrijuttuja. Kauhua ja fantasiaa luen paljon
noista vampyyreistä niin suosittuja nykyään. Symboloivatko ne naisille YT-miehiä?
on kiehtova yhdistelmä
Zetor-traktorin käyttöohjekirjan. Sanottakoon vielä kun kerran kysytään, että yleensä en lue tämäntyyppistä kirjallisuutta.
Aloitin lainailmeaan kirjastosta kirjoja vasta muutamia vuosia sitten. Usein romaaneja, tms. ei mitään kovin nykyaikaan sijoittuvia tai uusia, ja usein tunnetuilta tekijöiltä. Tyyppiltään: Dostojevski, Kafka, Kundera, Mann, Turgenev, Goethe, Voltaire, Roussaeu, London, Montesque.. Suomalaista kirjallisuutta ei ole tullut muistaakseni lainnattua muuta kuin Onkeli:n Beigen jonka nimen bongasin joskus näiltä palstoilta.
Viimeksi olen lukenut Graham Swift:n viimeisen kierroksen, jonka sain loppuun eilen. Oli ihan OK. Piti lainata aluperin Jonathan Swift:n Gulliverin seikkailut, mutta sitä ei ollut, joten matkaan tarttui tuo toisen Switf:n kirja. Sitä ennen luin Jonathan Switn:n tynnyri tarinan (en pitänyt).
Punainen mekko viimeinen minkä muistan. Sain vinkin tältä palstalta!
Paskasti kirjoitettu. Ei olisi varmasti ylittänyt julkaisukynnystä ilman raflaavaa aihetta
Täysin erimieltä. Mun mielestä just hyvä eikä tosiaan siksi että "perustuu tositapahtumiin". Läpileikkaus nykymenosta.
Max Brooksin Zombi -Taistelijan opas. Yleensä en lue kirjoja. Pelailen tietokonepelejä ja joskus katselen elokuvia.
Saman lukenut viimeksi, n. vuosi sitten.
Nuorempana luin paljon fantasiakirjoja. Muutama sarja jäi ikävästi kesken ja yritinkin jatkaa, kun olin työttömänä ja oli paljon vapaa-aikaa, mutta ei siitä tullut oikeen mitään.
Raamattua olen viimeksi lukenut.
panojuttuja?
En muista enää, jotain panojuttuja siinä oli. Yleensä luen panojuttukirjallisuutta.
Tais olla joku Remeksen kirja, niitä on pari lukematonta tuossa pyödän nurkalla, kun ei ole ehtinyt oikein lukemaan.
Täytyy lueskella vähän kaikenlaista ammattikirjallisuutta, ja yleensä niiden lukeminen uuvuttaa jo niin paljon, etten jaksa muuta lukea.
yrittää ehtiä. Kaunokirjallisuus opettaa yhtä ja toista elämästä ja ihmisestä.
mitään oppii!
Ainakin kirjoitustaito ja kielentaju kehittyy. Huomaa sinunkin viestistäsi, ettet ole lukumiehiä/-naisia.
Päinvastoin! Tuossahan oli aggressiivin käyttö ihan huipussaan :b.
Viimeksi oon lukenut Kallion historiasta ja romaaneista Sofi Oksasen Baby Janen.
Ylipäätään kiinnostaa paikallishistoria ja sosiologia, fiktiosta lähinnä uusi kotimainen kirjallisuus, klassikot ja aivot vapaalle-jännitys.
Luin Henry Laasasen kirjan Naisen seksuaalinen valta ja Timo Hännikäisen kirjan Ilman. Molemmat löysin yämän palstan kautta ja molemmat olivat tosi hyviä-
paskaa. Lue suurta kaunokirjallisuutta. Se opettaa yhtä ja toista elämästä. Aloita vaikka Dostojevskista.
Kirjoituksia kellarista on sopivan lyhyt ja kertoo yhden sortin alemman tason miehestä.
TYLSÄÄ!
PAREMPAA luettavaa!
Netissä on kaikki tieto mitä tarvitsen.
suuresti
Onhan webissä digikirjastoja ja e-kirjakauppoja. Fyysisilla kirjoilla -paitsi inkunaabeleilla- voi lämmittää vaikka saunan.
Ja jos ei ole perse auki, niin saunan voi lämmittää myös inkunaabeleilla.
Anton Tsehovin novellikokoelma "Suuret kertomukset, Osa 1 2" (Otava, 1961). Kirjasarja kulkeutui perintönä minulle ja siinä on suomentajan oma signeeraus.
