Näin eilen keski-ikäisen, hiljaisen pariskunnan lounaalla. En muuten olisi edes kiinnittänyt koko pariskuntaan huomiota, ellen olisi havahtunut hiljaisuuteen. Ne eivät puhuneet toisilleen MITÄÄN koko lounaan aikana. Olivat muutenkin täysin ilmeettömiä, aneemisia. Todella outoa mielestäni. Onko tämä käytös muuten jotain normaalia suomalaisuutta, koska olen pari muutakin kertaa kiinnittänyt vastaavaan huomiota? En ole pitkäänaikaan ollut Suomessa, joten en tiedä. Mieleeni tuli vain että yök. Mitä tällaiset ihmiset saavat irti parisuhteesta? Olivat ennen kaikkea todella tylsän näköisiä tyyppejä.
Mitähän ne teki työkseen?
Mitähän ne teki työkseen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aika vaikeeta näin suoralta kädeltä mennä sanomaan mitä tekivät työkseen.
Oletko siis nainen joka on tottunut hyvään ja sujuvaan asiakaspalveluun miehiltä koko ikäsi? Onnea!
Tässä tulee suomalainen luonne vastaan, uskaltaisin sanoa että laadukkaiden ytm-miesten assari ei ole 24/7 sitä mitä muotisarjoissa miehet naisilleen puhuvat.
Kun mies imetään kuiviin naisen vaatimuksilla niin jossain kohti tulee se piste että ei vaan enää jaksa venyä ja yllättää tunteiden ilotulituksilla.
Ps. Sehän oli mitä parhain parisuhde kun ei tarvitse joka ikinen sekuntti esileikkiä :D
Siis HÄ? Mistä ihmeen asiakaspalvelusta oikein puhut? Miehen imeminen kuiviin, assari jne... ihan käsittämättömän karsea näkemys miehen ja naisen yhteiselämästä. On todella parempi olla sinkku, jos noin ajattelee.
-> ap
Paskaako sitä turhaa löpisemään jos ei ole asiaa ja sitäpaitsi ruoka suussa puhuminen ei ole kohteliasta.
Parempi kun vain nauttii hyvästä sapuskasta kaikessa rauhassa.
Jospa he vain ovat hiljaisia tyyppejä? Jospa he ymmärtävät toisiaan puhumattakin? Jos oli jo koko aamu keskusteltu? Jos oli jotain mietittävää? Jos tykkäävät toistensa seurasta ja hiljaa kimpassa olemisesta? Jos toinen oli lounaan alussa suututtanut toisen eikä kumpikaan kuitenkaan vaivautunut häipymään?
Mitäs tosi lörpöt ihmiset muuten tekevät työkseen?
Niitä on paljon pariskuntia, jotka ei juurikaan juttele syödessään. Ei kotona eikä ihmisten ilmoillakaan. Ihmisten ilmoilla ehkä vielä vähemmän.
Ei kyllä taideta mekään miehen kanssa ihan hirveesti jutella, jos ollaan jossain haukkaamassa ulkosalla. Muutenkin, kun arki koittaa suhteessa ja on ehditty jo suhteen aikana pölistä, jos vaikka mitä ja ties mistä.
Niin tulee aikoja kun ollaan hissuksiin pidempiäkin aikoja, vaikka asioista puhua voitaiskin. Mut ei vaan ole mitään niin tulen palavaa juttua, mitä pitäisi kaiken aikaa jauhaa. Asiat mitä tuntee tarttevan puhua, niin puhuu. Semmosta puhetta vain puheen takia ei niinkään tule enää nykyisin harrastettua, paitsi smalltalkina vieraiden ihmisten kanssa asioidessa.
Näillä palstoilla taas tulee jauhettua semmosta ihan turhaakin kilokaupalla. Ite olen ehkä se puheliaampi osapuoli meidän perheestä. Siksiköhän naisista usein sanotaankin, että ne kälkättää ihan turhaa ja ihan liikaa. :-) usein ne on just naisia omienkin havaintojeni mukaan, jotka pariskunnista enemmän hölpöttää, paitsi mun kotiväellä se on isä joka on se juoruämmä, joka kälisee ja jää jumiin suustaan niin sanotusti. Mutsi on hiljaisempi.
