Naisettomuus aiheuttaa motivaation puutetta elämään. Mikään ei kiinnosta eikä huvita tehdä mitään. Kun ei ole mitään syytä!
- Miksi pitäisi pestä asunnon likaiset lattiat tai ikkunat tai kylppäri, kun ei käy koskaan naisia kylässä?
- Miksi uran pitäisi edetä, kun yksikään nainen ei katso minua ihaillen?
- Miksi pitäisi tienata enemmän rahaa, kun yksikään nainen ei ole nykyisistäkään rahoistani kiinnostunut?
Onko muillakin niin, ettei monikaan asia huvita, kun oikeastaan ei tarvitse tehdä asioita ainakaan näyttääkseen omalle naiselleen, että "olen näin kova tyyppi"? Toisaalta helppoa. Eikä tarvitse esittää mitään.
Mistä löytää motivaatiota (sosiaalisesti) tyhjään elämään?
Motivaatio hukassa?
nöösi_poika
78
1219
Vastaukset
- nöösi_tyttö
Ihan väärät syyt sulla. Ihmiset tekevät asioita itsensä takia, et todellakaan ole ainoa yksinäinen. Aika harvoin ihmiset muutenkaan katsovat ketään ihailllen, ellei sitten ole kyseessä joku julkkis tai jotain elämää suurempaa tehnyt, vaikka kirjailija tai poliitikko.
Noi ajatukset on jostain 50-luvulta.
Mee vaikka vapaaehtoistyöhön, sieltä saat ihailua ja voit olla hyödyksi, monelle se onkin ollut todella palkitsevaa.- fdasfadsfdsfasdfasdf
Aika kammottavaa, että ihminen joka haluaa perheen ja yhteisvastuullisuutta on 50-lukulainen, ja narsismi ja omaneduntavoittelu on nykyaikaa. Kaikki tehdään vain itselle, eikä kenellekään muulle.
Ihminen ei ole täydellinen yksilö, ja individualistienkin yksilöllisyys on vain pintaa ja statusta. Ihminen on yhteisöllinen eläin joka tarvitsee yhteenkuuluvuutta. Mies joka tarvitsee naisen menestyäkseen on usein vastuuntuntoisempi kuin mies joka narsistisesti tekee kaiken vain itselleen.
Mutta kiitos kirjoituksestasi, narsistinen vain itselleen tekeminen on yksi syy lisää olla tekemättä yhtään mitään. Se on ajan henki ja koko yhteiskunta on täysin sairas. Näin työttömänä ja naisettomana minulle riittää vähempikin. - Kuules poika..
fdasfadsfdsfasdfasdf kirjoitti:
Aika kammottavaa, että ihminen joka haluaa perheen ja yhteisvastuullisuutta on 50-lukulainen, ja narsismi ja omaneduntavoittelu on nykyaikaa. Kaikki tehdään vain itselle, eikä kenellekään muulle.
Ihminen ei ole täydellinen yksilö, ja individualistienkin yksilöllisyys on vain pintaa ja statusta. Ihminen on yhteisöllinen eläin joka tarvitsee yhteenkuuluvuutta. Mies joka tarvitsee naisen menestyäkseen on usein vastuuntuntoisempi kuin mies joka narsistisesti tekee kaiken vain itselleen.
Mutta kiitos kirjoituksestasi, narsistinen vain itselleen tekeminen on yksi syy lisää olla tekemättä yhtään mitään. Se on ajan henki ja koko yhteiskunta on täysin sairas. Näin työttömänä ja naisettomana minulle riittää vähempikin.Olisit vaan suoraan sanonut olevasi työtön, ethän sä silloin mitään veroja maksa. Täällä on työttömiä vaikka kuinka, ei siitä naisesta mihinkään muutu. Se nainenko muka sulle työpaikan hankkii?? Ihan samat ongelmat on vaikka kuinka monella, työttömyys on todella väärin ja sille voi tehdä parhaiten osallistumalla poliittisiin piireihin, ei täällä avautumalla ja valittamalla saada mitään muutosta aikaan , pelkkää tuuleen huutelua.
- nöösi_poika
"Ihmiset tekevät asioita itsensä takia"
Siksipä olen erilainen kuin suurin osa ihmisistä. Onneksi en ole itsekäs. En tee asioita itseni takia. Teen vain juttuja, jotka samalla hyödyttävät muita... - nöösi_poika
Kuules poika.. kirjoitti:
Olisit vaan suoraan sanonut olevasi työtön, ethän sä silloin mitään veroja maksa. Täällä on työttömiä vaikka kuinka, ei siitä naisesta mihinkään muutu. Se nainenko muka sulle työpaikan hankkii?? Ihan samat ongelmat on vaikka kuinka monella, työttömyys on todella väärin ja sille voi tehdä parhaiten osallistumalla poliittisiin piireihin, ei täällä avautumalla ja valittamalla saada mitään muutosta aikaan , pelkkää tuuleen huutelua.
Jos minusta on kyse, niin minulla on vakituinen työpaikka. Mutta ei motivaatiota tavoitella mitään suurempaa, kun en pääse jakamaan elämän asioita kenenkään kanssa.
En halua tehdä asioita vain itseni takia. - dfadgfadgadfgadfgad
Kuules poika.. kirjoitti:
Olisit vaan suoraan sanonut olevasi työtön, ethän sä silloin mitään veroja maksa. Täällä on työttömiä vaikka kuinka, ei siitä naisesta mihinkään muutu. Se nainenko muka sulle työpaikan hankkii?? Ihan samat ongelmat on vaikka kuinka monella, työttömyys on todella väärin ja sille voi tehdä parhaiten osallistumalla poliittisiin piireihin, ei täällä avautumalla ja valittamalla saada mitään muutosta aikaan , pelkkää tuuleen huutelua.
En ole ketjunaloittaja, mainitsin vain oman työttömyyteni. Aika noloa herjata toisen argumentointia tämän työttömyyden vuoksi ikäänkuin työttömille ei olisi oikeutta kommentoida, koska eivät maksa veroja. Haista sinä vain iso vi**u!
- nkjlo
nöösi_poika kirjoitti:
"Ihmiset tekevät asioita itsensä takia"
Siksipä olen erilainen kuin suurin osa ihmisistä. Onneksi en ole itsekäs. En tee asioita itseni takia. Teen vain juttuja, jotka samalla hyödyttävät muita...Mene töihin ja anna palkkasi äidillesi, tai vaikka jollekin naisjärjestölle. Ai ei käy vai, niin kun pitäisi sitten saada sitä pimppaa ja palvelua, joten turha länkyttää mitään epäitsekkyydestä.
- ;DDD
dfadgfadgadfgadfgad kirjoitti:
En ole ketjunaloittaja, mainitsin vain oman työttömyyteni. Aika noloa herjata toisen argumentointia tämän työttömyyden vuoksi ikäänkuin työttömille ei olisi oikeutta kommentoida, koska eivät maksa veroja. Haista sinä vain iso vi**u!
