Viime kesänä juoksukärpänen puraisi kovaa ja aloitinkin tavoitteellisimman treenauksen tarkoituksenani parantaa 10 km aikaa. Ensimmäistä kertaa treenasin myös talven, juoksin aina kun keli salli ja jos ei sallinut, ajoin tunnista kahteen tuntiin kuntopyörällä. Sykettä pidin ensin kolmen kuukauden aikana alle 150, silloin tällöin nopeampia lenkkejä, mutta Polarilla tehty kuntotesti alkoi näyttää kunnon heikkenemistä. Siispä nostin sykettä, nyt alle 160 pk-lenkeillä ja yleensä kuuntelen kroppaa - jos se jaksaa mennä kovempaa, annan sen mennä. Sykemittari on lenkillä lähinnä jarruttelemassa. Kuntopyörä kuuluu edelleen ohjelmaan, ajelen sillä eri vastuksilla useita kertoja viikossa vaikka olisin käynytkin juoksemassa. Juoksen yleensä 8-9 km, joskus 4-5 km, kuitenkin siten, että yksi lenkki viikossa on 12-14 km, lenkkikertoja tulee 4-6 viikossa. Lihaskuntoa harjoitan kotioloissa 1-2 kertaa viikossa. Venyttelen 5 kertaa viikossa.
Näillä mentiin. Testijuoksun tein viikko sitten. Juoksin 5 km viime kesänä 34 minuuttiin, ja tarkoitus oli päästä 30 minuuttiin tänä kesänä. Juoksin kuitenkin 5 km aikaan 33 minuuttia eli mielestäni kehitys oli olematonta.
Mitä mahdan tehdä väärin?
Näillä mentiin. Testijuoksun tein viikko sitten. Juoksin 5 km viime kesänä 34 minuuttiin, ja tarkoitus oli päästä 30 minuuttiin tänä kesänä. Juoksin kuitenkin 5 km aikaan 33 minuuttia eli mielestäni kehitys oli olematonta.
Mitä mahdan tehdä väärin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää treeniä. Mikäs kiire niitä tuloksia on tehdä. Tulevat sitten kun ovat tullakseen. Jatkat vaan. Olennaista on, että siellä on sitä pohjakuntoa kehitävää helppoa juoksua ja sitten vauhdikkaampaa seassa. Lihaskuntotreeniä on mukana ja se on hyvä.
Kiitos kannustuksesta Zigenares! Välillä treenaus meinasi mennä turhankin vakavaksi, seurasin sykkeitä kuin orja, mutta kuten sanottu, sykemittari on hyvä renki mutta huono isäntä. Pitää muuten paikkansa.
Nyt nautin jälleen juoksusta, kun kuuntelen enimmäkseen itseäni enkä mittaria. Juoksuasentoa ja taloudellisuuttakin olen koettanut parantaa joillakin tekniikkaharjoituksilla, joita teen kerran tai pari viikossa muutamien minuuttien verran.
Se on vain hankalaa, kun juoksua aloittaessani kehitystä tapahtui hurjaa kyytiä, nyt se junnaa paikoillaan... Mutta ehkäpä kaikki kehitys ei olekaan tapahtunut juoksunopeudessa.. tarkoitan, että olen varmaan parantanut juoksuasentoa, lihaskuntoa, matkat ovat pidentyneet ja palautuminen tuntuu tapahtuvan nopeammin. Ja jaksan treenata kolmenakin päivänä putkeen.
Komppaan edellistä kirjoittajaa. Kun pohjakunto on nykyisen kaltaisella harjoittelulla saatu vietyä uudelle tasolle, on vauhdin lisääminen melko helppoa lyhyessäkin ajassa.
Kokeile ottaa joka viikko mukaan yksi vauhtikestävyyttä lisäävä harjoitus. Juokse tuo 8-9 km lenkkisi vaikka niin, että sinne sekaan mahtuu kaksi 500-1000 m spurttia. Yksi keskivaiheella, kun lihakset ovat lämpimät ja reitillä on hyvä tasainen kohta, sekä viimeinen vaikkapa loppukirinä kotisuoralla. Vauhti saa olla näissä niin luja kuin mahdollista ilman, että tulee kuitenkaan verenmaku suuhun.
Älä lannistu vaikka tuloksia ei tulisikaan aivan heti. Mielestäni peruskestävyyden kehittyminen on paljon arvokkaampaa, kuin joku 5 km tulos. Yritä nauttia siitä kehosi haastamisesta itsessään, äläkä aseta turhia aikatavoitteita.
Vaikuttaa että vedät aika kovaa treeniä tällä hetkellä. Pidä pieni tauko tai ainaki kevennä sitä ennen testijuoksua. polarin kuntotestiin ei kannata myöskään liikaa tuijottaa. Tee testi aina samaan aikaan vuorokaudesta. Ja edellispäivän kova treeni voi myös "näkyä" kuntoa heikentävänä.
Ja noista ajoista kun aletaan minuutteja vähentämään, niin vois lisätä kovia vetoja treeneihin. Sillä saisi hapenotto kykyä nousuun...