Olen kaikkiruokainen, mutta pidän erityisesti John Steinbeck'stä noin yleensä sekä Charles Bukowskin runoista. Seuraan myös mielelläni radion krijallisuusohjelmia joista saan hyviä vinkkejä. Toisaalta kitaransoitta lohkaisee osan vapaa-ajastani, mikä on pois lukuharrastuksesta.
Viimeisin lukemani kirja:
Iloisen talon kellareissa - Kristiina Kouros (toim.)
Wassily Kandinskyn Point and Line to Plane. En kyllä tajunnut kuin jonkun 30%...
Olisko ollut viime vuoden keväällä kun luin Evelyn Waughin "A Handful of Dust".
Itse kirjan nimi kertoo aika paljon.
on hieno kirjailija!
En kiistä.
Viimeksi luin kirjan "Yrjö Kallisen elämä ja totuus". Kallinen oli jyrkkä jätkä.
Ylipäänsä luen kaikkea mikä kiinnosta kaunokirjallisuudesta tietokirjallisuuteen. Dekkareita ja muuta liian kevyttä en viitsi lukea, koska olen niin hidas lukija että luen mieluummin painavaa tavaraa ja katson viihteenä elokuvia.
Heitänpä tähän yhä ajankohtaisen Kallisen klassikko-haastattelun vielä sinkkujen lauantain iloksi:
http://www.youtube.com/watch?v=-PLbQTOcMKY
Ostin Hulluilta päiviltä pokkarina keskiviikkona Timo Vihavaisen "Länsimaiden tuhon" ja luin sen saman tien. Hyvä kirja. Olen Vihavaisen kanssa samaa mieltä lähes kaikesta. Viimeksi tuli samanlainen tunne kun luin Jussi Halla-ahon kirjan "Kirjoituksia uppoavasta lännestä"
ja naiset lukevat kirjoja
Kiitos päivän nauruista! :D
ja päivän typerimmästä kommentista.
trendikkäät sisustajahomot sisustavat kirjahyllyt pois kodeista, joten teoriasi on ihan hanurista.
Luin viikeksi Hal Duncanin "Paon Helvetistä". Oli pienoinen pettymys upeiden "Musteen" ja "Vellumin" jälkeen. Luen kaikenlaista kauhua- scifi ja fantasiaa, mutta valtavirran kaunokirjallisuuskin menee.
Tämän viikon Aku Ankan.
Luen oppikirjoja ja tutkimuksia, joskus myös sotakirjallisuutta (INTJ:t pitävät sotastrategiasta).
Kaverini vaatii että luen tämän kirjan:
http://www.amazon.com/Jewish-Supremacism-My-Awakening-Question/dp/1892796058
En ole vielä aloittanutkaan, tiedän jo taustat tähän asiaan kuitenkin hyvin.
Muuten viime aikoina on tullut luettua vähän tätä kirjaa:
http://www.amazon.com/The-Road-Reality-Complete-Universe/dp/0679454438
Hyvät sotakirjat myös uppoavat, eli on tullut luettua paljon toisen maailmansodan kirjallisuutta, mitä jotkut kenraalit ja sotakirjailijat ovat kirjoittaneet.
Tämä on yksi parhaita kirjoja mitä olen lukenut:
http://www.amazon.com/The-Rising-Sun-Japanese-1936-1945/dp/0812968581
kirjat ja lukeminen kiinnosta
No ketähän tuo tieto kiinnostaa?
Mailerin "Adolfin linnan". Kertoi Hitelrin lapsuudesta.
Yleensä luen kirjoja jotka liittyvät jollain tavalla historiaan.
tykkäsin. Harmi että Mailer kuoli ja tämä Hitlerin elämästä kertova suunniteltu sarja jäi vain ensimmäiseen osaan. Jännä ratkaisu on panna kertojaksi Hitleriä riivaava demoni.
Viimeiset kolme:
- Andy McNabin Dead Centre englanniksi
- Clive Cusslerin Medusa italiaksi
- Wilbur Smithin Seventh Scroll englanniksi
Suosikkikirjailijat: Wilbur Smith, Douglas Preston, Ken Follett, Sven Hassel, Andy McNab, John Jakes
Ja vielä Alberto Vasquez-Figueroa ja Valerio Massimo Manfredi
Luin Juha Varton esseekokoelman "Lihan viisaus". Yhdessä esseessään professori puolustelee (niin ainakin ymmärsin) pedofiliaa. Se oli aika sairasta minusta. Parasta kirjassa oli, kun Varto haukkuu " "ämmiä", jotka kuvittelevat tietävänsä miltä seksi miehestä tuntuu. Muutoin Varto tuntuu aikamoiselta naisia halveksivalta seksistiltä. Hän mm. kirjoittaa että ennenaikainen simensyöksy on naisten keksintö- miehelle simensyöksy tulee aina ajallaan.Löysin kirjan sattumalta kirjaston filosofia-hyllystä. Luen paljon erilaista filosofista kirjallisuutta
mitään ysiluokan jälkeen.
Ma luin kerran yhen kirjan missä oli joku alaston mies joka asu apinoijen kaa. En muista sen nimee.
Mua jäi vaivaamaan ku se ei hässiny niitä apinatyttöjä ollenkaan, enkä oo sen jälkeen viittiny lukee kirjoja ku niisson kaikkee tommosta mitä ei voi oikeesti tapahtuakkaan :(
jonkun saksalaisen kirjailijan kirjoittama kirja, biografia, joka käsitteli Ulrike Meinhoffin elämää...
uusin: Risto Rytin muistelmat. Sitä ennen 'Rooman Valtakunnan tuhto'.. tälläisiä.
Menen usein kirjastoon etsimään hyvää kauhua tai AIKUISILLE suunntattu fantasiaa, joka on sävyltään synkkää.
Lähes joka kerta lähden kirjastosta tyhjin käsin, koska olen lukenut jo monia hyviä kauhukirjoja ja etsimiäni kirjoja ei yleensä ole kirjastossa. Fantasiasta 99% on lapsille ja nuorille suunnattua, vaikka niiden mainitaan olevan aikuisille suunnattuja. Tai vaihtoehtoisesti hyvältä vaikuttava kirja onkin vain ensimmäinen osa 25 kirjan kirjasarjasta, jonka lukemiseen ei mielenkiintoni riitä.
Stephen Kingin musta torni lienee edelleen viimeisin kirjasarja, jonka olen lukenut ja siitäkin on kulunut jo useampi vuosi. Itseasiassa lukemiseenkin meni aikaa useampi vuosi kun lopetin lukemisen aina välillä. Tosin tuo kirjasarja oli erityisesti minun mieleenki (etenkin muutama ensimmäinen kirja) niinkuin oli Kingin lohikäärmeen silmäkin, jonka kyllä luin aika nuorena.
Eilen tuli luettua Sun Tzun, the art of waria.
Suosittelen =)
Game of Thrones tv-sarjan innoittamana. Nyt on luettavana jatko-osa A Clash of Kings
kauhean lapsellista minusta. En ymmärrä mikä siinä aikuista ihmistä kiinnosta.
Viimeksi lukemani kirja on Young and Freedmanin University Physics with Modern Physics
Sellasta kevyttä kioskikirjallisuutta tuo ;b.
Eniten luen eurooppalaista kaunokirjallisuutta.
Tässä on melko suoraviivainen juonirakennelma, mutta pääsitkö päähenkilöstä koskaan selville?
Kaverin gradun luin viime viikonloppuna, mutta ei sitä taideta ihan kirjaksi laskea?
Tässä kuussa olen yrittänyt lukea Dan Simmons Hyperion sarjan ensimmäistä kirjaa, mutta ei tuo lukeminen ole oikein innostanut ja siksi olen saanut parissa viikossa luettua vain alle 300 sivua tuosta kirjasta.
Onko Raskolnikov ATM?
Ihan selvä. ATM älynhaamumaisella tavalla
Huru 12 - Matkan varrelta
Hieman valtavirrasta poikkeavaa kirjallisuutta, mutta aina yhtä kiinnostavaa. Sen siitä sai, kun asui nassikkana rapiat 15-vuotta radan varrella :D Vaikkei tullut veturikuskia, kiinnostus teknisiin vempeleisiin jäi...
Mutta eikös se mene niin, että iän karttuessa alkaa lapsettaa enemmän ja lelut suurenee ja kallistuu. Tosin jälkimmäinen ei ole onneksi (vielä) toteutunut. Hehe...
jotta tietäisin mistä jään paitsi
Luin Brian Innesin teoksen "The History of Torture"
Foucaultin Seksuaalisuuden historian ykkösosan englanniksi.
luet jotain tuollaista skeidaa. Kommunistipaskaa tuokin.
Natsipaskaa lukevat muut
Foucaultilla ei ole mitään tekemistä kommunismin kanssa. Oletko joku pahasti nyrrjähtänyt?
Wikipedia tietää kertoa että Foucault oli Ranskan kommunistipuolueen jäsen kolmen vuoden ajan. Ja lisäksi homoseksuaali! Hyh, hellettä.
Foucault on tärkeimpiä postimoderneja filosofeja, jonka ajatteluun kannattaa tutustua, vaikka olisi kommunisti- ja homokammoinen. Etenkin Foucaultin valtaa käsittelevä analysointi on ollut uraa uurtavaa.
Foucault teki myöhemmin pesäeron kommunismin kanssa. Foucault oli tiukassa oppositiossa kaikkia hallitsevia järjestelmiä vastaan. Foucaultiin kannattaa tutustua - on eräs viime vuosisadan tärkeimpiä ajattelijoita. Kannattaa aloittaa "Tarkkailla ja rangaista" -teoksesta. Juu, Foucault oli homo. Entäs sitten?
Joo- ei ole Foucaultilla tekemistä "kommunismin" kanssa, eikä tän foorumin sosiologiasta kiinnostuneilla sosiologian kanssa, näemmä... On todella nyrjähtänyttä istua amislippalakki päässä ja määkyä nimettömänä tällaisella nimettömällä foorumilla, että sosiologeissa on muka vikaa, mutta amiksessa ei sitä tieteenalaa opeteta. Itse osaisin Foucaultin teoriat ulkoa ja takaperinkin, koska kyseessä oli nero. Nero.Panopticon- ajatusta toivottavasti joku fiksu osaa soveltaa vaikka internet- aikaan, koska käsite kestää aikaa. Se sen sijaa ei kestä normaalijärkisen silmiä, mitä luen.
No huh! Kerro heti mitä luet. Tahdon sokaistua!
Foucault oli AIDSia levittänyt nahkahomo. Oudot ihailun kohteet sulle
Catch-22. Aivan vitun hyvä kirja.
Hellerin "Herra tietää". Loistava kirja
hyvä syy miksi pitäisi lukea kirjoja? Itseäni ei todellakaan kiinnosta.
Ole lukematta vain. Ketään ei kiinnosta.
Taru Sormusten herrasta ja oli todella mielenkiintoinen.
tapahtui? Vuonna 2000?
Samana vuonna kun sun äitis syntyi.
Minä olen kaksi kertaa yrittänyt sitä lukea ja aina on jäänyt alkuunsa kesken. Ei vaan maistu mulle se teksti, vaikka kuinka fantasian ystävä olenkin... Kuiva...
koskaa lukenut. Ei ole huvittanut.
......
Kalle Päätalon Huonemiehen poika. Iijoki-sarja on ihan jees.
Ensimmäiset neljä kirjaa joo, jos siitä vielä jatkaa eteenpäin on kyseessä pakko-oireinen häiriö.
Miesten pitäis edes salaa lukea naisten kirjoittamia kirjoja, niin ne ei olis niin pihalla. Ei kuitenkaan Barbara Cartlandia, jota oli erään ammattisotilaan hyllyssä (vannoutunut poikamies, yön pimeinä tunteina ladyboy)
Ihmettelen niitä, jotka käyvät täällä kirjoittamassa tyyliin: minua ei lukeminen/kirjat kiinnosta. En minä ainakaan käytä aikaani pyörimässä netissä etsimässä asioita, jotka eivät kiinnosta. Kyllä sitä mieluummin klikkaa otsikkoa, joka herättää kiinnostusta.
Jollakullla on toisenlainen näkemys.On lohdullista,että näemme/koemme maailman eritasoisin värein.Pentti Saarikoski totesi jossain runossa:-Maailma on epätasaisia valoja.Siis hyväksytään erillaisuus.Erillaisuus on rikkautta ja verrattomin luovuuden lähde.
Ihanko erillaisuus? Ettei sentään erilaisuus?
Elämän kukka 1. Kohta lähtee 2 osa.
Chimamanda Ngozi Adichien "Purppuranpunainen hibiskus" - ja René Girardin "Väkivalta ja pyhä" -kirjat. Voin suositella molempia; Adichien novellikokoelma "Huominen on liian kaukana" on fantastinen ja siitä innostuin ottaamaan luettavaksi tuon romskun, jonka luin eilen ja tänään. Girardista vielä viimeiset sivut lukematta (luen tenttiin), mutta on huikeaa analyysia.
väkivallasta on huikea. Itseeni kirja teki tosi suuren vaikutuksen.
Olen sitä mieltä, että jokaisen kynnelle kykenevän tulisi se lukea. Mutta koetan olla intoilematta liikaa, kun tuputtamisesta ei tykätä. Siirryn kohta lukemaan Paul Ricoeuria. Olen tällainen viiskymppinen naisopiskelija.
kolmikymppinen filosofianharrastaja. En opiskelut yliopistossa filosofiaa, mutta olen valmistumisen jälkeen lukenut innokkaasti harrastukseskseni varsinkin ranskalaista nykyfilosofiaa. Girard tosin taitaa olla kirjallisuustieteilijä. Olen viime aikoina lukenut Levi-Straussia, Bataillea, Barthesia ja tietysti Foucaultia. Kukaan noista ei itse asissa tarkkaan ottaen taida olla filosofi, mutta hyvin filosofista heidän tuotantonsa on.