Kiitos samoin!...Ai mutta unohdin, pitäisi ensin päästä tarpeeksi lähelle naista, sori
- nöösi_poika
nkjlo kirjoitti:
Mene töihin ja anna palkkasi äidillesi, tai vaikka jollekin naisjärjestölle. Ai ei käy vai, niin kun pitäisi sitten saada sitä pimppaa ja palvelua, joten turha länkyttää mitään epäitsekkyydestä.
Minulla on vakituinen työpaikka. Käyn töissä joka arkipäivä.
Äidilleni en rahaa anna. Hän tienaa paljon enemmän kuin minä. Hyväntekeväisyyteen lahjoitan kuitenkin säännöllisesti. - nöösi_poika
fdasfadsfdsfasdfasdf kirjoitti:
Aika kammottavaa, että ihminen joka haluaa perheen ja yhteisvastuullisuutta on 50-lukulainen, ja narsismi ja omaneduntavoittelu on nykyaikaa. Kaikki tehdään vain itselle, eikä kenellekään muulle.
Ihminen ei ole täydellinen yksilö, ja individualistienkin yksilöllisyys on vain pintaa ja statusta. Ihminen on yhteisöllinen eläin joka tarvitsee yhteenkuuluvuutta. Mies joka tarvitsee naisen menestyäkseen on usein vastuuntuntoisempi kuin mies joka narsistisesti tekee kaiken vain itselleen.
Mutta kiitos kirjoituksestasi, narsistinen vain itselleen tekeminen on yksi syy lisää olla tekemättä yhtään mitään. Se on ajan henki ja koko yhteiskunta on täysin sairas. Näin työttömänä ja naisettomana minulle riittää vähempikin.Kirjoitat asiaa!
"Aika kammottavaa, että ihminen joka haluaa perheen ja yhteisvastuullisuutta on 50-lukulainen, ja narsismi ja omaneduntavoittelu on nykyaikaa. Kaikki tehdään vain itselle, eikä kenellekään muulle." - Mä runkkaan taas
Naiset varmaan tekevätkin asioita itsensä takia, itserakkaita paskoja kun ovat. Minä en kyllä pistä tikkua ristiin jos ei pillupalkkiota ole luvassa. Ja koska pillupalkkiot on näköjään tarkoitettu muille niin voinkin sitten ottaa rennosti ja runkkailla vaan...
- realismus
Pesen ikkunat ja kylppärin koska pidän puhtaista, mutta myönnettävä on, etten enää viitsi tehdä ruokaa, korkeintaan tuorepastan kiepautan, yleensä puputan voileipiä. Rahan tienaamista suosin, koska rakastan sen tuhlaamista.
- nöösi_poika
Aloituksestani saa virheellisesti kuvan, että naisen pitäisi jotenkin ihailla minua. Sitä en tarkoittanut. Tarkoitan sitä, että motivaatio on hukassa, kun en pääse jakamaan arjen asioita kenenkään elämänkumppanin kanssa.
En halua vain ottaa tai saada, vaan haluaisin myös antaa. Yksin se on vaikeaa.- realismus
Kyllä usein tulee haikea olo, muistellessa vaikkapa juhlapyhiä "entisessä elämässäni". Luoja paratkoon, minulla oli jopa omat liinavaatteet eri juhlapyhille, pitkät muistilistat, joulun valmistelut alkoivat marraskuussa inventarioilla ja hopeiden kiillotuksilla ja teeman valinnalla, punaiset pyyhkeet ja pussilakanat, jokaisen päivän ruokalistat, joulukoristeiden lisääminen sopivasti adventista jne, taisi olla jopa maanista. Nykyisin en vietä joulua lainkaan, kaikki yleiset juhlapäivät suoraansanoen pytyttävät, vaikka totuushan on, etteivät juhlat ole muuttuneet, ne eivät vain ole yksinäisten juhlia.
Samoin ennen leivoin leivät ja täytin kellarit hillopurnukoilla ja pakastimet sienillä, hyllyni on yhä täynnä keittokirjoja joita en ole avannut vuosiin ja astioita riittäisi kahden tusinan ruokkimiseen, ei vain voisi vähempää kiinnostaa.
Ikkunoiden pesusta en tingi ja harrastan kulttuuria, rakastan kissojani ja minulla on seuraelämä vaikkei elämänkumppania olekaan. Silloin tällöin entinen minäni pilkahtaa esiin, kutsun ystäviä syömään ja laitan pöydän pidemmän kaavan mukaan. Silti usein sama motivaation puute iskee, nytkin on kevät, joku idiootti tirppa sirkuttaa tuolla ulkona ja aurinko paistaa, minä täytän kotona ristikoita ja ihmettelen jollain sinkkupalstalla.
Tämä on hetkellinen apeus, terassikausi alkaa ja jipii :) - ....
Kai siitä semmoisen kuvan saa kun kerran niin kirjoitit.
- nöösi_poika
.... kirjoitti:
Kai siitä semmoisen kuvan saa kun kerran niin kirjoitit.
Menin kiireessä kirjoittamaan jotain, mitä en aivan tarkoittanut. Jälkikäteen lukien aloitus ei täysin kuvannut sitä, mitä sen piti kuvata. Siksi jouduin tarkentamaan asiaa, ja siksi kai kirjailijat kirjoittavat kirjansa moneen kertaan enenn julkaisua, että saavat sanottua mitä haluavat.
- Mies1985
Itsellänikin on vähän samankaltaisia ajatuksia; tosin olen siinä mielessä itsenäinen että keskityn kehittymään niissä jutuissa mitkä kiinnostavat itseäni ja tuottavat sopivan haitta-hyötysuhteen. Glamour ja status aivan perinteisimmässä mielessä ei niin kiinnosta.
Tuttu tunnetila tuo huvittumattomuus(? miten tuo sana taipuu?)
Oon kohta asunut tässä vuoden enkä kertaakaan pessyt lattioita koska ei niitä kuitenkaan kukaan tule katsomaan. Nyt viikonloppuna piti siivota jos vaikka jonkun vappuheilan ois saanut tänne houkuteltua, mutta enpä taida jaksaa nähdä vaivaa.
Tossa olen kyllä erilinjoilla tosta uran edistämisestä. Työ on ja tulee olemaan kuitenkin se ainoa juttu mun elämässä seuraata 30 vuotta joten sen pitää olla edes tyydyttävää.
Varsinaiseen kysymykseesi mulla ei ole vastausta.- nöösi_poika
Juuri tuosta huvittumattomuudesta on kyse. Ensi viikon alussaon Vappu. Suunnitelmissa istua yksin omassa asunnossa aattoilta. Eli normaali maanantai-ilta tulossa.
