Voiko elää onnellista

Mielenkiintoinen vastaus ja voisitko täsmentää hieman laaja-alaista vastaustasi?

ap. kirjoitti:

Mielenkiintoinen vastaus ja voisitko täsmentää hieman laaja-alaista vastaustasi?

Hmm...kokeillaan...

Jätä ensin pois kulttuurisidonnaiset ajatukset parisuhteesta, rakkaudesta, yms.
Eli siis fiktiiviset elokuvat, kirjat, musiikki. Muun muassa.
Minimoi ensin ulkomaailman vaikutus ja ne paineet, mitä yhteiskunta tuottaa.

Seuraavaksi sitten mietit ja päätät että onko sulle tärkeintä vaikkapa Rakkaus. Tai kenties Onnellisuus (ei siis sama asia kuin Rakkaus).
Jos sä päädyt siihen, että sä haluat rakkautta enemmän kuin mitään muuta, koko elämäsi aikana, silloin sä et voi elää täysin onnellista elämää yksin. Toki se rakkaus voi käsittää muutakin kuin elämänikäisen parisuhteen, mutta se sun pitää juuri itse miettiä ja päättää.
Mikä tässä kaikessa on Sulle tärkeintä...?

Romanttinen rakkaus sen sijaan ei.

Väärien ihmisten tarkoitti sitä, että ne ovat vääriä sille henkilölle. Ne siis ovat vääriä. Ja jos vietät kaiken aikasi heidän kanssaan, niin hehän vievät aikasi, ja silloin he vievät sen tilan, mikä voisi olla niillä oikeilla. Et voi olla monessa paikassa yhtä aikaa.
Kukaan ei käsittääkseni puhunut hyvistä eikä pahoista mitään, eikä siitä ole ollut kysymys. Hyvän ja pahan kysymys on sen verran laaja, etten sotke sitä tähän ollenkaan. Eikä kukaan puhunut hyvästä tai huonosta. Vaan asioista mitkä ovat, kaikille kaikki eivät ole oikeita ja silloin ne vaan ovat sille vääriä. Asiat ovat.

Mutta jos ihminen viettää aikansa itselleen väärien ihmisten kanssa, on aika mahdotonta löytää niitä oikeita ja jos tyytyy vääriin olosuhteisiin itselleen, ei voi luoda niitä oikeita. Tämäkään ei tarkoita että kaikkea saa, vaan niillä eväillä mitä on annettu voi olla aina enemmän ja vähemmän oikeaa.
Elämän tilanne voi olla mikä vaan, mutta itselleen väärät ihmiset tuskin koskaan helpottavat, se on pelkkää itselleen valehtelua ja silloin on vielä enemmän yksin. Siihen että taas seurapiirejään vaihtaa, voi kuulua myös jakso yksinäisyyttä. Jos siis joutuisi kaikki vaihtamaan, harvoin nyt niin sentään, mutta joskus kyllä niin, että elämään ei paljon vanhasta jää. Sitä vaan tajuaa, että jos ei aio olla koko loppuelämäänsä yksin, on pakko nyt olla.

Jotkut lähtevät sille tielle edes jossain vaiheessa, jotkut eivät koskaan. Joillain taas on onnea ja heille sitä tilannetta ei tule edes eteen. Kai.

a3s546dtyu kirjoitti:

Väärien ihmisten tarkoitti sitä, että ne ovat vääriä sille henkilölle. Ne siis ovat vääriä. Ja jos vietät kaiken aikasi heidän kanssaan, niin hehän vievät aikasi, ja silloin he vievät sen tilan, mikä voisi olla niillä oikeilla. Et voi olla monessa paikassa yhtä aikaa.
Kukaan ei käsittääkseni puhunut hyvistä eikä pahoista mitään, eikä siitä ole ollut kysymys. Hyvän ja pahan kysymys on sen verran laaja, etten sotke sitä tähän ollenkaan. Eikä kukaan puhunut hyvästä tai huonosta. Vaan asioista mitkä ovat, kaikille kaikki eivät ole oikeita ja silloin ne vaan ovat sille vääriä. Asiat ovat.

