Tapahtuneesta on viikko. Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa neljä kuukautta ja ne ovat olleet elämäni upeimmat kuukaudet. Kyseinen nainen on todellakin unelmieni täyttymys ja neljän kuukauden aikana emme ole edes korottaneet kertaakaan toisillemme ääntä. Loman takia emme olleet nähneet viikkoon ja kotiuduttuani ulkomailta tyttöystäväni ei vastannut puheluuni. Hän soitti illalla minulle ja pyysi tapaamaan, joka teki minut erittäin onnelliseksi. Silloin hän läväytti pommin ja kertoi ettei pysty jatkamaan parisuhdetta vaikka tahtoisi, ystäviensä ulkoisen paineen ja sen vuoksi että pelkää ettei pysty antamaan minulle itsestään tarpeeksi. Tämä tunne on hirveä, sillä tiedän, että hän pitää minusta. Miten voin pelastaa tämän suhteen, sillä tuntuu etten todellakaan voi elää ilman häntä.-
Eroaminen ilman kummankaan osapuolen halua
särkynyt
14367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ystävien aiheuttaman paineen vuoksi ?
Onko tässä puolin tai toisin jotain etnoviritystä takana?
Muuten en pysty tilannetta edes kuvittelemaan.
Joka tapauksessa te itse teette päätöksen suhteestanne, eikä muut.
Onko kyse uskonnosta, lahkosta tai sellaisesta? Oletteko eri uskontokunnan edustajia? Se voisi olla syy.
Ei ole kysymys mistään tuollaisesta, vaan ainoastaan tyttöystäväni erittäin mustasukkaisista kavereista. Omat ystäväni ovat olleet erittäin iloisia ja onnellisia puolestani.
-AP
No sanoisinpa että onpa omituista tai sitten olette todella todella nuoria...
Olemme kumpikin täysi-ikäisiä, joten kyse ei ole mistään teinisuhteesta....
-AP
Luuletko, että tyttöystäväsi kaverit haluaisivat itse seurustella hänen kanssaan?
Otahan nyt järki käyttöösi! Jos nainen ilmoittaa sinulle, että asettaa ystävänsä etusijalle suhteessa sinuun ja ei koe antavansa alkaneelle seurustelulle tarpeeksi, mitä luulet onko teillä yhteistä tulevaisuutta? Siis et voi pelastaa sitä, mitä ei olekaan.
Kysynpä vaan, että millaisia ystäviä ne muka tuollaiset ovat, jotka haluavat toiselle pahaa ihan vain siksi että asiat menisi ihan niinkun itse "kaverit" haluaa. Ettei suoda toiselle onnea. Eivät ole kovin hyviä ystäviä pidemmän päälle. Vaan ikäväkyllä, et voi tehdä asialle mitään. Nainen on päätöksensä tehnyt, ilmeisesti hänelle ei suoda ystävien seurassa omaa mielipidettä tai kykyä ajatella omilla aivoilla. Jos aikuinen nainen päättää totella sellaisia kanoja, niin oma on asiansa. Löydät vielä jonkun, jota ei kanat pompottele.
Vaikuttaa tyttöystäväsi taholta pelkältä tekosyyltä mainita ystäviensä tahtovan eroanne, kyllä tuollaisessa täytyy aloite tulla tytöltä itseltään. Ehkä hän on ollut erostanne epävarma ja on kysellyt ystäviensä mielipiteitä asiaan ja esitti asiansa sinulle vähän huonosti.
Yhtä kaikki, kyllä teille taitaa ero olla tulossa. Kun halutaan erota ystävinä, voi tuollaista eroa edeltävää hellyyttä vielä esiintyä.
Kävi sama mielessä siksi, että tuossa on kaksi niin erilaista syytä - ulkopuolisten paineet mutta toisaalta se, ettei pysty antamaan itsestään tarpeeksi (= halua).
Hassua kyllä, että ulkopuolisten paineet edes voisivat toimia jollekulle oikeana syynä silloin kun toisesta oikeasti välittää - en saata uskoa. Mutta siksikö tuokin sanottu syyksi, että olisi tarpeeksi painavia syitä, ettei toinen kävisi mitätöimään ja kyseenalaistamaan.
tarpeeksi erilaisia syitä
Ystävyys voi olla merkittävä side elämässä. Pitää olla todella todella rakastunut ja vahva, että osaa ja uskaltaa päästää irti siitä ottakseen vastaan parisuhteen. Sinä et voi toista siihen pakottaa, vaan hänen on itse oltava valmis siihen.
Kyllä minäkin menetin ympäriltäni liudan ihania ihmisiä, joita ei enää alettuani seurustelemaan tullut tavattua. He kun eivät tunteneet poikaystävääni entuudestaan. Toki vieläkin moikataan ja sananen vaihdetaan, jos tavataan, mutta aktiivinen yhteydenpito jäi kyllä täysin. Onhan se surullistakin, mutta se samainen poikaystävä on ollut jo yli 20-vuotta aviomieheni. Ja vaikka vieläkin aika ajoin kaipaan ystäviäni, silti tein mielestäni oikean päätöksen. Elämäni mies on rinnallani!
Kauniisti kirjoitit "waimo1991" suhteestasi mieheesi! Toivon että minunkin vaimoni olisi tuota mieltä liitostamme ja minusta :-) Hänkin joutui luopumaan suurimmasta osasta silloisista ystävistään alettuamme seurustella.
Anna mennä...sun ikäsellä nuorella miehellä riittää naisia vielä....vaikka muille jakaa! Älä oo idiootti ja jää roikkuun sen yhden perään!!