Tasa-arvoa kiitos!

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa puoltoista vuotta ja tässä lähiaikoina olen huomannut etten saa läheskään yhtä paljon huomiota, mitä hän saa minulta. Olen erittäin läheisyydenkaipuinen ja siksi yritän helliä häntä toivoen samaa takaisin. Joskus esim hieron hänen kipeää selkäänsä, vaikka olen aivan itsekin väsynyt ja kun pyydän vastavuoroista palvelusta, saan kuulla kuinka väsynyt hän on... Lisäksi ikävä kyllä olen halukkaampi kuin hän ja olen yrittänyt monesti kaataa häntä sänkyyn monella eri tapaa huonoin tuloksin. Kun olemme erillämme, hän on aivan erilainen ja antaa ymmärtää haluavansa minua enemmän kuin mitään ja että hän kaipaa minua jnejne. Nähdessämme iskee naamaani taas karu totuus.
Teen omasta mielestäni myöskin suurimman osan kotitöistäkin ja kun pyydän häntä esim. ulkoiluttamaan koiraani saan vastaukseksi marmatusta, ettei se ole hänen hoidettava.
Miten saisin rakkaani huomioimaan itseäni yhtäpaljon kuin minä häntä? Olen nykyään hyvin surullinen asiasta ja kun saan itkukurkussa sanottua asiasta, hän lupaa parantaa tapansa ja saan silloin kaipaamaani hellyyttä mielinmäärin, mutta vain väliaikaisesti. Auttakaa!
291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Vähennä sinäkin hellyydenosoituksia! Sitten huomaat jääkö hän kaipaamaan niitä eli tekee aloitteita itse.

Äänestä

Asian saa kuntoon sairaalloisella vaatimisella. Alat käymään mieshierojalla, ja kehut ääneen miten on hyvä hieroja et mieshierojat on kaikista parhaita, vaikka hieroja olisikin nainen niin ei tarvitse kertoa totuutta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hopeless_gf kirjoitti:

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa puoltoista vuotta ja tässä lähiaikoina olen huomannut etten saa läheskään yhtä paljon huomiota, mitä hän saa minulta. Olen erittäin läheisyydenkaipuinen ja siksi yritän helliä häntä toivoen samaa takaisin. Joskus esim hieron hänen kipeää selkäänsä, vaikka olen aivan itsekin väsynyt ja kun pyydän vastavuoroista palvelusta, saan kuulla kuinka väsynyt hän on... Lisäksi ikävä kyllä olen halukkaampi kuin hän ja olen yrittänyt monesti kaataa häntä sänkyyn monella eri tapaa huonoin tuloksin. Kun olemme erillämme, hän on aivan erilainen ja antaa ymmärtää haluavansa minua enemmän kuin mitään ja että hän kaipaa minua jnejne. Nähdessämme iskee naamaani taas karu totuus.
Teen omasta mielestäni myöskin suurimman osan kotitöistäkin ja kun pyydän häntä esim. ulkoiluttamaan koiraani saan vastaukseksi marmatusta, ettei se ole hänen hoidettava.
Miten saisin rakkaani huomioimaan itseäni yhtäpaljon kuin minä häntä? Olen nykyään hyvin surullinen asiasta ja kun saan itkukurkussa sanottua asiasta, hän lupaa parantaa tapansa ja saan silloin kaipaamaani hellyyttä mielinmäärin, mutta vain väliaikaisesti. Auttakaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu