Mielipiteitä ystävän käytöksestä?

Voisihan häneltä kysyä, että miltä tuntuisi, jos tämä toinen kaveri peruuttaisi viime hetkellä samantapaisella tekosyyllä. Omakohtainen kokemus opettanee parhaiten. Vaikea mennä arvailemaan toisen pään sisältöä. Itse tuskin enää näin suurisuuntaisia suunnitelmia tekisin hänen kanssaan, jos hän ei opi ottamaan vastuuta käytöksestään. Voihan ikä kuitenkin tuoda viisautta. Itse kyllä matkustaisin nyt yksin, mikä on muutenkin mukavaa. Siellä voivat harmit unohtua, kun on kaikenlaista jännää kokemista. Ehkäpä olette olleet kovin tiiviisti yhdessä ystäväsi makuun - ja nyt kun hän näkee, että olet itsenäinen ihminen ja pystyt nauttimaan elämästä ilman häntäkin, voi yhteydenpidosta tulla mutkattomampaa. Mene, tiedä...

Kiitos vastauksesta. Tuntui hyvältä saada kirjottaa se ulos jonnekin mieleni syövereistä. Ärsyttää hirveästi koko juttu.. Olisi vain alusta alkaen pitänyt itse suunnitella kaikki niin, että lähden yksin. Nyt meni maku koko matkasta jo.. Tietääpähän tosiaan jatkossa, etten ala suunnitella hänen kanssaan vastaavanlaisia matkoja, ettei sitten taas joudu pettymään. Ihmetyttää vain hänen käytöksensä. Ja se, ettei hän ei tunnu olevan mitenkään pahoillaan asiasta, tai moksiskaan edes. Se ehkä eniten ihmetyttää..

Hienoa, että sinulla on ollut pitkään todella hyvä ystävä! En minäkään osaa sanoa suoralta kädeltä, mitä sinun pitäisi tehdä.
Koska olen ollut aikoinaan koulukiusattu ja myöhemmin työpaikkakiusattu, niin en ole sellaista " parhaat ystävät " juttua päässyt kokemaan. Monesti minua on joku halunnut aivan ehdottomasti ystäväksi ja sitten olen huomannut joutuneeni ukkosen johdattimeksi.

Voihan olla, että ajankuluessa jokainen ihminen pikku hiljaa muuttuu. Ympäristö, eletty elämä, uudet ystävät, puolisot jne muuttavat ajatuksia ja elämän arvoja. Huomataan ettei enää ajatella samalla tavalla kuin lapsena tai nuorena.
Ehkä voi pitää hieman välimatkaa, mutta kuitenkin olla ystävälle se hyvä ystävä ja katsella pikku hiljaa miten asiat kehittyy. Hyvää kevättä sinulle!

Sitten menet sinne matkalle yksin. Hyvin se menee jonkun turistiporukan kanssa.

Minusta olet ihan aiheesta loukkaantunut. Ystäväsi ei käyttäydy reilusti. Kysypä häneltä, miltä hänestä tuntuisi, jos sinä toimisit samoin.. Kurja juttu :/ Jaksamisia!

joo , tee samalla tavalla hänelle. Suunnittelette jonkun matkan jonnekkin kauas, hän ottaa lomaa töistä, maksaa lennot ja hotellit (sinä et!) ja viime tipassa perut! ÄHÄ KUTTI! Jotkut ei opis käytöstapoja ennen kuin omaan nilkaan kolahtaa. Sanot sitten että näinhän teillä on ollu tapana! Voi muutes olla että hän kehitti koko oharitilanten ihan tahallaan sinua ärsyttääkseen! Vaihtaisin kaveria!

Se kostaminen ei auta yhtään mitään sillä vaan turruttaa oman mielensä pitemmän päälle.

Omassa kaveripiirissäkin oli tuommoista vastaavaa että suunniteltiin kauheasti matkaa ja sitten kun pitäisi oikeesti lähteä niin tekosyitä löytyy suunnilleen perseestä puimuriin....

Viimeisin oli se kun suunniteltiin Latvian matkaa.
No kun olin lentoja / hotellia varaamassa niin soitin 2 henkilöä molemmat läpi vielä varulta ja kysyin että nyt olen varaamassa matkaa että nyt pitää tietää että lähdetäänkö vai ei.

Ensinmäinen rupes jahkailemaan "No mitä jos mennään joskus toiste sinne kun siellä ei oo näitä taskuvarkaita liikenteessä kun minun yksi kaverin kaverin tutulle sanoi että se oli ryöstetty silloin blaa blaa"

Toinen "Minä en ole kuullut siitä maasta mitään hyvää kun sille yhdelle tutulle oli käynyt niin kun oli rahaa kusettaneet baarissa"

No päätin sitten lähteä matkaan ilman näitä molempia vikisijöitä ja voin sanoa että oli hyvä reissu vaikka piti yksistään nauttiakkin nähtävyyksistä ja hyvästä ruuasta.
Ainut "Kosto" mitä tein niin laitoin muutamista nähtävyyksistä kuvat facebookkiin.
Siellä sitten oli kirjoteltu "Oi että pitäs suunnitella porukalla joku hyvä reissu tonne"

No tämänkin episodin jälkeen nämä "valittajat" vielä suunnittelee reissua ja kyselee että milloinkas lähdetään käymään siellä täällä ja tuolla.

Niin ja tämä ei ollut ensinmäinen kerta kun he ovat peruneet jonkun matkan viime tipassa niin olen tästä lähtien reissannut yksin :/
Se olisi kyllä paljon mukavempaa mennä porukassa ja siltäkin kantilta J O S
jotain sattuu.

