Tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä oli (ihan) kiinnostava juttu ns. piiloleskistä, siis naisista jotka talvi- ja jatkosotien aiheuttaman mieskadon vuoksi jäivät vanhoiksipiioiksi. Kun kotikylän samanikäisistä pojista puolet on kaatunut, ei siinä auta hirveästi edes riman laskeminen, etenkin kun ei siihen aikaan vielä päässyt ihan tuosta noin vain kaupunkiin. Ja vaikka olisi päässytkin, ei sielläkään kaikille miehiä olisi ollut.
Tästä varmaan saisi palstalle sopivaa "keskustelua". Aloin juttua lukiessani oitis luonnostelemaan mielessäni ajatusta, miten osa miehistä (arvannette lyhenteen, jolla heitä voisi kutsua) jää piiloleskiksi sukupuolten välisessä sodassa, jossa melkoinen osa naisista on kaatunut. Hieman miespuolisen tarkkailijan katkeruuden laadusta riippuu, onko niin käynyt joko Einostoliiton vihollisjoukkojen edessä vai maahanmuuton miesvoittoisuuden vuoksi.
Ajatus ei ehkä kestä kriittistä tarkastelua, kun ei minullakaan ole tarjota kuin mutu-tuntumaa aiheeseen. Ehkä se hieman harmittaa, ettei suomalaisten miesten ahdinko kiinnosta ketään. Oletan tässä, että ns. alempitasoisten miesten joukkoon kuuluu naalien lisäksi myös niitä (meitä?) joiden vanhapoikuus on kuitenkin aika pienestä kiinni. Kuitenkin niin, ettei oikein mikään tunnu auttavan riittävästi parin löytämiseen. Vai onko sittenkin kyseessä marginaali-ilmiö?
Jutussa mainittiin muuten myös, että nykyäänkin muka keskustelupalstoilla suhtauduttaisiin alentuvasti naimattomiin naisiin: ei tuokaan ole miestä saanut. Näkemys tuntuu oudolta - minusta on aina tuntunut jotenkin ilmiselvältä että nainen ei ole miestä huolinut. He itse antavat niin ymmärtää, ja muut tuntuvat uskovankin niin ja suorastaan kannustavan nirsouteen eli laatutietoisuuteen.
Tästä varmaan saisi palstalle sopivaa "keskustelua". Aloin juttua lukiessani oitis luonnostelemaan mielessäni ajatusta, miten osa miehistä (arvannette lyhenteen, jolla heitä voisi kutsua) jää piiloleskiksi sukupuolten välisessä sodassa, jossa melkoinen osa naisista on kaatunut. Hieman miespuolisen tarkkailijan katkeruuden laadusta riippuu, onko niin käynyt joko Einostoliiton vihollisjoukkojen edessä vai maahanmuuton miesvoittoisuuden vuoksi.
Ajatus ei ehkä kestä kriittistä tarkastelua, kun ei minullakaan ole tarjota kuin mutu-tuntumaa aiheeseen. Ehkä se hieman harmittaa, ettei suomalaisten miesten ahdinko kiinnosta ketään. Oletan tässä, että ns. alempitasoisten miesten joukkoon kuuluu naalien lisäksi myös niitä (meitä?) joiden vanhapoikuus on kuitenkin aika pienestä kiinni. Kuitenkin niin, ettei oikein mikään tunnu auttavan riittävästi parin löytämiseen. Vai onko sittenkin kyseessä marginaali-ilmiö?
Jutussa mainittiin muuten myös, että nykyäänkin muka keskustelupalstoilla suhtauduttaisiin alentuvasti naimattomiin naisiin: ei tuokaan ole miestä saanut. Näkemys tuntuu oudolta - minusta on aina tuntunut jotenkin ilmiselvältä että nainen ei ole miestä huolinut. He itse antavat niin ymmärtää, ja muut tuntuvat uskovankin niin ja suorastaan kannustavan nirsouteen eli laatutietoisuuteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei suotta sanota, että sota miehen paras ystävä tällä saralla. Tätä ei toki oikealle sotaveteraanille pidä sanoa, suomalaisten nykymiesten pikku "ahdingot" ovat pulun kakkaa sodan kauheuksiin suhteutettuna. Naalinäkökulmasta, vaikka kuuluisit häviäijiin, niin naiset tappelevat jäljellejääneistä raivokkaasti. Voittajalla vielä hauskempaa, valloitetun alueen naiset vapaassa käytössä, naisen "oikeutta valita kumppaninsa" (siis kieroutunut parinmuodostuskulttuuri, kuten olen palstalta oppinut) ei kukaan noteeraa hyttysen aivastuksen vertaa.
Oma isotätini on tuollainen piiloleski. Hänen mielitiettynsä kaatui, eikä hän avioitunut myöhemminkään. Mahdollisuuksia luulisi olleen, kaunis iloinen karjalaistyttö. Hänen yksityiselämästään en tiedä enempää. Hän on suvun lempitäti, lapseton aina iloinen ja positiivinen ihminen.
Pitääkin etsiä tuo kuukausiliite, aihe on kiinnostava.