Girard on peruskoulutukseltaan kirjallisuustieteilijä, mutta liikkuu sosiologian, etnologian, uskontotieteen ja teologian maastossa filosofisella otteella; on Ranskan Akatemian jäsen, eli "kuolematon."
Frodon harharetket ja uppouduin siihen täysin.
Viimeksi luin Dostojevskin pelurit.Tämä täydellisen idioottien maailma.jota hämmästyttävällä tavalla manipuloi björn kaltastensa kanssa herätti kysymyksen?Olemmeko vain ajan ja paikan synnyttämiä häikäilemättömiä saalistajia?Mummo kirjassa aivan mahdottoman fiksu.
Oudoksuen nykymenon hurjaa kyynisyyttä,niin sydämmettömyydestä huolimatta on vain taivallettava yksinäisten tähtien alistamana epäröivänä, kysymysten tulvan notkuvana huojuvana metsänä kysyen hiljaa:-Tätäkö tämä kaikki on?Välimpitämömyyttä,alistamamista, hyljeksimistä,unohtamista kanssakulkijan arvokkuudesta.Olemmeko todella björniläisen maailman vietteliämiä rahanahneuden ja ökytalouden aivopestyjä robotteja?
En muista mitä luin viimeksi, mutta tällä hetkellä luen Juha Vuorisen kirjaa Romaanikerjäläinen. :)
Hauskaa luettavaa, asiaa on mustalla huumorilla höystettynä ;)
Aleksandr Solženitsynin kirjaa Gulag Vankileirien saaristo, jonka sain syntymäpäivälahjaksi isältäni.
lumoissa kun ton on mennyt sulle ostamaan
Naisasialooserin suosituksesta luin Houellebeqin Halujen taistelukentän
Luin Cacilda Jethá ja Christopher Ryan Paritellen-kirjan. Oli kyllä tosi kiinnostava ja pisti miettimään asioita.
http://www.docendo.fi/tuote/951-0-37845-3
lukenut sen:
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72730-kirjaesittelu-paritellen-seksuaalikayttaytymisen-esihistoria
Ai, no ei se sit ollutkaan mielenkiintoinen. Valehtelin.
Laasanen suhtautuu kirjaan kriittisesti, sillä se tyrmää Laasasen "nainen on aina vähän huora" hypoteesit
Ai, no on se sit tosi hyvä kirja. Tykkäsin.
Tuomas Kyrö: Miniä
Hervottoman hauska ja sujuvaa luettavaa.
Kirjallisuutta (mielellään muutakin kuin Sofi Oksasta muita bestsellereitä) tuntevat naiset ovat seksikkäitä.
Ja mitähän v*ttua se sulle kuuluu, nimetön avaaja? En aio auttaa sivistyksesi puutetta kertomalla sinulle, mikä juuri nyt on Suomen kirjallisuudessa ihan must, enkä aio auttaa. Tai aio kertoa mitä luen ja mitä sivistyneet lukee. Itse kun vähän perehdyt yhteiskuntaan tai kyselet omilta tutuiltasi, eiköhän se riittäne,ettei tarvitse tuntemattomilta ihmisiltä nimettömänä netin nimettömällä Sinkut- KESKUSTELUpalstalla kysellä tolla tavalla.
Jotenkin saa nyt mielikuvan, että jos haluaa tietää mitä sivistyneet lukee, niin viimeisenä sinulta kysyisin.
Ihan varmasti, koska jos joku on niin sairas, ettei osaa Suomiw24:n hakemistosta hakea kirjallisuus-aiheelle omaa palstaa, niin aivan varmasti samat häiriköt ahdistelevat netissä myös minua. Muunmuassa kirjallisuuskyselyillä Sinkut- palstalla, vaikken itse ole edes seuranhakija ja käyn palstalla todella harvoin. Jos muhun ei ole nimeä yhdistetty, Suomi24 ei saa syytettä, muuten saanee. Koska yllläpidon velvollisuus on sentään se, että sivullinen ei joudu nettipalstalla herjatuksi, kosken esiinny henkilöllä. Ja v*ttu kerron, että olen kyllästynyt törkeisiin kommentteihin! Ihan hyvä, jos et multa utelekaan.