Tiedän näitä tapauksia, jotka olisivat menossa ties minne maailman kolkkaan mutta sitten kun pitäisi alkaa oikeasti varailemaan matkaa niin sitten aletaan jahkailemaan ja empimään ja lopulta jäädään sinne kotisoffalle köllöttämään vaikka matka ei olisi ollut rahasta eikä ajasta kiinni.

Joskus kahden kaverin kanssa, sanotaan vaikka herra A ja herra B, suunniteltiin matkaa Espanjan aurinkorannikolle, tarkoitus oli siis lähteä matkaan kolmistaan. Lentojen hintoja katseltiin ja suunniteltiin että mistäpäin otetaan hotelli jne, sitten kaveri B oli puhunut suunnitelmistamme muille kavereilleen ja yhtäkkiä meitä olisikin ollut jo kuusi ihmistä lähdössä samalle reissulle ja jokaiselta alkoi tulemaan niitä omia toivomuksiaan ja koko homma levisi käsiin kun ei mihinkään saatu kompromissia. Lopuksi kävi niin että herra B lähti toisen porukan kanssa reissuun ja lähdimme sitten herra A:n kanssa Skotlantiin viiden päivän kaupunkilomalle. Matka meni hyvin ja suunnittelu oli helppoa, kun matkassa oli vain yksi kaveri.

Erään toisen kaverin kanssa viiden päivän reissu Lontooseen meinasi kaatua kaverin liian vaativaan makuun, hänen olisi pitänyt päästä ehdottomasti lentämään Finnairilla vaikka Blue1 olisi ollut 100e halvempi ja aikataulutkin olisi olleet lähes samat, myöskään hotellin varaus koitui hankalaksi sillä hänen oli pakko saada tarkistaa että hotellihuoneessa saa erilliset sängyt, sillä hän ei missään nimessä halua nukkua parisängyssä toisen miehen kanssa! Hänen mielestään se olisi ollut todella homoa :D heteroja olemme molemmat mutta ei minua olisi haitannut vaikka olisi ollut parisänky. Noh, saimme kuin saimmekin kompromissin aikaiseksi tasapuolisesti, lensimme minun toiveestani halvemmalla Blue1:lla ja kaveri sai toiveensa mukaisesti nukkua omassa sängyssä vailla pelkoa homoksi muuttumisesta.

Ihmiset on matkailun suhteen niin erilaisia, jotkut haaveilevat mutta eivät koskaan saa itseään maailmalle. Toiset taas matkailevat esim. vain rantalomakohteisiin, ei kaupunkeihin. Ja joillain on matkavaihtoehtona joko Tallinnan risteily tai kahden viikon New Yorkin matka. Nämäkin makuasioita.

Saattoi mennä sivuun itse pääaiheesta, mutta sainpa oman kantani sanottua.

voi olla että te olette niin kauan olleet paita ja perse että tämä kaverisi on hieman kyllästynyt ja haluaisi muitakin elämäänsä MUTTA todella törkeästi sen yrittää sinulle sanoa tai vihjata..ehkä hän myös jollakin tavalla nauttii sinun loukkaamisesta koska ketä muuten noin tekisi!voi olla että jos häntäkin on kiusattu joskus tai muita ongelmia niin hän on nyt niin katkeroitunut siihen ja purkaa sen sinuun..en tiedä hämmentävä tilanne,kannattaa kuitenkin olla ylpeä ja älä enään sovi hänen kanssaan matkoja ja jos sovitte jotain niin tee hänelle oharit niin saa maistaa omaa lääkettään=)

Mullakin oli tolanen kaveri joskus. piti lähtee vaikka minne ja kun suunnitelmat oli tehty niin kaveri ilmoitti et ei lähde. Haistatin vitut ja sanoin et lähden vaikka yksin. Päivä ennen mun lähtöä kaveri ilmoitti että haluaakin mukaan. Sanoin et ilmoitit aikaa sitten että et lähde joten et lähde.

Siitäkös se suuttui ja alkoi haukkumaan lupausten pettämisestä. No läksin sit yksin seuraavan aamuna. Matkustelin ensin espanjassa kolme päivää, barcelona ja Madrid tuli nähtyä. Siten menin Portugaliin ja sieltä Ranskaan ja Saksaan. Kävin myös hollantiin ja Itävallassa josta takas Saksaan josta lautalla Tanskaan ja sieltä ruotin läpi junalla tukholmaan ja suomeen.

Oli hieno reissu ja tapasin paljon mukavia ihmisiä. Yhen naisen tapasin Saksassa ja lähettiin sen kaa Hollantiin Josta tultiin Takas yhtä matkaa. Oikeesti kannattaa lähtee yksin vaikka jos rohkeutta riittää. Saat paljon hyvii kokemuksia ja tapaat mukavia ihmisiä. Itse haluaisin lähtee uudestaan vielä sit kun saan töitä ja rahaa säästettyä.

Näitä tuntuu olevan paljokin, jotka niin kovasti haluaisivat matkalle mutta sittenkun pitäisi matka varata niin heti alkaa empiminen ja tekosyyt. Viimeiset kolme vuotta olisi pitänyt erään kaverin kanssa tehdä laivareissu, vaihtoehtoina tosiaan Tukholma tai Tallinna. Aina innolla hän on ollut kun ollaan matkojen hintoja katseltu mutta sitten kun olisi aika tehdä varaus, niin heti alkaa jahkailu "mennään joskus toiste" tai sitten pitäisi odottaa jotain "hyvää tarjousta" jota ei sen kummemmin hän osaa määritellä. Siihen on aina koko homma kariutunut. Onneksi minulla on toki muitakin kavereita joiden kanssa olen reissuja tehnyt.