Moikka, olen 21 vuotias nainen ja olen joutunut suhteessani riitakierteeseen mitä en saa katkastua enkä todellakaan haluaisi että suhteemme päättyy eroon. Jos teillä olisi vinkkejä tai kokemuksia miten vaikeiden riitojen yli päästään niin jakakaa se kanssani. Tilanteeni on seuraavanlainen:
Tutustuin nykyiseen miesystävääni töissä ja meillä säkenöi lähes samantien, tämä tapahtui siis viime keväänä. Vietimme paljon aikaa yhdessä ja elämä oli aivan mahtavaa. Puhuimme kaikesta ja olimme avoimia tunteistamme. Asuimme molemmat omissa kodeissamme mutta haaveilimme jo puolen vuoden seurustelun jälkeen yhteisestä kodista. Ennen joulua jouduin vakavaan onnettomuuteen ja huomasin miten kultaisen miehen olin löytänyt, hän piti minusta huolta yötä päivää kunnes viimein sairaslomani loppui ja pääsin taas kirjaimellisesti jaloilleni. Olimme onnellisia ja taas haaveilimme yhteisestä kodista kunnes pari kuukautta sitten löysimme asunnon ja muutimme sinne. Yhteenmuuttamisen jälkeen alkoi asiat muuttua, pienimmästäkin asiasta tuli riitaa. Teemme molemmat töitä jatkuvasti, eri paikoissa nykyään mutta aivan eri kellonaikoina. Tuntuu siltä että meillä oli enemmän yhteistä aikaa ennen kun muutimme saman katon alle. Ennen muuttoamme nukuimme aina samankaton alla, ja vietimme yhteistä elämää ilman omaa asuntoa, nyt kun meillä on asunto niin yhteinen elämä tuntuu kariutuvan. Minulla on myös huono tapa puhua rumasti kun hermostun ja todella vihaisena puhun mitä sattuu. Nyt ollaan tilanteessa jossa olemme joten kuten sopineet mutta suuria aukkoja väliltämme löytyy, miten paikata ne? Olen sanonut pahoja asioita ja minun pitää myös paikata ne, mutta miten? Onko ehdotuksia millä tavalla yllättää tärkeä ja rakas ihminen ja näyttää hänelle olevansa tosissaan? Entä miten välttää turhat riidat ja miten selvittää asiat ilman suurta kalapaliikkia? Olen surullinen ja peloissani sillä rakastan häntä valtavasti, pelkään että tapahtuu peruuttamattomia asioita ja että menetän hänet.. Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia? Kiitos kovasti etukäteen jos pystytte auttamaan minua.
Tutustuin nykyiseen miesystävääni töissä ja meillä säkenöi lähes samantien, tämä tapahtui siis viime keväänä. Vietimme paljon aikaa yhdessä ja elämä oli aivan mahtavaa. Puhuimme kaikesta ja olimme avoimia tunteistamme. Asuimme molemmat omissa kodeissamme mutta haaveilimme jo puolen vuoden seurustelun jälkeen yhteisestä kodista. Ennen joulua jouduin vakavaan onnettomuuteen ja huomasin miten kultaisen miehen olin löytänyt, hän piti minusta huolta yötä päivää kunnes viimein sairaslomani loppui ja pääsin taas kirjaimellisesti jaloilleni. Olimme onnellisia ja taas haaveilimme yhteisestä kodista kunnes pari kuukautta sitten löysimme asunnon ja muutimme sinne. Yhteenmuuttamisen jälkeen alkoi asiat muuttua, pienimmästäkin asiasta tuli riitaa. Teemme molemmat töitä jatkuvasti, eri paikoissa nykyään mutta aivan eri kellonaikoina. Tuntuu siltä että meillä oli enemmän yhteistä aikaa ennen kun muutimme saman katon alle. Ennen muuttoamme nukuimme aina samankaton alla, ja vietimme yhteistä elämää ilman omaa asuntoa, nyt kun meillä on asunto niin yhteinen elämä tuntuu kariutuvan. Minulla on myös huono tapa puhua rumasti kun hermostun ja todella vihaisena puhun mitä sattuu. Nyt ollaan tilanteessa jossa olemme joten kuten sopineet mutta suuria aukkoja väliltämme löytyy, miten paikata ne? Olen sanonut pahoja asioita ja minun pitää myös paikata ne, mutta miten? Onko ehdotuksia millä tavalla yllättää tärkeä ja rakas ihminen ja näyttää hänelle olevansa tosissaan? Entä miten välttää turhat riidat ja miten selvittää asiat ilman suurta kalapaliikkia? Olen surullinen ja peloissani sillä rakastan häntä valtavasti, pelkään että tapahtuu peruuttamattomia asioita ja että menetän hänet.. Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia? Kiitos kovasti etukäteen jos pystytte auttamaan minua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet vielä nuori ja sinulla ei varmasti ole vielä kauheasti kokemusta aiemista avoliitoista/parisuhteista. Kummallakin teillä on aika oppia tästä tilanteesta.