Ajatella. Täällä on kokonainen palsta täynnä viestejä, jotka on vain sinun herjaamista varten. Hyvä että löysit tämän palstan, koska täällä me vaan haetaan seuraa toisistamme ja herjataan sinua, jonka henkilöllisyys on kyllä varmassa tallessa ja hyvässä tiedossa.
paljon sarjakuvia (toki paljon muutakin). Viimeksi luin Anne Muhosen yksinöisestä ja arasta tytöstä kertovan "Ystäväni Varjo"-albumin. Oli tosi hyvä ja koskettava. Tippa tuli silmään lukiessa.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Yksinäisyys kalvaa nuorta naista/HS20090701SI1KU03yyh
lukenut minäkin. Tosin hieman erilaisia kuin edellinen postaaja. Itse luin Alan Mooren pornosarjakuvan Lost Girls, joka on kyllä parasta taidepornoa, mitä olen ikinä lukenyt
http://en.wikipedia.org/wiki/Lost_Girls
saastaa ja se nlukijat ovat saastaa.
Porno on täyttä roskaa, mutta on olemassa myös hyvää pornoa, varsinkin kirjallisuuden puolella
Siitä käytetään kaunista nimitystä "erotiikka".
raaka pornokin voi olla hyvää jos se tehdään tyylikkäästi. Harlekiinkirjamainen "erotiikka" on syvältä.
ko. kirjassa on kuvauksia seksistä 14-16v teininaisten kanssa
Tyylikäs ja sofistikoitunut raaka porno onkin parasta.
esimerkki "tyylikkäästä" raaásta pornosta.
En ole yllä oleva, mutta esim. Robert Irwinin "Sulttaanin rukoustyynyt" sisältää muistaakseni aika armotonta nussintaa hyvin kirjoitettuna. On kyllä vuosia aikaa kun sen luin, joten en muista kuinka rankkaa pornoa oli. Kyllä siinä perseeseen vedettiin ja jotain muuta vastaavaa.
Tässä hesarin arvostelu:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Oppinut rullaluistelija haaremissa/HS20000503SI1KU035kg
Riikka Pulkkinen - Raja
piditkö
"Escape from Camp 14"
Mestari Eckhartin Sielun syvyys, Olen viime aikoina lukenut paljon buddhalaista kirjallisuutta ja oli mukava huomata, että myös länsimaisesta perinteestä löytyy samantapaista ajattelua kun vähän etsii. Kirjasta täytyy osata suodattaa kristillinen pinta pois, niin löytää sen kovan filosofisen ytimen.
Kristinusko on muutenkin naurettavan epämuodikasta nykyään. Kristillisten ajattelijoiden kirjoituksista löytyy hienoja tekstejä, mutta kun ei niitä kehdata kehua, ettei joku "tiedostava" tule mussuttamaan. Buddhalaisuus on sen sijaan hyvinkin muodikasta, koska se sopii hyvin yhteen punavuorelaisen kasvisravintolan kalusteisiin, vaikka ne elämän kieltävät opit halujen tukahduttamisesta aika nihilististä kamaa ovatkin. Sieltäkin täytyy osata suodattaa se "kova filosofinen ydin", toisin sanoen noukkia ne itselle toimivat osat ja heittää muu skeida laidan yli.
Olen samaa mieltä kanssasi. En todellakaan ole ottanut buddhalisuudesta kaikkea vastaan vaan suodattanut sitä samalla tavalla kuin tein mestari Eckhartinkin kanssa. Hyvä kirja oli Maiju Lehmijoki-Gardnerin "Kristillinen mystiikka", jonka avulla mestari Eckhartinkin löysin. Seuraavaksi aion lukea Juliana Norwichlaista ja Teressa Avilalaista. Molempia löytyi helposti suomeksi.
sun etsiä itselles naista jostain uskovaisten suviseuroista?
Epäilen. En ole uskovainen vaan päinvastoin ateisti. Kristillisessäkin perinteessä on kuitenkin paljon kaikkea kiinnostavaa. Tuonpuoleinen ja "taivaaseen pääsy" ei kuitenkaan minua kiinnosta. Olen enemmän kiinnostunut ihmisen sisäisistä asioista. Itse ajatteen Jumalan metaforaksi ja tästä eivät uskovaiset varmaankaan erityisesti pitäisi.
Suosittelen tutustumaan Ken Wilberiin. Molemmat käännetyt kirjat "Kaiken lyhyt historia" ja "Rajaton viisaus" ovat loistavia ja tiiviitä yleiskatsauksia Wilberin ajatuksiin. Wilber yhdistää itämaisia filosofioita läntisiin psykologisiin oppeihin ja on luonut mielestäni todella loistavan ja selkeän kokonaiskuvan, joka yhdistää eri henkiset ja filosofiset näkemykset samalle kartalle. Näitä kirjoja voin lämpimästi suositella kaikille ajatteleville ihmisille, jopa niille kaikkein jyrkimmille materialisti-ateisteille, joiden mielestä uskonnot ja henkisyys ovat jotain taikauskoa ja keijukaisten palvontaa tms.