Jotenkin vain kypsyttää se, kun niin tapahtumaköyhää tämä elämä. Osittain ehkä itsestäkin kiinni, mutta silti vaan tuntuu, että olen laulun sanoin "mies jolle ei koskaan tapahdu mitään". - ......
nöösi_poika kirjoitti:
Juuri tuosta huvittumattomuudesta on kyse. Ensi viikon alussaon Vappu. Suunnitelmissa istua yksin omassa asunnossa aattoilta. Eli normaali maanantai-ilta tulossa.
Jotenkin vain kypsyttää se, kun niin tapahtumaköyhää tämä elämä. Osittain ehkä itsestäkin kiinni, mutta silti vaan tuntuu, että olen laulun sanoin "mies jolle ei koskaan tapahdu mitään"....ja jonka ympäriltä tuolit viedään.
nöösi_poika kirjoitti:
Juuri tuosta huvittumattomuudesta on kyse. Ensi viikon alussaon Vappu. Suunnitelmissa istua yksin omassa asunnossa aattoilta. Eli normaali maanantai-ilta tulossa.
Jotenkin vain kypsyttää se, kun niin tapahtumaköyhää tämä elämä. Osittain ehkä itsestäkin kiinni, mutta silti vaan tuntuu, että olen laulun sanoin "mies jolle ei koskaan tapahdu mitään".Mulla ei kait ole edes itsestä kiinni tämä tapahtumaköyhyys. Kukaan ei vaan enää halua tehdä mitään kivaa. Vapuksi sentään sain kutsun työkaverille istuskelemaan ja grillailemaan, mutta tiedän että jos otan viunaa niin itkeskelyksi se menee sit kuitenkin. Mut ehkä sit ens vappuna :)
- nöösi_poika
crazy_catwoman kirjoitti:
Mulla ei kait ole edes itsestä kiinni tämä tapahtumaköyhyys. Kukaan ei vaan enää halua tehdä mitään kivaa. Vapuksi sentään sain kutsun työkaverille istuskelemaan ja grillailemaan, mutta tiedän että jos otan viunaa niin itkeskelyksi se menee sit kuitenkin. Mut ehkä sit ens vappuna :)
"Vapuksi sentään sain kutsun työkaverille istuskelemaan ja grillailemaan..."
Tapahtuisipa omassa elämässäni tuollaista! Jos yhtään lohduttaa, niin sinä sentään elät unelmaani. - Uteliaisuus on ilo
crazy_catwoman kirjoitti:
Mulla ei kait ole edes itsestä kiinni tämä tapahtumaköyhyys. Kukaan ei vaan enää halua tehdä mitään kivaa. Vapuksi sentään sain kutsun työkaverille istuskelemaan ja grillailemaan, mutta tiedän että jos otan viunaa niin itkeskelyksi se menee sit kuitenkin. Mut ehkä sit ens vappuna :)
Mikä itkettää?
Uteliaisuus on ilo kirjoitti:
Mikä itkettää?
Itkettää se, niinkin tämänkin illan on itkettänyt, ettei ihastukseni ollut minusta kiinnostunut. Ja se, että tiedän tämän olotilan kestävän taas monta vuotta.
Sen kerran kun uskaltauduin tekemään minkäänlaista aloitetta, ei tää tyyppi edes vaivautunut kiittämään saamastaa huomionosoituksesta...- Niinpä niin
crazy_catwoman kirjoitti:
Itkettää se, niinkin tämänkin illan on itkettänyt, ettei ihastukseni ollut minusta kiinnostunut. Ja se, että tiedän tämän olotilan kestävän taas monta vuotta.
Sen kerran kun uskaltauduin tekemään minkäänlaista aloitetta, ei tää tyyppi edes vaivautunut kiittämään saamastaa huomionosoituksesta...Kannattaisi ihastua ATM:iin eikä niihin YTM:iin, joilla on varaa valita keitä panee.
Niinpä niin kirjoitti:
Kannattaisi ihastua ATM:iin eikä niihin YTM:iin, joilla on varaa valita keitä panee.
Sitähän ei taas voi etukäteen tietää.
- ................
crazy_catwoman kirjoitti:
Sitähän ei taas voi etukäteen tietää.
Sitäkö, onko joku mies ATM vai YTM?
Eiköhän se aika nopeasti selviä.... - realismus
Älä heilan takia vaivaudu, usko vanhaa, ei se lattioitasi tule ihailemaan :D
- se taipuu
nöösi_poika kirjoitti:
Juuri tuosta huvittumattomuudesta on kyse. Ensi viikon alussaon Vappu. Suunnitelmissa istua yksin omassa asunnossa aattoilta. Eli normaali maanantai-ilta tulossa.
Jotenkin vain kypsyttää se, kun niin tapahtumaköyhää tämä elämä. Osittain ehkä itsestäkin kiinni, mutta silti vaan tuntuu, että olen laulun sanoin "mies jolle ei koskaan tapahdu mitään".huvittamattomuus. Jos ei ole huvittunut jostakin, niin sitten vois puhua huvittumattomuudesta, mutta jos ei huvita tehdä jotain, niin sit huvittamattomuus. vai mitä hä?
- Mies1985
crazy_catwoman kirjoitti:
Itkettää se, niinkin tämänkin illan on itkettänyt, ettei ihastukseni ollut minusta kiinnostunut. Ja se, että tiedän tämän olotilan kestävän taas monta vuotta.
Sen kerran kun uskaltauduin tekemään minkäänlaista aloitetta, ei tää tyyppi edes vaivautunut kiittämään saamastaa huomionosoituksesta...Kiittämään? Kuvittelevatko naiset että aloitteesta pitää olla kiitollinen?
Loppujen lopuksihan kaikki aloitteet ovat itsekkäistä syistä lähtöisin. Mies1985 kirjoitti:
Kiittämään? Kuvittelevatko naiset että aloitteesta pitää olla kiitollinen?
Loppujen lopuksihan kaikki aloitteet ovat itsekkäistä syistä lähtöisin.Kyllä mä ihan oikeasti kuvittelin saavani edes kiitoksen. Vein siis hänelle joulutoivotuksen koska ajattelin että hänen olisi sitten helpompi lähestyä mua. Vaikkei hänellä ollutkaan mielenkiintoa sitten tutustua muhun niin kohteliasta olisi ollut tulla kiittämään kuitenkin tästä kortista. Mutta kai se on hänelle sitten jokapäiväistä saada kortteja vierailta naisilta niin ei ehdi kaikkia noteerata.
realismus kirjoitti:
Älä heilan takia vaivaudu, usko vanhaa, ei se lattioitasi tule ihailemaan :D
No mutta olisi se hyvä, että edes eteisestä pääsisi sisään kun tää kämppä on aivan pommin jäljiltä :) Ei tänne kehtaa ketään pyytää.
- kaukanatäydellisestä
Miespuolisena otuksena jostain syystä tykkään siivoomisesta vaikka ei huvittaisi sillä hetkellä tehdä yhtään mitään. Sitten kun aloitan ja pääsen vauhtiin niin melkein voisin imuroida, puunata, pyyhkiä ja mopata jokaikisen kolon mitä löydän. Ja jos muita sattuu oleen paikalla niin saatan vahingossa aika totalitäärisesti alkaa komentaan siivoustöitä muille :D
- Mies1985
crazy_catwoman kirjoitti:
Kyllä mä ihan oikeasti kuvittelin saavani edes kiitoksen. Vein siis hänelle joulutoivotuksen koska ajattelin että hänen olisi sitten helpompi lähestyä mua. Vaikkei hänellä ollutkaan mielenkiintoa sitten tutustua muhun niin kohteliasta olisi ollut tulla kiittämään kuitenkin tästä kortista. Mutta kai se on hänelle sitten jokapäiväistä saada kortteja vierailta naisilta niin ei ehdi kaikkia noteerata.
No et maininnut tuota korttijuttua. Toki siitä olisi pitänyt kiittää.
- Naisen mielipide
Pitäisi vain opetella tekemään asioita oman itsensä vuoksi ja iloksi. Kääntää asia niin päin että saattaa olla elämä yksinkertaisempaa ilman naista. Helpompaa. Elää vain itselleen. Kylään voi kutsua muitakin kuin vain naisia.
- .......
Miksi kukaan tulisi kylään atm:n luokse?
- en ole homo
Miksi hetero atm kutsuisi miehiä kylään?
- bvnmbvmv
Onhan tuo tietyllä tavalla totta. Minä ainakin tinkin siivoamisesta koska ei tätä kämppää muut kuitenkaan katsele. Olen lajitellut siististi kaikki roskat omiin lokeroihinsa, mutta kun noita alkaa kertyä niin ei se kovin hyvältä näytä. Nytkin minulla on yksi muovinkeräys säkki sängyn jalkopäässä ja noin vuoden verran tyhjiä tölkkejä odottamassa jos jaksaisin viedä ne kauppaan. Pahvi jätteitä pyörii isot kasat nurkissa kun ei ole vain saanut aikaiseksi ja styroksia alkaa kertyä jo liikaakin erilaisten elektroniikka hankintojen myötä. Eihän tätä sotkua kuitenkaan katsele muut kuin minä. Sinkkuuteni ei myöskään johdu tästä epäsiisteydestä vaan sinkkuus on enemminkin ajanut minut epäsiistiksi.
- nöösi_poika
"Sinkkuuteni ei myöskään johdu tästä epäsiisteydestä vaan sinkkuus on enemminkin ajanut minut epäsiistiksi. "
Minun ongelmani on se, että sinkkuus on ajanut minut tylsistyneeksi. Harva asia kiinnostaa. Nykyään ei edes tv:tä jaksa katsoa. Elokuvatkaan ei juuri kiinosta. Ei ole intoa eikä energiaa kurottaa korkeuksiin ja yrittää uusia asioita.
Tarvitsisin positiivisen onnenkantamoisen elämääni. Aivan kuten lukematon määrä sinkkumiehiä ympäri Suomea. - Muistan tutkimuksen
nöösi_poika kirjoitti:
"Sinkkuuteni ei myöskään johdu tästä epäsiisteydestä vaan sinkkuus on enemminkin ajanut minut epäsiistiksi. "
Minun ongelmani on se, että sinkkuus on ajanut minut tylsistyneeksi. Harva asia kiinnostaa. Nykyään ei edes tv:tä jaksa katsoa. Elokuvatkaan ei juuri kiinosta. Ei ole intoa eikä energiaa kurottaa korkeuksiin ja yrittää uusia asioita.
Tarvitsisin positiivisen onnenkantamoisen elämääni. Aivan kuten lukematon määrä sinkkumiehiä ympäri Suomea.jonka mukaan miesten tekemien kotitöiden määrä väheni kun pari meni naimisiin. Ei taida enää motivaatiota piisata, kun luullaan että mato on jo koukussa.
- nöösi_poika
Muistan tutkimuksen kirjoitti:
jonka mukaan miesten tekemien kotitöiden määrä väheni kun pari meni naimisiin. Ei taida enää motivaatiota piisata, kun luullaan että mato on jo koukussa.
En tiedä, mutta nykyisellään saa tehdä kaiken itse. Imuroinnista pyykin pesuun ja kaupassakäyntiin. Aina ja ihan joka kerta.
- Toisaalta.
nöösi_poika kirjoitti:
En tiedä, mutta nykyisellään saa tehdä kaiken itse. Imuroinnista pyykin pesuun ja kaupassakäyntiin. Aina ja ihan joka kerta.
Nyt niitä kotitöitä on vähemmän: kaupasta ei tarvi kantaa niin paljon ruokaa, ei kokata niin paljon, tiskata puolet vähemmän ja kuulemma pölykin on ihmisestä lähtöisin, niin kaksi ihmistä pölyttää enemmän, pyykkiäkin on vähemmän jne..:)
Siinä tutkimuksessa ei siis verrattu sinkkumiehiä, vaan pareja ennen ja jälkeen naimisiinmenon, se oli vielä laaja kansainvälinen tutkimus. Yritin pikaisesti googlettaa, mutta en löytänyt vielä. - äly hoi
Muistan tutkimuksen kirjoitti:
jonka mukaan miesten tekemien kotitöiden määrä väheni kun pari meni naimisiin. Ei taida enää motivaatiota piisata, kun luullaan että mato on jo koukussa.
Turha tutkimus. Kun mies ja nainen muodostavat parin, molempien tekemien kotitöiden määrä vähenee, koska ylipäänsä kotitöiden määrä lähes puolittuu.
- jaska jokunen
Kyllähän tuo on totta, vaikka tuntuu että sitä ei saisi tunnustaakaan. Onhan siinä se hyväkin puoli että pitkäaikaissinkkuna jossain vaiheessa unohtuu ne jutut joita teki vain naisia miellyttääkseen. Silloin kun jaksoi yrittää, niin treenasi kovasti, yritti olla reipas ja hauska vaikka väkisin. Yritti olla jotain muuta kuin on.
Nyt kun suurimman osan ajasta on luovuttanut naisten suhteen, voi keskittyä ihan niihin omiin epätrendikkäisiin juttuihin joilla ei todellakaan saa naisia, mutta jotka tuntuvat itsestä hyviltä. Joku varmaan ajattelee että juuri niin vasta saakin naisia, mutta sen ajatuksen voi kuopata samantien. - vanhatätsä
Sorry lässyviesti, mutta pakko sano vahva tuntemus: voi jospa olisin nuorempi enkä varattu, haluaisin tavata sinut! Vaikutat jotenkin niin kivalta tyypiltä. Täällä katkerien naistenvihaajien joukossa erotut eduksesi.
