Terve!
Minua monesti mietityttää asia millä perusteilla
naiset valitsevat miehensä. He puhuvat että miehen
pitää olla turvallinen, avoin, luotettava jne jne.
Itse olen kaikkea tuota ja vielä vähän päälle. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Otan parisuhteessa ja muutenkin toisen huomioon. Olen ystävällinen. En edes kuulema rumakaan. Mutta
silti on pari kertaan seurustelusuhde päättynyt
eroon (puoli vuotta ja pari vuotta).
Miksi en kelpaa naisille? Onko kuitenkin pituus kuitenkin naisille elinehto? Olen vain 172cm pitkä. Tietysti vika voi olla minussakin
että hakeudun vain vääränlaiseen seuraan tai
löydän neidin joka ei ole balanssissa itsensä
kanssa.
Mutta naiset kertokaa miten valitsette
kumppaninne ja mitkä asiat merkkaavat. Onko
luonne kuinka tärkeä vai kroppa tärkeämpi?
Minua monesti mietityttää asia millä perusteilla
naiset valitsevat miehensä. He puhuvat että miehen
pitää olla turvallinen, avoin, luotettava jne jne.
Itse olen kaikkea tuota ja vielä vähän päälle. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Otan parisuhteessa ja muutenkin toisen huomioon. Olen ystävällinen. En edes kuulema rumakaan. Mutta
silti on pari kertaan seurustelusuhde päättynyt
eroon (puoli vuotta ja pari vuotta).
Miksi en kelpaa naisille? Onko kuitenkin pituus kuitenkin naisille elinehto? Olen vain 172cm pitkä. Tietysti vika voi olla minussakin
että hakeudun vain vääränlaiseen seuraan tai
löydän neidin joka ei ole balanssissa itsensä
kanssa.
Mutta naiset kertokaa miten valitsette
kumppaninne ja mitkä asiat merkkaavat. Onko
luonne kuinka tärkeä vai kroppa tärkeämpi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Minua monesti mietityttää asia millä perusteilla
naiset valitsevat miehensä."
Se on se kokonaisuus, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen paketti. Siinä joko on sitä jotain tai sitten ei ole. Turvallinen, avoin ja luotettava ovat tärkeitä ominaisuuksia ainakin itselleni, mutta ne pelkästään eivät vielä riitä parisuhteeseen. Koska parisuhteesta on kysymys, miehen pitää sytyttää sekä henkisesti että fyysisesti, ajatusmaailman pitää olla samankaltainen ja pitää löytyä ns. henkistä yhteyttä.
"Onko kuitenkin pituus naisille elinehto? Olen vain 172cm pitkä. Tietysti vika voi olla minussakin..."
Vaikka olet vain 172 cm, niin lyhyemmille naisille kelpaat varmasti pituutesi puolesta vallan mainiosti. Makuja on yhtä monta kuin ihmisiäkin, toiset tykkää pitkistä, toiset lyhyemmistä, jotkut tummista, kolmannet vaaleista... Ja se, ettei sopivaa ole löytynyt ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jommassa kummassa olisi vikaa, kemiat vain eivät sillä kertaa loksahtaneet kohdalleen. Kyllä sen tuntee, kun se oikea voisi olla kyseessä, ei siinä vaiheessa enää ruveta mittanauhalla mittailemaan tai suurennuslasin kanssa toista tarkastelemaan.
"Onko luonne kuinka tärkeä vai kroppa tärkeämpi?"
Sekä että. Kuten edellä tuli jo ilmi, ei riitä, että miellyttää silmää, jos luonne ei natsaa. Toisaalta taas hyvä luonnekkaan ei yksin riitä, jos fyysistä vetovoimaa ei ole. Parisuhde ja sen oikeanlaisen kumppanin löytäminen eivät ole niin yksioikoisia ja mustavalkoisia asioita. Mutta kuten sanottua, ainakin itse luotan siihen, että sydän sanoo, milloin se oikea voisi olla kyseessä. Tietyt perusasiat kuten siisti ulkonäkö, hyvä käytös yms. on aika ehdottomia jos haluu pärjätä sinkkumarkkinoilla, mutta sitten kun se oikea on siinä sun edessäs niin usko pois, sitten viedään ja lujaa, siinä vaiheessa unohtuu viimeistään ne etukäteen mietityt vaatimukset ja muut periaatteet ;)
Sitä nyt on turha mössöttää että pitää olla sitä jotain. Niin mitä helvetin jotain? Asia on nyt niin että reilu kunnon mies ei näissa naisten mielissä ole ensimmäisenä vaan haetaan "jännittävää" ja "vaarallista" tapausta joka tuntuu alapäässä asti. Sitten tulee vaikeuksia ja saapi turpiin ja hakataan... mutta kun se on niin suloinen. Voi V...u mitä paskaa. Itse saatte valintojannne surra, meiltä reiluilta ja kunnon miehiltä saatte vain paskaiset naurut. Onneksi noita naisia löytyy muualtakin tästä lähialueelta kuin Suomesta.
Heips ja terve teille.
Kyllä sen sydämellään tuntee kun se oikea sattuu kohdalle. Vastauksestasi päätellen olet erittäin fiksu nainen. Toivottavasti löydät hyvän miehen rinnallesi ellei sulla jo sellaista ole.
Minun poikaystäväni on tietokonenörtti. Eli älä yleistä.
Oikein rakentava ja fiksu vastaus. Tosin kyllä mä
oikeastaan noi jutut tiedän. Mut oli ihan kiva
"kuulla" naisen näkökulmaa. Mua on vaan askartanu
nää asiat monesti sillä malkein kaikki näistä
ex-naisista on kehunut mua hyväks tyypiksi ja
kannustanut "et kyl noin hyvä tyyppi naisen löyttää". Siinä vaiheessa yleensä käy päässä
pyörimään ajatukset että "miksi sitten jätit
jos olen niin hyvä tyyppi?". Tietysti tässä on
se että ne haluaa kuitenkin pehmeän pudotuksen
vaikka matto on vedettykin jalkojen alta. Tosin
voi ne myös tarkoittaakin sitä mitä sanoo. Sillä
edellisen pidemmän parisuhteen jälkeen jäätiin
kuitenkin niin hyviksi kavereiksi että voidaan
tehdä yhdessä ruokaa, käydä joka paikassa tai
vaikka ihan nukkua vierekkäin ilman että toinen
tuntisi eritystä vetoa toista kohtaan tai halua
muuhun toimintaan. Harvinaista sinänsä. Tämä
ei kuitenkaan sinällään riitä vaikka ystävyyssuhde
on hyvä, sieluni kaipaa kuitenkin sitä rakkautta
ja läheisyyttä. Siksipä tässä olaankin sinkkumarkkinoilla liikenteessä ja etsitään
sitä mielitiettyä. Mutta kaipa se sitten
kolahtaa kun on kolahtaakseen.
Ei tarvita mitään jännittävää ja vaarallista. Ihan riittää, kun on persoonallinen ja miehekäs siinä mielessä et on vahva itse tunto olematta kuitenkaan liian itseriittoinen.
Paha vaan kun miehet tuppaavat olemaan ihan hakoteillä. Niillä on kaikenalaisia fobioita ja muutenkin arastelevat vahvoja, fiksuja naisia.
Jätä saippuat ja dödöt pois ja haise omalla itsellesi. Se on porno haju joka naisen saa sitoutunaan...