Pistän lukulistalle. Kiitos vinkistä,
Luin pienen kirjan nimeltä: Alisuorittajan manifesti ja melko uuden Eckhart Tollen: Tyyneys puhuu (erityisesti jälkimmäisessä viisaita ajatuksia). Psykologisella osastolla siis liikutaan.
Edellinen lukemani kirja oli Alexander McCall Smith'in "Friends, Lovers, Chocolate", nyt menossa saman kirjailijan "the Sunday Philosophy Club". Uusi tuttavuus minulle, tämä kirjailija, mutta varsin viihdyttävää luettavaa!!!!!! Ylipäätään luen vähän kaikenlaista; amerikkalaisista supersankarisarjakuvista venäläisiin klassikoihin.
Ilkka Remeksen Teräsleijona. Luen dekkareita, kotimaisista ja pohjoismaalaisista pidän erityisesti, mutta kakkialta maailmasta löytyy toki hyviä ja huonoja kirjailijoita.
Luen paljon, minulla on ollut parhaimmillaan noin 1500 kirjaa itselläni, tilanpuutteen vuoksi ei ole enää kuin muutama sata.
Scifiä, dekkareita ja fantasiaa. Nyt aloitin uudestaan lukemaan näitä 90-luvun lopun Raymond Bensonin kirjoittamia James Bond -kirjoja. Luen tällä hetkellä UNION-trilogian eka osaa englanniksi: "High Time To Kill". Vallan loistavaa James Bond -meininkiä. Kirjassa Bond on hieman realistisempi ja sellainen lähellä 60 vuotta oleva hyväkuntoinen mies. Eli siis vanhentunut edes jonkin verran. Mutta hyvää meininkiä!
tuli luettua Anais Ninin "Delta of Venus". Siinä on laatupornoa.
Torgrim Eggenin "Sisustaja". Suositan
Nykyään ajattelen että se on homojen hommaa
Nykyään luen kirjoja.
sitten luin yhden Vares-kirjan. En juurikaan lue mitään
Viime kesänä luin Orwellin 1984 uudestaan siinä toivossa, että ymmärtäisin siitä enemmän.
"Iso veli" on selvää homo juttua
viiriäinen vai vain hyvin tyhmä?
Minäkö? En mielestäni kumpikaan mutta jos toisin haluat todistaa niin ole hyvä vaan.
vaan tuota homofoobikoa
vaan tuota homofoobikoa
Anteeksi, halusin vain varmistaa...
Carlos Luis Zafon - Tuulen varjo
Liian vähän tulee luettua. Pitäs jättää netissä notkuminen vähemmälle.
Tuo oli muuten ihan hyvää luettavaa, jos on alle 100 % hetero. Spanskitunnelma vaati hieman totuttelua.
Luin Hannu Rajaniemen Kvanttivarkaan. Hyvää scifiä
Tuomas Kyrö - Mielensäpahoittaja. Tykkäsin kyllä, nyt voi pahoittaa mielensä vaikka mistä. Yleisesti lueskelen kyllä kaikenlaisia kirjoja. Klassikot ja romanttiset tarinat jäävät kyllä vähemmälle. Mutta ihmetykseni kyllä tykkäsin keväällä lukemastania Charlotta Bronten kotiopettajatteren romaanista, sitäkin aloin lukemaan vain kun sitä minulle kaveri suositteli.
sarjakuvakirjan:
http://blogi.egmontkustannus.fi/2012/05/01/the-walking-dead-hittisarja-viimein-suomeksi/
on täyttä paskaa
on täyttä paskaa
mieltä. Sarja on parasta draamaa mitä telkusta on tullut pitkään aikaan.
väkivaltaviihdettä. Ei ole draamaa nähnytkään
Brinkin "Myrskyisän hiljaisuuden". Hyvä kirja valkoisen naisen ja mustan miehen suhteesta rasistisessa E-Afrikassa.
Valtaistuinpelin luin telkkasarjan jälkeen.
Hugon Yhdeksänkymmentäkolmen. Oli hyvä.
virolaisen Nihava Kisälän "to be or not to be fat".
Hauskaa ja opettavaista luettavaa.
Guilemo de Toron "Yö ikuinen". Tuli tämäkin sarja sitten luettua loppuun.
Jari Sarasvuon Sisäinen sankari. Olen vieläkin ihan vaikuttunut, vaikka lukemisesta on jo vuosia. Se onkin ainoa kirja, jonka olen lukenut. Eikä ihmisen itse asiassa tarvitse muuta lukeakaan.
lukea Heikki Mäki-Kulmalan kirja "Näin puhui Sarasvuo" . Siinä kerrotaan millaista roskaa Sarasvuon kirja on.
Mäki-Kulmalan kirjan arvostelu Aamulehdestä:
http://www.uta.fi/~tierka/makikulm.htm
kommaripropagandaa lue. Sarasvuota vastustetaan, koska hän on oikeassa!
Tieteellisiin teorioihinkin kuuluu niiden testattavuus. Jos teoriaa ei saa kritisoida tai sen toimivuutta kyseenalaistaa, niin silloin ei kyse ole enää tieteestä vaan uskonnosta.
Kirjojen lukeminen on so last season. Nykyään luetaan asioita netistä oman älypuhelimen kautta
Nuorisotyhmä!
Alpo Roseliuksen "Teloittajien jäljillä".
Historiaa luen eniten (sekä tutkimusta että fiktiota)
Viimeisiä: Hannele Törrösen Hullu rakkaus, Beeni Johnsonin Iloinen esirukoilija, Erika Sauerin ym. Johtajuuden uusi taida, USA by Rail. Kuten näkyy luen vähän kaikenlaista. Tsekkaan usein kirjaston uutuuskirjat ja poimin sieltä kaikkea kiinnostavaa.
Jos kuitenkin jotakin tyypittelyä, niin lähinnä romaaneista luen aika tunnettujen ulkomaalaisten kirjoja ja jos tykästyn johonkin kirjoittajaan, luen sitten vaikka kaikki hänen teoksensa. Tietokirjallisuudesta kiinnostaa sellainen, mikä liittyy psykologiaan, ihmissuhteisiin, ihmisryhmiin, ympäristöön, eri maihin, historiaan jne.
Viimeksi luin äänikirjan "Minä Ozzy".
Sitä ennen luin kirjan "Nollan Elämänkerta".
Luen vuodessa noin 10 kirjaa, jotka ovat elämänkertoja tai tieteeseen liittyviä kirjoja. Joskus luen myös talouteen liittyviä kirjoja.
Eivät napaa. Pelimieskirjallisuutta olen selaillut verkon kautta
lukijatar, et kertonut mitä itse luet
Papineau, David - Filosofia
Taidat olla Mies 1985 uudella nimellä.
Kauanko teillä menee kirjan lukemisessa aikaa? Mulla vaikuttaa hirmuisesti mielenkiinto. Joskus menee illassa, joskus sitten puoli vuotta ja silti jääpi kesken.
ilta, pari / kirja noin yleensä.
David Mitchell - Ghostwritten, maino kirja (Cloud Atlas, eli Pilvikartasto, "jatko-osa" vielä parempi)
Sci-fi ja fantasiapainotteista yleensä suosin (tuo mainitsemani on hieman sci-fiin menevä vaikka onkin "perusfiktiota"), mutta periaatteessa kaikki uppoaa... kiinnostus vain on kova noihin tietyntyyppisiin pläjäyksiin koska sellaisia haluaisi tuottaa itsekin :)
naisen seksuaalinen valta. Noin yleensä ottaen kirjat ei oikein nappaa
"yhden kirjan ihmisten" SE kirja on yleensä jotain roskaa oli sitten kysymys Raamatusta tai Laasasesta
Molemmat mainitsemasi kirjat on hyviä. Raamattu on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kaunokirjallinen teos, jossa on paljon hyviä kirjoituksia. Roskaa on vain sen päässä, joka ottaa kaiken kirjamellisesti. Laasasen kirjakin on ihan hyvä provosoiva keskustelunavaus, jonka asettamaan haasteeseen harvemmin osataan älyllisesti vastata. Pelkkää kirjoittajan tai kirjan leimaaminen roskaksi tuntuu riittävän.
Nuorempana luin lähinnä englanninkielisiä fantasiakirjoja ja tietty nämä perus Tolkienit, mutta niiden jälkeen on tullut pidettyä taukoa useampi vuosi,
Nyt tosin olen alkanut lukemaan Danten Jumalaista Näytelmää, mutta en kirjasta vaan netistä, aina ennen nukkumaanmenoa olen noita lauluja lueskellut. Eino Leinon suomennoksia siis.
Olen vasta siinä kohdassa, missä Dante ja Vergilius hyppäs jonkun oudon käärmehirviön selkään ja (ilmeisesti) lähti kohti helvetin 8:tta tasoa :D
Ei ollenkaan huono teos, täytyy myöntää.
Seuraavaksi sitten "Kadotettu paratiisii"