Kysymys faceookista: olen huomannut sellaisen ilmiön selaillessani entisiä koulukavereiden sivuja siellä, etttä hyvin, hyvin moni on nyt 20 vuodenkin jälkeen facebook-kavereina keskenään. Outoa siinä minusta on se, ettei heistä YKSIKÄÄN ole kertaakaan, ottanut minuun MINKÄÄNLAISTA yhteyttä eikä pyytänyt fb-kaveriksi. Olen ollut noin 5 v.facebookissa, julkisesn haun kauta löydettävissä. No, yksi ystävä oli kouluajoilta, mutta nyt ollaan loitonnuttu. Sukunimeni ei ole muuttunut.
Siis kyselen, MIKSI sinua ei huvita edes kysyä kuuumisia joltain, jonka kanssa olitte samalla luokalla esim. 6-10 vuotta, hyviä kavereita aina, eikä ikinä mitään riitaa tai ongelmaa? Tuntuu että olen "kadonnut" kokonaan, kuin minua ei olisi ikinä ollutkaan. Useilla luokkakavereillani on esim 100-300 kaveria, kaikki tuttuja kouluajoilta/luokkakavereita. Tiedän kyllä että minun itseni pitäisi ottaa se ensimmäin askel, mutta toisaalta, olisin kuvitellut että edes YKSI ihminen sadasta olisi ottanut sen ensimmäisen askeleen minuun päin...ehei.
Siis kyselen, MIKSI sinua ei huvita edes kysyä kuuumisia joltain, jonka kanssa olitte samalla luokalla esim. 6-10 vuotta, hyviä kavereita aina, eikä ikinä mitään riitaa tai ongelmaa? Tuntuu että olen "kadonnut" kokonaan, kuin minua ei olisi ikinä ollutkaan. Useilla luokkakavereillani on esim 100-300 kaveria, kaikki tuttuja kouluajoilta/luokkakavereita. Tiedän kyllä että minun itseni pitäisi ottaa se ensimmäin askel, mutta toisaalta, olisin kuvitellut että edes YKSI ihminen sadasta olisi ottanut sen ensimmäisen askeleen minuun päin...ehei.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mua ei vaan kiinnosta kouluaikojen kaverit. Ei vaan enää mitään yhteistä, vaikka joskus oltais oltu paita ja perse.
Samaa minäkin olen ihmetellyt. Joskus kotikaupungissa käydessäni olen myös huomannut, että joku vanha luokkakaveri saattaa tulla esim. kadulla vastaan. Tervehtii ja purjehtii tuhatta ja sataa ohi, pysähtymättä... Todella erikoista! Sama nettimaailmassa... Ihmisiä ei vaan kiinnosta minä ja minun asiat. Olen tullut siihen tulokseen, ettei kukaan välitä minusta. Lukuunottamatta puolisoani. Lue: Ei kukaan.
Ihmiset vain ovat sellaisia että heitä ei kiinnosta se mitä kuuluu ihmiselle
jonka kanssa oltiin samassa koulussa joskus 10 vuotiaina. Minua ei ainakaan yhtään kiinnosta nähdä ala-asteen tai yläasteella olleita ihmisiä. Heidän elämänsä ei kuulu minulle, eikä minun totaalisesti heille!
ku en muista ku muutaman mimmin etunimeltä
Minä pidän kouluaikaisiin kavereihin yhteyttä jos siltä tuntuu.
Muutama on jäänyt kavereiksi ja muihin en edes halua pitää yhteyttä.
MIksi edes pitäisin?
Jos en ole ollut koulaikanakaan heidän kanssa juurikaan tekemisissä niin miksi olisin nytkään?
Elämä ajaa ihmisiä erillen, niin vain käy. Kiinnostuksen kohteet muuttuu, aika muuttaa ihmisiä. Pidän ala ja yläasteen aikaisia ihmisiä minulle täysin vieraina, en menetä mitään vaikka he eivät olisikaan yhteydessä, en ole minäkään heihin yhteyttä ottanut ja hyvä kun kukaan ei kysele perään.
Joillekkin on tietenkin tärkeätä että facebookissa olisi mahdollisimman monta kaveria joihin puoliinkaan ei tule koskaan pidettyä yhteyttä, on vain siistiä kun on paljon "kavereita".
Mua lähinnä huvittaa kun saan kaveripyyntöjä ihmisiltä kenen kanssa en ole ollut missään tekemisissä 5-10 vuoteen. Välillä on tullut hylättyäkin - miksi ihmeessä avaisin elämääni sellaisille joita kiinnostaa vain stalkata minua ja jotka eivät ole mitään oikeita kavereita?
Jos ne koulukaverit eivät ole millään muotoa osa nykyistä elämääsi, niin eipä heillä siellä Facebookissakaan mitään tee. Itse olen ainakin muuttunut niin paljon yläasteajoista, ettei huvita enää yrittää edes esittää että mulla olisi jotain yhteistä joidenkin ihmisten kanssa vaikka ollaan joskus oltukin samalla luokalla.
tuo logiikka ei toimi ollenkaan. Miten he VOI jatkaa yhteydenpitoa sinuun esim. 5 v. tauon jälkeen, ja pysyä yhteydessä jos sinun asenne on tuollainen? Ilman facebookkia ei moniin entisiin kadonneisiin koulukavereihin sanut mitenkään ennen yhteyttä, nyt jokainen melkein löytyy sieltä.Miksi sanot että he haluaa stalkata sinua, joa joku heistä vaan olisi niin yksinäinen että haluaisi edes yhden ystävän? Aika raaka asenne.
Lähinnä tarkoitin myös lukiokavereita. Enkä siis ketä tahansa, vaan sellaisia koulukavereita, joiden kanssa hengailtiin kaikki välitunnit, abiristeilyt, liikuntatunnit, penkkarit, yms.Kun kaikki lähti lukion jälkeen jatko-opintoihin, tietysti ei enää nähty. Mutta nyt ei ole oikein mitään syytä olla ottamatta yhteyttä, kun facebookin kautta se olisi niin helppoa.
Niin mutta kun ne oikeat koulukaverit ovat jo Facebook-kavereitani. Totta kai heidät on hyväksytty/pyydetty jo ajat sitten kaveriksi.
Tarkoitin kommentillani sellaisia tyyppejä kenen kanssa ollaan joskus oltu vaikka samaan aikaan yläasteella, mutta ei sen jälkeen missään tekemisissä. Silloin en oikein koe tarvetta yhteydenpidolle jos emme ole koskaan edes olleet läheisiä.
Koulukavereitakin on niin moneen kategoriaan. Eivät ne kaikki olleet mitään hyviä kavereita joihin kiinnostaisi olla myöhemmin yhteyksissä.