- 15
mielestäni vielä pahempi motivaation viejä on olla yksissä sellaisen naisen kanssa joka ei vastaa omaa ihannetta ollenkaan. eli jos vain tyytyy johonkin
yksin olossa on paljon pahaa mutta eipä ole mukavaa jos kotona asuu tyhmä ihminen tai niin ruma että hävettää- Rumalla naisella ei
Näin on. Eihän rumaa naista pysty edes nussimaan. Ja jos se on vielä tyhmäkin niin se ei osaa myöskään ohjelmoida.
- ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
entinen tyttöystäväni ei ees yrittäny tehdä minkäänlaisia kotitöitä. oli koulussa päivät ja teki läksyjään illat. oletti minun tekevän kaiken muun, kun kuulemma osasin paremmin. yritä siinä sitten yksissä asua uusavuttoman vummelon kanssa, kun saat töistä tullessas alkaa ruokaa laittamaan ja siivoomaan.
- Zerolife
Alkuperäinen teksti oli melkein kuin omasta elämästäni. Mullakaan ei oikein oo motivaatiota tehdä mitään. En oikeastaan tee muuta kuin käy töissä ja treenaa. Yritän minimoida muun vapaa-ajan, koska silloin ei ikinä huvita tehdä mitään.
Viime vuonna vielä tuli käytyä aika monen naisen kanssa ulkona, mutta viimeisten pakkien jälkeen ei ole enää huvittanut etsiä seuraa. Ja se mitä kaikki aina sanovat vinkkinä että siihen törmää silloin kun sitä vähiten odottaa niin on paskapuhetta. Jos en tee minkäänlaista aloitetta niin voin olla varma että saan viettää loppuelämäni yksin. Olisi tosiaan kiva jakaa tekemisiä jonkun kanssa, mutta kenen..
Mistäköhän sitä motivaatiota enää löytyisi yhtään mihinkään? Kesäkin lähestyy, mutta lomat eivät innosta yhtään koska silloin ei ole mitään järkevää tekemistä nukkumisen ja treenaamisen lisäksi. Pariskuntakaverit eivät pyydä mukaan mihinkään ja sinkkukavereiden kanssa ei viitsi lähteä koska ne ovat niin kosteita reissuja. Yksin reissatessa jotenkin tulee dorka olo etenkin Suomessa. Ulkomailla sillä ei ole niinkään merkitystä. Mieluiten tekisin töitä jos se vain olisi mahdollista.
Niin ja munkin kämppä on kyllä hirveessä kunnossa siisteyden puolesta. Ei tosiaan jaksa panostaa, koska ei tätä sotkua kukaan muu nää.- nöösi_poika
Oma motivaation puute näkyy tällä hetkellä mm. siinä, että surfailen mieluummin netissä kuin katson vaikkapa MM-jääkeikkoa. Jääkiekko ei vaan kiinnosta! Ei huvita katsoa!
Taidan lähteä seuraavaksi lenkille ennen kuin aurinko laskee... - realismus
nöösi_poika kirjoitti:
Oma motivaation puute näkyy tällä hetkellä mm. siinä, että surfailen mieluummin netissä kuin katson vaikkapa MM-jääkeikkoa. Jääkiekko ei vaan kiinnosta! Ei huvita katsoa!
Taidan lähteä seuraavaksi lenkille ennen kuin aurinko laskee...Ei ole motivaation puutetta olla katsomatta urheilua, se on vain merkki siitä, että olet normaali!
- nöösi_poika
realismus kirjoitti:
Ei ole motivaation puutetta olla katsomatta urheilua, se on vain merkki siitä, että olet normaali!
Kiitos! Kerrankin joku toteaa jotain positiivista.
Tosiaan, lenkki oli hyvä. 1h 20min. Kyllä siinä muutaman kilometrin ehtii liikkua ja kalorin polttaa, kun jotkut makaavat televison ääressä. - Älyn haamu
nöösi_poika kirjoitti:
Kiitos! Kerrankin joku toteaa jotain positiivista.
Tosiaan, lenkki oli hyvä. 1h 20min. Kyllä siinä muutaman kilometrin ehtii liikkua ja kalorin polttaa, kun jotkut makaavat televison ääressä.Oletko nyt parempi ihminen kuin ne jotka katsovat lätkää?
- nöösi_poika
Älyn haamu kirjoitti:
Oletko nyt parempi ihminen kuin ne jotka katsovat lätkää?
Parempi? No, en varmasti parempi, mutta keskimääräinen lääkäri voisi sanoa, että on terveellisempää tehdä reipas puolentoistatunnin lenkki ulkona kuin maata sohvalla ja katsoa lätkää (ja samalla ehkä kitata olutta, sipsejä ja makkaraa).
- nöösi_poika
Palatakseni yli kuukauden vanhaan ketjuun:
"Ja se mitä kaikki aina sanovat vinkkinä että siihen törmää silloin kun sitä vähiten odottaa niin on paskapuhetta. Jos en tee minkäänlaista aloitetta niin voin olla varma että saan viettää loppuelämäni yksin. Olisi tosiaan kiva jakaa tekemisiä jonkun kanssa, mutta kenen.."
Juuri tuota asiaa olen mielessäni pohtinut nyt touko-kesäkuun ajan. En ole varsinaisesti odottanut mitään tapahtuvaksi, mutta eipä silti ole tullut yhtäkään "uutta tuttavuutta" löydettyä ketjun aloittamisen jälkeen. Jotenkin tylsää, kun edelleenkään "ei koskaan tapahdu mitään".
Kaupungilla kun kävelee näkee väkisinkin pariskuntia. Joka toisen kohdalla miettii, mitä noinkin tasokas nainen näkee tuollaisessa miehessä ja joka toisen kohdalla ihmettelee, miten nuokin ovat koskaan tavanneet toisensa ja alkaneet olla yhdessä.
Eikä naisseuran löytäminen nyt mitään utopiaa pitäisi olla. Lukumääräisesti vastakkaista sukupuolta pitäisi olla vähän helpommin tarjolla kuin vaikkapa 7 oikein riviä Lotossa. Silti tuntuu, ettei vaan osu sitä sopivaa kohdalle edes sattumalta. Edes kaupan kassatytöt eivät nykyään enää ole flirttailevalla tuulella.
Miten tämän kesän saisi alkamaan "mielenkiintoisella" tavalla? Mistähän sitä seuraa löytää, kun vähiten odottaa? - nöösi_poika
nöösi_poika kirjoitti:
Palatakseni yli kuukauden vanhaan ketjuun:
"Ja se mitä kaikki aina sanovat vinkkinä että siihen törmää silloin kun sitä vähiten odottaa niin on paskapuhetta. Jos en tee minkäänlaista aloitetta niin voin olla varma että saan viettää loppuelämäni yksin. Olisi tosiaan kiva jakaa tekemisiä jonkun kanssa, mutta kenen.."
Juuri tuota asiaa olen mielessäni pohtinut nyt touko-kesäkuun ajan. En ole varsinaisesti odottanut mitään tapahtuvaksi, mutta eipä silti ole tullut yhtäkään "uutta tuttavuutta" löydettyä ketjun aloittamisen jälkeen. Jotenkin tylsää, kun edelleenkään "ei koskaan tapahdu mitään".
Kaupungilla kun kävelee näkee väkisinkin pariskuntia. Joka toisen kohdalla miettii, mitä noinkin tasokas nainen näkee tuollaisessa miehessä ja joka toisen kohdalla ihmettelee, miten nuokin ovat koskaan tavanneet toisensa ja alkaneet olla yhdessä.
Eikä naisseuran löytäminen nyt mitään utopiaa pitäisi olla. Lukumääräisesti vastakkaista sukupuolta pitäisi olla vähän helpommin tarjolla kuin vaikkapa 7 oikein riviä Lotossa. Silti tuntuu, ettei vaan osu sitä sopivaa kohdalle edes sattumalta. Edes kaupan kassatytöt eivät nykyään enää ole flirttailevalla tuulella.
Miten tämän kesän saisi alkamaan "mielenkiintoisella" tavalla? Mistähän sitä seuraa löytää, kun vähiten odottaa?Palatakseni yli vuoden vanhaan ketjuun:
Sieltä se löytyi Google-hakua käyttämällä. Siis tämä ketju. Googletin (taas) apua motivaation puutteeseen, mutta eihän aiheesta löydy muuta kuin tämä ketju.
Järkyttävintä oli huomata, että ketjun aloituksesta on jo yli vuosi aikaa. En voi millään tajuta, että siitä on jo ehtinyt kulua niin paljon aikaa ja toisaalta, että niin vähän on minulle tapahtunut mitään! Olisin voinut muistaa, että tämä ketju on aloitettu "pari kuukautta sitten" eli huhtkuusa 2013, mutta ei. Ketju on aloitettu huhtikuussa 2012.
Lienee turha todeta, että yli vuosi on kulunut ja tilanteeni on tismalleen sama kuin yli vuosi sitten:
"En ole varsinaisesti odottanut mitään tapahtuvaksi, mutta eipä silti ole tullut yhtäkään "uutta tuttavuutta" löydettyä ketjun aloittamisen jälkeen. Jotenkin tylsää, kun edelleenkään "ei koskaan tapahdu mitään"."
Nyt on ollut jopa niin hiljaista, että kohta on pakko tapahtua jotain. Esim. vuonna 2013 en ole tavannut vielä yhtään uutta mielenkiintoista naista, mutta nythän on vasta heinäkuun puoliväli, joten se on osasyy. Paljon ehtii tapahtua. - -Atm-
nöösi_poika kirjoitti:
Palatakseni yli vuoden vanhaan ketjuun:
Sieltä se löytyi Google-hakua käyttämällä. Siis tämä ketju. Googletin (taas) apua motivaation puutteeseen, mutta eihän aiheesta löydy muuta kuin tämä ketju.
Järkyttävintä oli huomata, että ketjun aloituksesta on jo yli vuosi aikaa. En voi millään tajuta, että siitä on jo ehtinyt kulua niin paljon aikaa ja toisaalta, että niin vähän on minulle tapahtunut mitään! Olisin voinut muistaa, että tämä ketju on aloitettu "pari kuukautta sitten" eli huhtkuusa 2013, mutta ei. Ketju on aloitettu huhtikuussa 2012.
Lienee turha todeta, että yli vuosi on kulunut ja tilanteeni on tismalleen sama kuin yli vuosi sitten:
"En ole varsinaisesti odottanut mitään tapahtuvaksi, mutta eipä silti ole tullut yhtäkään "uutta tuttavuutta" löydettyä ketjun aloittamisen jälkeen. Jotenkin tylsää, kun edelleenkään "ei koskaan tapahdu mitään"."
Nyt on ollut jopa niin hiljaista, että kohta on pakko tapahtua jotain. Esim. vuonna 2013 en ole tavannut vielä yhtään uutta mielenkiintoista naista, mutta nythän on vasta heinäkuun puoliväli, joten se on osasyy. Paljon ehtii tapahtua.Täysin sama tunne on minullakin että aika kiitää eteenpäin niin järjettömän nopeasti ja yhtäkkiä sitä huomaa että jostain tapahtumasta on kulunut jo vuosi tai jopa useita vuosia. Se tuntuu kieltämättä masentavalta kun aina sitä huomaa olevansa yksin ja että oikeastaan mikään ei ole muuttunut.
- nöösi_poika
Naisettomuuden aiheuttama motivaation puute on oikeastaan potentiaalisesti vaarallinen olotila jokaiselel AT-miehelle. Jatkuessaan se voi johtaa masennukseen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus
- Mielihyvän tunteen puuttuminen (anhedonia) suurimmassa osassa toiminnasta
- Osittain tai kokonaan puuttuvat mielihyväreaktiot
- Masentuneen mielialan laatu on jyrkempi kuin esimerkiksi menetyksessä tai surussa
Nämä mielialan vaihtelut näkyvät tälläkin palstalla. Porukka kirjoittaa huomattavan voimakkaita kommentteja, joka johtuu vain siitä, että he ovat oikeasti masentuneita:
"Usein miesten piilomasennus ilmenee vihana, jatkuvana alakuloisuutena, välinpitämättömyytenä, vakavuutena, lisääntyneenä sosiaalisena kankeutena, huumorintajun katoamisena ja haastavana käytöksenä."
Juuri tämä viha ja haastava käytös tulee tällakin foorumilla esille.
Naisettomuuden korjaantuminen toisi siis apua elämään monellekin osa-alueelle. - Ex-motivoitunut
Hyviä kirjoituksia motivaatiosta. Itse olin aikoinaan kouluaikoina vailla mitään motivaatiota, sellainen no-life koulukiusattu nörtti. Elämä pyöri koulun ja pelien ympärillä. Ainoat kontaktit tyttöihin oli koulun ryhmätyöt, ja netissä olevat tyttöpuoliset kaverit.
Mutta myöhemmin päätin muuttaa elämäni täysin. Tein kovasti töitä, kävin 4-5 kertaa viikossa kuntosalilla, harrastin hieman erikoisempaa ja kalliimpaa lajia, ostin näyttävän auton yms. Tänä aikana sain naisilta huomattavasti lähestymisyrityksiä, ilmeisesti ulkoisen näennäisen statuksen ansiosta. Ja iskuyritykset antoivat koko ajan lisää motivaatiota. Mutta toistuvasti kaikki jutut kaatuivat heti kun nainen oppi tuntemaan mut pohjimmiltaan. En osaa esittää mitään mitä en ole.
Kyllähän se on varmasti naiselle melkoinen yllätys, että komea, jännittävää lajia harrastava, hienolla autolla ajava mies on sisimmissään se sama ujo poika, joka ei osaa viedä seksuaalista tilannetta eteenpäin ja juttelee vain omia tylsiä juttujaan.
Ei tuollainen motivaatio itselläkään kestänyt kauaa, kun ei se vaikuttanut loppupeleissä mihinkään. Naiset katsovat vain ulkokuorta ja rakentavat pilvilinnansa sen perusteella. Nykyisin ei ole juurikaan motivaatiota naisten suhteen, ja sen myötä on ne vähäisetkin kuntosalilla hankitut lihakset kuihtuneet pois ja hieno auto vaihtunut 400e koirankoppiin. Ja kuten jokainen voi arvata, on myös naisten iskuyritykset kuihtuneet pois elämästä.- tuttu_tarina
Sait siis ulkoiset puitteet kuntoon ja pääsit jo naisten kanssa treffeille tai vastaaviin tilanteisiin. Se on varmasti turhauttavaa kun huomaa, että sekään ei vielä riitä vaan pitäisi myös osata ottaa "seksuaalinen aloite" haltuun ja viedä homma perille asti vähän röyhkeästikin. Juuri tässä kohtaa ujot pojat viimeistään epäonnistuvat, kun tulee sellainen olo, että eihän naista sovi lähestyä ja koskettaa, ellei se itse sitä pyydä... mutta nainen ei koskaan pyydä (paitsi jos mies sattuu olemaan joku rokkitähti tai muu super-YTM). Niinpä nuo tilanteet kuivuvat kasaan, naiset häipyvät tiehensä, ja ujot pojat jäävät yksin mietiskelemään, mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin.
- Eräs nainen vaan
Ei kaikki naiset katso vain ulkokuorta. Itse en tietysti voi puhua kuin omasta puolestani, mutta omat pidemmät suhteeni (2 kpl) on alkaneet niin, että samoissa piireissä pyörittyämme ihastus heräsi vähitellen tutustuen, ilman lähtökohtaista tarkoitusta pariutua. Ja siis kumpikaan ei alunperin tehnyt muhun vaikutusta ulkonäöllään, mutta ne tunteet vaan syttyi, kun tutustui toiseen paremmin. Ja molemminpuolin tietysti noissa tapauksissa, kun parisuhteeseen päädyttiin. Ja se, mihin heissä rakastuin, oli luonne, antoisa keskusteluyhteys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Ja kun olen ihastunut/rakastunut siihen ihmiseen tutustumisen kautta, niin silloin se ihminen alkaa näyttää puoleensavetävältä omissa silmissä, vaikka ei puoleensavetävältä olisi alkuun vaikuttanutkaan.
Edellä kertomani ei kuitenkaan tarkoita, että ihastuisin kaikkiin, joihin tulee tutustuttua paremmin. Parisuhteeseen ryhtyäkseen pitää kuitenkin niin monen asian natsata. Ei
niitä itselle sopivia kumppaniehdokkaita joka oksalla kasva.
Sitten jos esim. baarissa tulee joku sellainen iskemään, jonka ulkonäkö ei miellytä heti alkuun, niin en kyllä kiinnostu niin, että haluaisin alkaa tutustua paremmin. Ja yhden illan seuraahan useimmat miehet kai baarista hakee, niin samapa kai tuo.
- some111
Minua ei ainakaan kiinnosta kaltaisesi pinnalliset tyypit joille ura, paksu lompakko ja siisti auto ovat elämän tärkeimpiä asioita. No thanks. En usko että minulla ja sinulla olisi mitään yhteistä.
Elä elämääsi itseäsi varten, tee juuri niitä asioita mitä sinä haluat etkä yhtään enempää tai vähempää. Tuhlaat elämääsi tuolla ajattelutavalla.
Jos löydät itsesi, löydät varmasti myös sen naisen joka osaa arvostaa sinua juuri sellaisena ihmisenä kuin olet, eikä miehenä jolla on se paksu lompakko. - Ex-motivoitunut
Kuten viestissäni sanoin, tuollainen elämä ei ollut mua varten. Ei se johtanut mihinkään naisten kanssa, eikä itseni kanssa. Muita ihmisiä pystyy huijaamaan ainakin jonkin aikaa, mutta ei itseään.
- That's all folks
Ei ole koskaan ollut motivoitumis ongelmia puhtaasti tuon takia.
Enemmän kyse on elämän tarkoituksesta ja merkityksestä kun ei ole toista sitä jakamsassa. Sen myötä motivaatio elää voi laskea.
Teen kuitenkin noita kaikkia asioita joita mainittu hyvällä motivaatiolla siihen asti kunnes ei jaksa enempää.
Ajatus että tekisin noita vain jonkun toisen takia on mielestäni aika irvokas.- nöösi_poika
"Enemmän kyse on elämän tarkoituksesta ja merkityksestä kun ei ole toista sitä jakamassa. Sen myötä motivaatio elää voi laskea."
Juuri tuo oli ajatukseni, mitä lähdin aloituksella ajamaan takaa. Puutteellisen viestintäkykyni takia esimerkit, kuten ikkunanpesu, ovat huonosti valittuja. En väitä, että naisettomuus aiheuttaisi motivoitumisongelmia normaalien arkiaskareiden suhteen.
Enemmänkin juuri niin, että yleinen motivaatio elää täysillä ja tehdä asioita hiipuu ajan myötä. Kun mitään juttuja ei pääse jakamaan tai tekemään yhdessä toisen kanssa, niin se tekee elämästä henkisesti masentunutta ja tukahdettua.
P.S. Kesä se jatkuu. Pian ollaan heinäkuun puolivälissä. En valita, mutta ainakaan vielä ei ole tullut mitään positiivisia yllätyksiä elämässä eteeni. Naisille pääsee juttelemaan, kun käy kaupassa ja sanoo kassatytölle "moi!". Aika hiljaista on tämä sosialisointi vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Motivaation puute ja kyllästyminen kaikkeen on masennusta.
Näin ainakin minulla. Minä en ole edes töissä.
Minäkin uskon, että nainen voisi muuttaa elämän ainakin jollain tavoin. Kuinka pitkäksi aikaa, se on tietysti eri juttu.
Ongelma on sekin, ettei masentunutta ihmistä halua kukaan. Se on varmaan naisen mielestä vielä pahempi vika kuin ne muut viat joita mielenkiinnottomassa miehessä on.- että näinkin
Ei tietenkään vakavasta masennuksesta kärsivää ihmistä halua kukaan, ei nainen eikä mies.
Mielenterveysongelmat ovat muutenkin raskaita läheisille ja ne kestää lähinnä sillä voimalla, kun muistaa ne paremmat vanhat hyvät ajat, kun toinen ei vielä ollut mieleltään sairastunut. Silloin sitä tietää senkin, millainen se toinen on normaalitilassa.
