Olen taas suurien kysymyksien äärellä, mutta kysymys tuleekin jo otsikossa. Tietenkin hyvä au pair tekee työnsä kunnolla, on ajoiossa, on luotettava yms yms.
Olen itse au pairina tälllä hetkellä ja tavallaan olen jatkuvasti tämän ongelman parissa, sillä en tiedä olenko hyvä au pair. Teen omasta mielestäni annetut työtehtävät hyvin, aina kun olen lasten kanssa, niin olen täysillä läsnä. En ole kuitenkaan saanut lapsia vielä hullaantumaan minuun ja usein lapset itkevät, kun näkevät, että nyt mä taas hoidan heitä(vaikka lopulta meillä onkin aina hauskaa). En myöskään vapaa-ajallani leiki lasten kanssa tai erityisemmin mene juttelemaan(ovat alle 3-vuotiaita) - toki kommentoin aina heidän leikkejään tai toivotan hyvät yöunet jos olen siinä lähistöllä. En kuitenkaan nappaa heitä syliini aina kun näen heidät tai hassuttele kun on vapaa-aikani - tosin olen jatkuvasti menossa.
Perheeni on todella mukava, mutta jostain ihmeen syystä jännitän hostisääni ja aina menen vähän lukkoon kun näen hänet, koska näen häntä niin harvoin ja tavallaan vielä vähän vieras. Yritän kuitenkin olla todella mukava ja heittää small talkia, mutta tiedän, että ujouteni paistaa lävitse. Mietinkin aina, että miten perheen isä kokee tämän, olenko huono au pair. Äidin seurassa uskallan olla enemmän puheliaampi.
Olen ollut nyt kuukauden tässä perheessä.
Tavallaan olisi kiva kuulla jos tällä palstalla pyörii hostperheitä, niin mitä toivoisitte au pairiltanne ja miten voisin olla parempi?
Annan perheelle heidän oman ajan, mutta jos näen/kuulen, että talossa on vieraita(täällä ravaa todella usein sukulaisia), niin lähes aina menen jonkun tekosyyn varjolla sanomaan pakolliset "hei":t kaikille - kait tämä on ihan hyvä? En siis jää juttelemaan, vaan haen vaikka vain kahvia keittiöstä.
Perheeni on myös todella hillitty ja sanoisinko elegantti - todella rikkaita myöskin. Antavat joka päivän päätteeksi positiivista palautetta kuinka hyvin tein työni ja kiitos kiitos. Ehkä sen takia juuri stressaankin näin pienistä asioista. Jopa pukeutumisesta, sillä perhe pukeutuu kalliisiin yksinkertaisiin merkkivaatteisiin, kun mä olen enemmän converse-ihminen(rentoa,rentoa). Perhe ei juo kamalasti alkoholia, mutta mä tykkään käydä viikonloppuisin viihteellä ja pitää hauskaa ja tulla myöhään kotiin - perhe yleinsä toivottelee vain hyvät illanjatkot ja kysyy oliko kivaa ulkona, mutta silti mietin, että katsovatko he pahalla? Vaikka tiedän sen olevan minun vapaa-aikaa.
Kaikkea sitä miettiikin:-)
Olen itse au pairina tälllä hetkellä ja tavallaan olen jatkuvasti tämän ongelman parissa, sillä en tiedä olenko hyvä au pair. Teen omasta mielestäni annetut työtehtävät hyvin, aina kun olen lasten kanssa, niin olen täysillä läsnä. En ole kuitenkaan saanut lapsia vielä hullaantumaan minuun ja usein lapset itkevät, kun näkevät, että nyt mä taas hoidan heitä(vaikka lopulta meillä onkin aina hauskaa). En myöskään vapaa-ajallani leiki lasten kanssa tai erityisemmin mene juttelemaan(ovat alle 3-vuotiaita) - toki kommentoin aina heidän leikkejään tai toivotan hyvät yöunet jos olen siinä lähistöllä. En kuitenkaan nappaa heitä syliini aina kun näen heidät tai hassuttele kun on vapaa-aikani - tosin olen jatkuvasti menossa.
Perheeni on todella mukava, mutta jostain ihmeen syystä jännitän hostisääni ja aina menen vähän lukkoon kun näen hänet, koska näen häntä niin harvoin ja tavallaan vielä vähän vieras. Yritän kuitenkin olla todella mukava ja heittää small talkia, mutta tiedän, että ujouteni paistaa lävitse. Mietinkin aina, että miten perheen isä kokee tämän, olenko huono au pair. Äidin seurassa uskallan olla enemmän puheliaampi.
Olen ollut nyt kuukauden tässä perheessä.
Tavallaan olisi kiva kuulla jos tällä palstalla pyörii hostperheitä, niin mitä toivoisitte au pairiltanne ja miten voisin olla parempi?
Annan perheelle heidän oman ajan, mutta jos näen/kuulen, että talossa on vieraita(täällä ravaa todella usein sukulaisia), niin lähes aina menen jonkun tekosyyn varjolla sanomaan pakolliset "hei":t kaikille - kait tämä on ihan hyvä? En siis jää juttelemaan, vaan haen vaikka vain kahvia keittiöstä.
Perheeni on myös todella hillitty ja sanoisinko elegantti - todella rikkaita myöskin. Antavat joka päivän päätteeksi positiivista palautetta kuinka hyvin tein työni ja kiitos kiitos. Ehkä sen takia juuri stressaankin näin pienistä asioista. Jopa pukeutumisesta, sillä perhe pukeutuu kalliisiin yksinkertaisiin merkkivaatteisiin, kun mä olen enemmän converse-ihminen(rentoa,rentoa). Perhe ei juo kamalasti alkoholia, mutta mä tykkään käydä viikonloppuisin viihteellä ja pitää hauskaa ja tulla myöhään kotiin - perhe yleinsä toivottelee vain hyvät illanjatkot ja kysyy oliko kivaa ulkona, mutta silti mietin, että katsovatko he pahalla? Vaikka tiedän sen olevan minun vapaa-aikaa.
Kaikkea sitä miettiikin:-)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse mietin ihan samoja asioita kuukauden perheessä olon jälkeen, mutta sitä alkoi kotiutua ja rutiinit syntyi, niin ei niitä enää 8kk jälkeen pohdi :) Sellanen ''hyväksytty'' olo tulee varmaan ajan kanssa (jos siis ei ole mitään ongelmia/haukkumisia). Eiköhän host-isäänkin välit muutu tuttavallisemmiksi, se vie tietysti aikansa, jos näette harvoin. Mutta eiköhän se siitä. Kyllä mun mielestä kuulostaa siltä, että ovat tyytyväisiä suhun, kerta kiittelevätkin ym.
Mut kutsutaan aina seuraan, jos tulee vieraita päiväkaffeille. Ja esitellään vieraille. Illemmalla kun tulee vieraita ''istumaan iltaa'' vain vanhempien kanssa, en mene tervehtimään. Mun mielestä on fiksua, että menet sanomaan heit!
Vaikka perheesi pukeutuu siististi ja tyylikkäästi merkkivaatteisiin, tuskin he olettavat, että sinä pukeudut samoin. Eiköhän heille riitä, että sulla on ehjät ja puhtaat vaatteet päällä. :)
Epäilen kovasti, että katsovat pahalla ulkonakäymistäsi. Olet nuori ihminen ja eiköhän host-vanhempasi ole kuitenkin nuorempana käynyt ulkona. Se, etteivät he juo itse paljon, ei tarkoita, että he olettavat sinun toimivan samoin.
Luota vain ihmeessä siihen, että kyllä sä olet just hyvä ja sopiva aupair host-perheellesi :)