Itsellänikin on paha tapa suutuspäissäni huutaa ja laukoa suustani sammakoita. Olen kuitenkin mieheni vuoksi pyrkinyt luopumaan tästä pahasta tavastani ja joka kerta kun hermostun, lähden mielummin paikalta pois ja pidän sammakkoni suussa. Tämä estää ylitsepääsemättömiä riitoja eikä toinen loukkaannu turhista sanoista.
Monestihan parisuhteen oikean kestävyyden näkee kun muuttaa yhteen ja elää normaalia arkea. Sitä se elämä tulee olemaan jatkossakin. Siksi monesti parit eroavat sen jälkeen kun ovat asuneet jonkin aikaa yhdessä ja huomanneet ettei suhde toimi.
Voihan olla että olette nyt vasta totuttelemassa yhteiseloon ja jatkuva yhdessäolo on alkanut ärsyttää. Joskus riidat tulevat suhteen alkuvaiheessa kun on alettu pyörittämään yhteistä arkea ja vasta etsitään niitä "rajoja" parisuhteelle. Myöhemmin kun tiedätte mikä on kummankin rooli suhteessa, kotityöt on jaettu ym, niin ette ehkä riitele niin paljoa.
Mutta joskus voikin olla että ette vain ole toisillenne sopivat ihmiset, vaikka rakastaisittekin toisianne. Joidenkin ihmisten luonteet eivät sovi yhteen.
Jos haluat näyttää miehellesi että rakastat häntä, ala kiinnittämään huomioita asioihin, joista riitanne alkavat ja ota kissa pöydälle heti riidan jälkeen ja keskustele miehesi kanssa kyseisestä asiasta. Muista että syyttely tyyliin "sä teet aina sitä ja tätä" ei auta. Vaan kerro mielummin omista tunteistasi "minusta tuntui pahalta kun.." tai "olen pahoillani..". Voit vaikka varata matkan teille kahden kesken viikonlopuksi, jossa voitte keskittyä vain toisiinne =)
Toivon teille onnea jatkoon! =)
No ensiksi sinun pitäisi ottaa tämä asia puheeksi miehesi kanssa. Kertoa ihan avoimesti miltä sinusta tuntuu, samalla tavalla kuin kerroit tässäkin viestissäsi. Keskustelette yhdessä ongelmistanne niin etteköhän te saa sovittua yhteiset pelisäännöt suhteellenne. Voittehan toki käydä pariterapiassa, jossa saisitte ammattilaisiltakin apua. Kuitenkin kannattaa puhua asiasta ja miettiä yhdessä, mistä riidat johtuvat ja miten niitä voisi ehkäistä. Kaikki menee varmasti hyvin, kunhan kerrot miten asiat ovat.
Olen huomannut sen, että riitelen eniten niiden kanssa joiden kanssa vietän eniten aikaa. Ehkä olitte niin toistenne lumoissa ja muutitte yhteen liian aikaisin. Voisitte yrittää ottaa molemmille omaa aikaa ja nähdä vaikka kavereita. Sen jälkeen huomaatte kuinka tärkeitä olettekaan toisillenne.
Onnea kuitenkin! (: