?
Montako sielunkumppania sinulla on ollut?
SEXY BEAST
27278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Yksi eikä imperfektissä.
Miksi sitten olet niin murheellisen näköinen profiilikuvassasi?
Mari
Yksi, olemme vieläkin yhteyksissä päivittäin ja kammoksun ajatusta, että hän löytää taas naisen ja "jättää" mut :) Mutta elämä on elämää. Hän ei tahdo minua siis, muuta kuin kaveriksi.
Hei tasoidiootti, on kyse sielunkumppanista ei tasoista, sielunkumppania ei tasoista löydä(tuskin yhtään mitään kestävää muutenkaan).
Tasoidiotismi on tunnevammaisille, niille jotka nyt vaan haluavat jonkun kun muillakin on tai sitä p*llua. Tosirakkaudesta ja hengenheimolaisuudesta ei tasoidiotismissa ole kyse.
EI hän minun tasoiseni ole, hän on paljon enemmän :) Ajatukset menee yksiin tosi hyvin ja kyllä sitä miestä ihan päivittäinkin katselisi hänen muksujaan :)
Sitähän minä kysyin! Miksi et hyväksy muuta kuin itseäsi korkeampi tasoisen miehen?
Ai sinua?
Megan Fox on minun sielunkumppanini.
Kuules nyt, kyllä mulle kelpais ihan minkä tasoinen tahansa, (- juopot älskärit) mutta kun siinä on se, että kun satun olemaan hemmetin ruma, niin miehet eivät halua edes tutustua. Koin jo 10 vuotta stitten hemmettin ahdistavaksi sen, että esim. baarissa, kukaan ei tullut juttelemaan ja kun itse yritin viritellä smoolltookkia, niin paetaan paikalta. Mä en ole sellainen, joka menee sänkyyn baari-illan päätteeksi. Tosin, eipä sellaisesta ole pelkoakaan, että joku tahtois mua :))))
Miksi et kaunistaudu? Suurin osa buorista naisista olisi ihan nättejä pienellä vaivalla.
Perus-rumuudelle ei kuule mahda mitään. En mä ole koskaan ollut mitenkään suosittu, mutten ole antanut sen häiritä elämääni :)
Yksi. Mutta hän ei ole omani, vaan toisen oma. En odottele vuoroani, jota ei tule, tyydyn siis ystävyyteen.
Olen tavannut elämäni aikana muutaman henkilön, jotka ovat tavalla tai toisella tuntuneet "sielunkummpanilta", mutta tästä huolimatta en ole seurustellut.
Onnistuin kerran ihastumaan erääseen blogaajatyttöseen, jonka kanssa niin arvot, huumori kuin ajatuksetkin tuntuivat menevän niin yhteen, että pystyimme jatkamaan toistemme ajatuksia. En ole kokenut vastaavaa kenenkään muun kanssa. En vain koskaan saanut tilaisuutta kertoa kiinostuksestani enkä halunnut olla tahditon. Hassua, että joskus olisi helpompaa, että en edes tietäisi hänenkaltaisensa olevan olemassa.
Toisaalta voi olla, että olen vain omaan mielikuvaansa ihastunut pakkomielteinen idiootti (mutta harmiton sellainen) ja minun pitäisi vain unohtaa. Tosirakkauden kaipuuni voikin olla psykologian näkökulmasta lapsuuden traumasta johtuva riippuvuushäiriö, siinä missä terve mies nussisi kuin paviaani jokaista tapaamaansa naista ilman epätervettä kiintymyssuhdetta. Ehkä minulla ei ole sielunkumppania tai edes sielua, ja tämä loputon yksinäisyyteni onkin minulle ainoa oikea tapa elää, olla ja kuolla.
Sielunkumppanuudesta en tiedä kun en niin hyvin päässyt tutustumaan, mutta kerran olen rakastunut kunnolla, aivan uskomaton kemia joka valitettavasti oli vain yksipuolista koska hän oli jo varattu. Mutta siinä olisi ollut minulle kaikin puolin täydellinen kumppani.
Sen ainoan kerran kun ihastuminen oli molemminpuolista nainen oli 24-vuotta itseäni nuorempi, ja ikäero tuli esteeksi.
Suhteita takana 0 kpl, joten alkaa näyttää heikolta sielunkumppanin löytyminen, varsinkaan kun en kovin nopeasti ole hyppäämässä yksinhuoltajan kelkkaan, ja muita ei oikein ole tarjolla.
Minulla ei ole sielua.
Vähänkö oot kova jätkä.
Oi että kun löytäisin sen yhdenkin niin olisin helevetin tyytyväinen.
Huolestuttavaa tässä on se, että minulla ei ole koskaan ollut miestä, jonka kanssa olisin kokenut sielunkumppanuutta, vaikka olen ollut parisuhderintamalla jo noin 30 vuotta!!! Ikää minulla siis 45-v.
Yhden miehen kanssa olen tosin ollut erittäin hyvä ystävä, mutta välillämme ei ole mitään seksuaalista. Hän kanssaan olen voinut jutella ihan kaikesta.
Voi ATM parkaa
Vain yksi, ja vihaan häntä verisesti.
Olen mies ja moni nainen kokee minut "sielunkumppanikseen" ja saa henkistä tyydytystä kommunikoidessaan kanssani. Ongelma on siinä etten itse saa vastavuoroisesti yhtä voimakasta iloa ja virkistystä näistä kumppanuussuhteista. Olen tyhjenemässä henkisesti ja voimani vähenevät päivä päivältä. Koen itseni eräällä lailla hyväksikäytetyksi, vaikka nämä ystävänaiset eivät tee sitä tahallaan. Naiset haluavat että tyydytän heidät henkisesti vaikka he eivät halua tyydyttää minua fyysisesti.
Pelkkä sielunkumppanuus ei minulle kerta kaikkiaan riitä. Vain täysipainoinen suhde jossa on mukana myös fyysinen puoli voisi tuoda minulle voimaa jaksaa eteenpäin elämässä.
Vihjaa naisille, että sinulla ei ole voimia tyydyttää heitä henkisesti, elleivät he tyydytä sinua fyysisesti.
En voi käsittää miksi nussiminen on miehelle niin tärkeää? Kertoisitko mikä tekee seksistä niin käsittämätöntä että sen vuoksi menetetään järki, tehdään murhia, ym ym. Ei voi se nahkojen yhteen hinkkaaminen merkitä niin paljoa. Mies on himojensa vietävissä.
Sielunkumppanuutta kokee useimmat vain yhden ihmisen kanssa elämässään, monet eivät koe sitäkään. Minä olin tyhmä ja pilasin tämän ainutkertaisen ihmissuhteen ja päästin hänet menemään kuvitellen, että vastaan tulee vielä joku toinen, jonka kanssa koen samaa yhteyttä sekä enemmän. Näin ei ole käynyt ja tuskin tulee käymäänkään. Tajuan sen nyt. Kadun ratkaisuani lopun ikääni, mutta näköjään ihminen on todella niin tyhmä, että ymmärtää asioiden arvon vasta sen menetettyään.
Kyl se on vaan sanottava että ei yhtään kpl:tta. Sellaisen kun näkiskin joka ois mun kaltainen ja muutenkin niin ois se kyllä hyvä... mutta ei ole näkynyt eikä kuulunut tähän päivään mennessä, ehkä on tosin saattanut tulla vastaankin mutta epähuomiossa sitten olen vaan ohittanut sen kummemmin noteeraamatta.