Miespuolisten piiloleskien määrän kasvu naisten "kaaduttua", en usko syynä olevan maahanmuuton (tuleehan ulkomailta naisiakin) vaan "parinmuodostuskulttuurin kieroutuneisuuden", ts. nykyisin nainen ansaitsee omat rahansa ja luo oman uransa, rakastelee jos haluttaa ja ryhtyy parisuhteeseen mikäli löytää tyydyttävän kumppanin. Nainen kykenee olemaan yksin, ellei löydä itseään tyydyttävää kumppania eikä ajaudu "ahdinkoon". Vielä sotien aikaan se oli vaikeampaa. Naiset haluttiin työhön miesten ollessa rintamalla, sodan päätyttyä takaisiin kotiin että miehet saisivat työtä. Lisäksi noihin aikoihin neiti-ihminen, ts vanhapiika, oli pienoisen pilkan ja kevyen halveksunnan aihe, toisin kuin nykyisessä kieroutuneessa yhteiskunnassamme.
"Voittajalla vielä hauskempaa, valloitetun alueen naiset vapaassa käytössä, naisen "oikeutta valita kumppaninsa" (siis kieroutunut parinmuodostuskulttuuri, kuten olen palstalta oppinut) ei kukaan noteeraa hyttysen aivastuksen vertaa."
Tämä on oikein, naiset ovat voittajien palkinto, jonka he kuolemanvaaran kärsittyään ovat hyvin ansainneet. Naisten tuleekin antautua voittajalle, taisteluun osallistumiseen verrattuna se on pieni uhraus, antautuisivathan he joka tapauksessa jollekin. Samalla tavalla ne vihollissotilaat naivat kuin omatkin, valinnanvapaus on pelkkä harha.
Koko elämä yksin onkin todella pieni ahdinko. Jos minulla olisi perhe, mutta kuolisin sodassa, niin olisin kuitenkin elämäni aikana kokenut rakkautta. Mieluummin se kuin tämä.
Oikeilla jäljillä olet poika. Voittajalle "antautuu" mielellään. Onhan vahvempi ja parempi perimä silloin oletettua. Tätä vasten peilattuna ei liene teidänkään vaikea päätellä miksi ATM jää yksin?
Kokenut rakkautta?? Moniko parisuhteessa eläväkään on kokenut rakkautta? Tämä harha: rakkaus= parisuhde on suorastaan urbaanilegenda. Mikään ei takaa kenellekään rakkautta parisuhteessa. Ihmiset menevät naimisiin ja saavat lapsia monesti ihan muista syistä. Kaikkein huonoin niistä on se ettei ketään muutakaan saanut ja joutui tyytymään siihen jonka sai.
Tästä täytyykin vetää se johtopäätös että sotaveteraanit ovatkin oikeastaan onnenpekkoja. Selvisivät sodasta ja pääsivät tekemään valintansa runsaasta naistarjonnasta.
Toki tilanteesta pääsivät hyötymään myös heitä hieman vanhemmat ja toisaalta taas nuoremmat miesikäluokat. Tilanne on varmaankin alkanut normalisoitua vasta sitten kun viimeiset jatkosotaan osallistuneet miehet ovat tulleet ikään jossa parinmuodostuksella ei enää ole suurta merkitystä ts. vuonna 1924 syntyneet miehet.
Varsinaisia onnenpekkoja, näkevät loppuelämänsä painajaisia kokemistaan kauhuista, lievittävät ahdistusta pulloon ja välittävät traumansa seuraavaankin sukupolveen...
Nyt odottamaan seuraavaa pakkastalvea ja laitetaan ruikuttajat juoksuhautaan pystykorva ja aserukkanen käpälässä kertomaan kuinka onnellista on päästä lääkärille paleltuneiden varpaiden poistoon. Ja miten mielipuolisen hauskaa oli keskellä Tali-Ihantalaa rumputulessa, jatkuva infernaalinen katkeamaton jylinä, missä ei juuri muuta voinut tehdä kuin odottaa koska osuu...
Ihan tässä tulee pissat housuun pelkästä naurusta.
"Varsinaisia onnenpekkoja, näkevät loppuelämänsä painajaisia kokemistaan kauhuista, lievittävät ahdistusta pulloon ja välittävät traumansa seuraavaankin sukupolveen..."
Vähän kuin koulukiusatut. Sotamiehet olivat siis viime vuosisadan ATM:iä sillä erotuksella, että silloin ATM:kin sai vaimon.
Onneksi asiat ovat menneet parempaan suuntaan.
Mielenkiintoista asiaa. Sääli, että menee taas juupa/eipä väittelyn puolelle.
Monet tietää varmaan Tuntemattoman Sotilaan. Ajatellaan sen henkilöitä. Kaikki olivat miehiä. Ketkä oli ATM, ketkä KTM, ketkä YTM? Tässä alkua
YTM
Rahikainen. 100 % pelimies. Kovat puheet mutta oli myös teotkin. Hommasi naiset itselleen ja kavereille kanssa.
Lammio. Ylempää yhteiskuntaluokkaa. Se oli siihen aikaan ehdoton YTM ominaisuus.
Hietanen. 90 % pelimies. Lisäksi hoiti asialliset hommansa mikä oli siihen aikaan hyvin tärkeää.
KTM
Koskela. Piilevä pelimies. Lisäksi 100 % luotettava. Kovaa kamaa varsinkin sen ajan naisille mutta ei tuonut itseään paljon esiin.
Rokka. Karjalaisuus laittaa uskomaan että olisi ollut YTM. Eihän kaikki Mamutkaan ole YTM oikeasti. Oli myös muita vanhempi.
Määttä. Hän olisi nykyään ATM valitettavasti. Siihen aikaan kuitenkin oli hyvä mies.
ATM
Lehto. Psykopaatti. Sai ampua 1941 tarpeekseen. Nykyään ampuisi kouluissa.
Riitaoja. Kiusattu varmaan jo lapsuudessa. Heikko.
Salo. Kaveripoika tyyppi. Päälle näkyvää esittämistä.