varmasti se tosi rakkaus, ainakin omalta osaltani. Nyt sitten vain saa enään haaveilla, kyynelehtiä ja miettiä missä se toinen on ja miksi.
Sellainen oli minun työpaikkaromanssi.
Ja uskon siihen että rakkastuminen vain tulee ja kolahtaa, sille ei voi antaa paikkaa tai aikaa, se vain kolahtaa. Harmittaa toki että oli vain yksipuolinen tunne.
No elämä menee eteenpäin, vuodet vierii mutta kaipaus jäi ikuiseksi "riesaksi"
Terveiset naiselle, vaikka ei tätä näe.
Sellainen oli minun työpaikkaromanssi.
Ja uskon siihen että rakkastuminen vain tulee ja kolahtaa, sille ei voi antaa paikkaa tai aikaa, se vain kolahtaa. Harmittaa toki että oli vain yksipuolinen tunne.
No elämä menee eteenpäin, vuodet vierii mutta kaipaus jäi ikuiseksi "riesaksi"
Terveiset naiselle, vaikka ei tätä näe.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko varma, että se oli yksipuoleista? Mulla tuli jotenkin hirveän surullinen olo sun puolesta. Rakkauden menetys koskee pahasti. Laiha lohtu on se, ettet valitettavasti ole ainoa.
Sellaista se on. Joskus vastaan kävelee ihminen joka kolahtaa. Se jättää ikuisen kaipuun toisen lämpöön. Eikä sitä pääse pakoon enää koskaan. Siksi kannattaa selvittää asia ettei tunteet jää roikkumaan ikuisesti.
että tunteet olivat yksipuolisia? Olisi kannattanut edes yrittää pyytää vaikka kaffelle.
Nyt vielä voit tehdä jotain, ottaa yhteyttä jollain tavalla ja katsoa josko teille tulisi jotain?
nainen, joka myös rakastui työpaikalla yhteen mieheen,joka ei vaan unohdu.
Kaikille sen verran tässä että ikuinen kaipuu on kyllä kova.
Kyllä kovin uskon että ainakin omalta osaltani taisi olla osittain yksipuolista. Mutta sellaista se elämä kai on. Harmittaa kovin, ja en varmasti ole ainut en.
Mietin että olisihan se kiva kahvilla käydä mutta en usko että lähtee, koska on niin passiivinen, pari postia hänelle laittanut eikä mitää vastausta tullut, vaikka ihan normaalia höpinää postissa ollut.
Sellaista se, ikävää ja ja ja.