Mutta jos ihminen viettää aikansa itselleen väärien ihmisten kanssa, on aika mahdotonta löytää niitä oikeita ja jos tyytyy vääriin olosuhteisiin itselleen, ei voi luoda niitä oikeita. Tämäkään ei tarkoita että kaikkea saa, vaan niillä eväillä mitä on annettu voi olla aina enemmän ja vähemmän oikeaa.
Elämän tilanne voi olla mikä vaan, mutta itselleen väärät ihmiset tuskin koskaan helpottavat, se on pelkkää itselleen valehtelua ja silloin on vielä enemmän yksin. Siihen että taas seurapiirejään vaihtaa, voi kuulua myös jakso yksinäisyyttä. Jos siis joutuisi kaikki vaihtamaan, harvoin nyt niin sentään, mutta joskus kyllä niin, että elämään ei paljon vanhasta jää. Sitä vaan tajuaa, että jos ei aio olla koko loppuelämäänsä yksin, on pakko nyt olla.

Jotkut lähtevät sille tielle edes jossain vaiheessa, jotkut eivät koskaan. Joillain taas on onnea ja heille sitä tilannetta ei tule edes eteen. Kai.

Lue lisää

Jep. Jo kahdesti huonosta piiristä irrottautuneena voin tämän allekirjoittaa. Olosuhteet ovat tuohon osin pakottaneet ja aikaa kuluu, mutta kokemusta tulee.

Olen myös monesti huomannut ajattelevani etsiessäni tietä, että "hyvä on parhaan pahin vihollinen" eli ei pitäisi sortua "melkein sitä mitä haluaisin" -vaihtoehtoon, jos ei voi täysin sitä hyväksyä.

Enkä kuitenkaan etsi ahneuteeni vaan levollisuuden löytääkseni. Kaikenlainen "extreme" on juurikin sitä mitä vältän.

Sitten vielä ap:lle: Jos pystyt kiinnittämään rakkautesi johonkin pysyvään, vaikka ei ihmiseen, voinet olla onnellinen -ainakin hetkittäin. Parisuhde antaa kyllä paljon, joskin myös ottaa. Ole uskollinen valinnallesi, mitä sitten teetkin.

pari juttua kirjoitti:

Jep. Jo kahdesti huonosta piiristä irrottautuneena voin tämän allekirjoittaa. Olosuhteet ovat tuohon osin pakottaneet ja aikaa kuluu, mutta kokemusta tulee.

Olen myös monesti huomannut ajattelevani etsiessäni tietä, että "hyvä on parhaan pahin vihollinen" eli ei pitäisi sortua "melkein sitä mitä haluaisin" -vaihtoehtoon, jos ei voi täysin sitä hyväksyä.

Enkä kuitenkaan etsi ahneuteeni vaan levollisuuden löytääkseni. Kaikenlainen "extreme" on juurikin sitä mitä vältän.

Sitten vielä ap:lle: Jos pystyt kiinnittämään rakkautesi johonkin pysyvään, vaikka ei ihmiseen, voinet olla onnellinen -ainakin hetkittäin. Parisuhde antaa kyllä paljon, joskin myös ottaa. Ole uskollinen valinnallesi, mitä sitten teetkin.

Lue lisää

Ja nimenomaan siinä se onkin "jos sitä ei voi täysin hyväksyä". Täydellisyyttä siis sinänsä ei ole olemassa, mutta jos jatkuvalla syötöllä joutuu asioihin, mitä ei voi hyväksyä, on kyllä itselleen ihan väärässä paikassa. Se on jo mielestäni vähemmän kuin melkein mitä halusin, koska ainahan tässä maailmassa kaikki on vaan melkein... Tai siis, tarkoitan että meissä kaikissa on huonotkin puolemme, joudumme sietämään toisiltamme asioita jne. mutta jos kaveripiiri on just sitä, että aina tuntuu vaan tyytymiseltä, melkeiltä, ei voi hyväksyä, olla koskaan samaa mieltä oikeasti, eli... oikeastaan huomaa joutuvansa koko ajan teeskentelemään että muka olisi "kaveri" niin onko se kaveruutta ollenkaan? Kenen kanssa sitä muka on, kun ei voi olla edes oma itsensä?

Tottakai ihmissuhteet on aina vaikeitakin ja kompromissejakin, mutta kyllä sen huomaa, koska asiat ovat taistelujen arvoisia, ja koska huomaa, ettei muuta ole tarjollakaan kun taistelua.
Sama juttu, mäkin olen joutunut joskus toteamaan, että tää juttu nyt ei vaan toimi. Että ihmisenä en voi elää näin ja vaikka jostain yksittäisestä tykkään, se ei riitä, tämän kaupan hinta on liikaa. I stand for something...
And if you don't stand for something, you'll fall for anything.
Pätee tässäkin.

Parasta ei ole olemassakaan. Tuo on tiedetty jo aimmoisista ajoista lähtien....