Jos ei toista ole tuntenutkaan kuin pahan masennuksen aikana, niin yleensä motivaatiota ja voimia ei vain riitä pitkäaikaiseen seurustelu- eikä ystävyyssuhteeseenkaan. Epävarmuustekijöitä on uudelle tuttavuudelle ihan liikaa tuollaisessa todellisessa mielenterveyshäiriötilanteessa. - ätmi
että näinkin kirjoitti:
Ei tietenkään vakavasta masennuksesta kärsivää ihmistä halua kukaan, ei nainen eikä mies.
Mielenterveysongelmat ovat muutenkin raskaita läheisille ja ne kestää lähinnä sillä voimalla, kun muistaa ne paremmat vanhat hyvät ajat, kun toinen ei vielä ollut mieleltään sairastunut. Silloin sitä tietää senkin, millainen se toinen on normaalitilassa.
Jos ei toista ole tuntenutkaan kuin pahan masennuksen aikana, niin yleensä motivaatiota ja voimia ei vain riitä pitkäaikaiseen seurustelu- eikä ystävyyssuhteeseenkaan. Epävarmuustekijöitä on uudelle tuttavuudelle ihan liikaa tuollaisessa todellisessa mielenterveyshäiriötilanteessa."Ei tietenkään vakavasta masennuksesta kärsivää ihmistä halua kukaan, ei nainen eikä mies."
Älä valehtele! MasentuneillaKIN naisilla on aina poikaystävä! AINA! - nöösi_poika
ätmi kirjoitti:
"Ei tietenkään vakavasta masennuksesta kärsivää ihmistä halua kukaan, ei nainen eikä mies."
Älä valehtele! MasentuneillaKIN naisilla on aina poikaystävä! AINA!Lähes aina.
- käytä järkeä
että näinkin kirjoitti:
Ei tietenkään vakavasta masennuksesta kärsivää ihmistä halua kukaan, ei nainen eikä mies.
Mielenterveysongelmat ovat muutenkin raskaita läheisille ja ne kestää lähinnä sillä voimalla, kun muistaa ne paremmat vanhat hyvät ajat, kun toinen ei vielä ollut mieleltään sairastunut. Silloin sitä tietää senkin, millainen se toinen on normaalitilassa.
Jos ei toista ole tuntenutkaan kuin pahan masennuksen aikana, niin yleensä motivaatiota ja voimia ei vain riitä pitkäaikaiseen seurustelu- eikä ystävyyssuhteeseenkaan. Epävarmuustekijöitä on uudelle tuttavuudelle ihan liikaa tuollaisessa todellisessa mielenterveyshäiriötilanteessa.Jos masennus johtuu siitä, ettei ole naista, niin se masennushan katoaa saman tien, kun saa naisen. Eli ei se ole mikään syy olla aloittamatta suhdetta masentuneen kanssa.
Hyvä, että tarkensit tuolla jälkeen päin, sillä aloituksesta saa kyllä karsean kuvan sinusta.
Minä olen ollut suurimman osan elämästäni yksin, joten en osaa ajatella asioita noin kuin sinä. Toki olisi hienoa jos voisi jakaa elämänsä jonkun kanssa mutta minulla on muitakin motivaattoreita. kuten esimerkiksi tyydytys kun tekee, jotain joka auttaa muita suoraan tai on muuten rakentavaa.- ätmi
Mikseivät mainitsemasi jaloudet mitenkään näy palstakirjoituksissasi??
- nöösi_poika
Tällä hetkellä motivaatiota tyhjään elämääni antaa eräs nainen, jonka tapasin ensi kertaa kolme viikkoa sitten. Ongelma on vain siinä, etten tiedä onko hän yhtään kiinnostunut minusta. Kohtaloni on hitaasti selviävät naisasiat. Ehkä vuoden kuluttua olen viisaampi tämän naisen osalta.
- nöösi_poika
Mitä tapahtui tämän syksyllä 2013 tapaamani naisen osalta?
Kuten tiedämme, uskaltauduin tekemään lopulta aloitteen ja nainen antoi pakit.
Taas on elämä ollut tyhjää koko vuoden 2014 tähän asti...
- nöösi_poika
Sama tilanne kuin pari vuotta sitten.
Mikään ei kiinnosta eikä huvita tehdä mitään.
- ei huvittaisi lähteä lounaalle
- ei huvittaisi käydä kaupassa
- ei huvita edes surffata netissä
Oikeastaan tänään on niitä päiviä, kun mikään ei huvita! Mikä ratkaisuksi? Mistä löytää motivaatiota ja tavoitteita elämään? - nöösi_poika
Voi perse. Ihan sama tilanne päällä kuin pari vuotta sitten.
Aurinko paistaa ja kesä on vihdoin saapunut, mutta mikään ei kiinnosta. Ei huvittaisi tehdä mitään. Ei edes käydä töissä.
Motivaatio on taas ihan totaalisen hukassa. Mikään ei kiinnosta eikä huvita tehdä mitään.
Mikä neuvoksi?- mies 86
Ootko Turusta? Käydään vaikka yhdessä terassilla joku päivä.
Itse en ainakaan tällä hetkellä koe oman kumppanin löytämistä ratkaisevan tärkeäksi elämänlaadun säilyttämisen kannalta, pikemminkin päinvastoin, jos näin nyt kehtaa asian muotoilla. Mutta tietenkin sinä olet minusta vanhempi - muistaakseni viisi vuotta tai jotain sinnepäin.
- toivossaonhyväelää
Tiedän tunteen ja allekirjoitan sen. Itse olen viimeisen vuoden elänyt samoja tunteita läpi. Vuoteni ei ole ollut naiseton, mutta rakkaudeton kyllä.
Olen pohtinut näitä samoja asioita pari viikkoa. Ennen eroa oli kivaa leikata nurmikko, vaan olla, siivota, pestä auto... nyt kaikki tuntuu tyhjältä ja radkaakta. Motivaatiota ei ole mihinkään. Pari kertaa olen ihastunut tässä ja heti kun se tapahtuu niin elämä kirkastuu. Tulee lisää virtaa, hirvee pesäntakennusvimma, sitä siivoaa ja puunaa hymy korvissa, vaihtaa ja pöllyttää lakanoita kuin pikkulintu tuunaa pesäänsä. Ihastukset ovat puoleltani tukahtuneet ja tilalle on tullut vielä suurempi ahdistus kun tajuaa, ettei se oikea ollut tässäkään.
Jokainen on oman onnensa seppä lässyn lässyn, mut niin se vaan on. Ei auta kuin yrittää elää mahdollisimman kivaa ja valmista elämää ja yrittää motivoida itseään siihen, että kun se oikea osuu kohdalle, niin on valmiina hänet vastaanottamaan.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1086937- 954441
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista493885- 513538
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483522- 1903479
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242979- 672684
- 482532
- 131924