Eikö se semmosta ole vähän kaikissa ihmissuhteissa? On hiljaisiakin hetkiä.
Minusta se on suomalaisissa hieno piirre, että osataan olla myös hiljaa. Hiljaisuudessakin voi kokea yhteyden ja läheisyyden toisen kanssa, ilman sanoja.
On paha mennä arvostelemaan toisia, kun ei tiedä mitä tämä pariskunta oli vaikka juuri hiljattain joutunut kokemaan.
Jos olisit nähnyt minut ja mieheni, muutoin onnellisen ja puheliaan pariskunnan lounastamassa pari päivää lapsemme itsemurhayrityksen jälkeen, tuskinpa meidänkään suustamme montaa sanaa olisit siinä tilanteessa kuullut.
Nojuu, tuokin on ihan totta. Sitä ei koskaan tiedä mitä murheita kelläkin on ja vetää hiljaiseksi. Vähän sama kun jollain on hirvee kiire liikenteessä, tulee äkkiä ajateltua mihinkähän helkkariin sitä pitää tolleen kaahata, mutta ehkä sillä tosiaan oli hirvee kiire vaikka just jonkun hätätilanteen vuoksi.
Äkkiä tulee tuomittua, jos ja kun joku ei ihan meekkään jonkun kaavan mukaan. Ja jää se harkinta siitä itelläkin pois.
Arvaa mitä?
...
Sinä olet sivistymätön juntti! XDDD
Ehkäpä pariskunta halusi nauttia ruuasta kaikessa hiljaisuudessa ja molemmat olivat luonteeltaan hiljaisia. Kaikilla ihmisillä ei ole pakonomaista tarvetta puhua ja olla äänessä, kaikki eivät myöskään tarvitse apinalaumaa ympärilleen.
Suomessa on aika paljon näitä hiljaisia pariskuntia. Onneksi ovat löytäneet toisensa. Pudistelen päätä tällaisille telepaatikoille.
Aloittaja vaikuttaa itse todella epäkohteliaalle. Arvostelee toisia tylsiksi ja käytöstä sanalla "yäk", vain sen perusteella, että pariskunta söi hiljaa...
Mitä se sinua haittaa jos joku on hiljaa?! :O
jos ollaan oltu yhdessä jo pitkään, niin on varmasti ehditty puhua jo niin paljon että välillä on ihan kiva olla hiljaakin.
Siinähän oli kaikkien ATM.n unelma pariskunta. Kyseessä siis minkäänlaisia tunteita herättämätön järkiliitto. Mitä siinä puhumaan kun saa syödäkseen...
Siitä miten jotkut ihmiset käyttäytyy julkisesti tuskin voi vetää mitään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä miten he käyttäytyvät kotonaan. Ehkä ko. pariskunta oli suomalaistyypilliseen tapaan ujoja, jotka eivät kehdanneet keskustella äänekkäästi tai jotain muuta sellaista. Tuollaisia "tuppisuita" rasittavimpia on tuollaiset tuntemattomien ihmisten arvostelijat.
juu ja ihan tosisssaan uskot itsekin että ottavat kotona ilon irti toisistaan. Kyllä enemminkin tulee mieleen sellainen toisiinsa niiiiiiiin kyllästynyt pariskunta. Kun ei ole enää mitään sanomista toisilleen niin ei ole. Silloin ollaan hiljaa.
Kyllä normi fiksu ja toisilleen kohtelias pariskunta osaa keskustella esim ruuasta sen verran ettei istu nökötetä tuppisuuna koko ruokailun aikaa.
Heh, ei kai se nyt ihan noinkaan huonosti tartte olla? Ei mulla ainakaan ole siitä kyse, jos istun joskus hiljaa lörpöttelemättä miehelle koko aika jotain, että oisin häneen kyllästynyt. Hyvä olo tulee joskus hiljaisuusestakin.
Lähellä voi olla hiljaakin.
Hiljaisuudestakin. Mä taidan mennä kirjoittamisen apukouluun, ei tänään taas luonnistu ei millään. x-)