Kertokkaa minulle, te asian kokeneet, että miten tuo harkinta-aika oikein käytännössä toimii? Onko se sellainen juridinen termi ainoastaan vai onko joku oikeasti ja tosissaan miettinyt avioliittonsa jatkoa tuona aikana?
Jos nyt ajatellaan,että laitetaan eropaperit käräjäoikeudelle ja muutetaan erilleen, niin missäpä välissä sitä sitten tosissan edes ehtii pohtimaan avioliitonsa tilaa? Jos näkee puolisoaan vain muutaman kerran tuon harkinta-ajan aikana? Kertokaaahan, että onko kukaan teistä palannut yhteen sen aviopuolison kansa vielä tuon harkinta-ajan jälkeen vai onko "peli menetetty" kokonaan jo siinä vaiheessa kun ero laitetaan vireille ja kun/jos muuutetaan erileen asumaaan?
Minun mieheni laittoi avioerohakemuksen eilen ja puhui, että onhan tässä vielä tämä harkinta-aika. Asumme vielä yhdessä, mutta se on kohtalon sanelema juttu, koska Helsingistä on niin vaikeata saada vuokraksiötä toiselle meistä tässä tlanteessa.
Kun nyt jossain vaiheessa saamme nämä kaksi erillistä asuntoa, niín minä ihmeen aikaanna me oikein mitäänn harkintaa harkitsemme? Jos tapaaamme muutaman kerran tuon puolen vuoden aikana ja asumme jo omissa talouksissamme? Miten siinä voi mitään harkintaa käyttää?
Eli onko avioeron laittaminen vireille ja erilleen muuttaminen jo se lopullinen ero ja harkinta-aika vain jonkinlaista sananhelinää?
Kertokaa, te viisaammat. Kiitos!
Jos nyt ajatellaan,että laitetaan eropaperit käräjäoikeudelle ja muutetaan erilleen, niin missäpä välissä sitä sitten tosissan edes ehtii pohtimaan avioliitonsa tilaa? Jos näkee puolisoaan vain muutaman kerran tuon harkinta-ajan aikana? Kertokaaahan, että onko kukaan teistä palannut yhteen sen aviopuolison kansa vielä tuon harkinta-ajan jälkeen vai onko "peli menetetty" kokonaan jo siinä vaiheessa kun ero laitetaan vireille ja kun/jos muuutetaan erileen asumaaan?
Minun mieheni laittoi avioerohakemuksen eilen ja puhui, että onhan tässä vielä tämä harkinta-aika. Asumme vielä yhdessä, mutta se on kohtalon sanelema juttu, koska Helsingistä on niin vaikeata saada vuokraksiötä toiselle meistä tässä tlanteessa.
Kun nyt jossain vaiheessa saamme nämä kaksi erillistä asuntoa, niín minä ihmeen aikaanna me oikein mitäänn harkintaa harkitsemme? Jos tapaaamme muutaman kerran tuon puolen vuoden aikana ja asumme jo omissa talouksissamme? Miten siinä voi mitään harkintaa käyttää?
Eli onko avioeron laittaminen vireille ja erilleen muuttaminen jo se lopullinen ero ja harkinta-aika vain jonkinlaista sananhelinää?
Kertokaa, te viisaammat. Kiitos!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä muutama kuukausi mennyt harkinta-ajasta ja kai sitä ehkä jotain harkitaan. Yhdessä asutaan myös samasta syystä kuin tekin. Käymme myös terapiassa miettimässä asioita, mutta kai se niin on, että kun toinen sitä asuntoa etsii ja ero on otettu puheeksi ja on paperilla konkretiaa, tuntuu, että eipä siinä kai muuta tietä enää ole, kuin ero sitten joskus lopullisena.
Vaikea tässä tilanteessa ajatella oikein mitään, kun vielä on saman katon alla. Sama katto, entiset ongelmat. Jotkut ovat sanoneet, että muutaman kuukauden erillään asuminen on selkeyttänyt ajatuksia ja sitten onkin palattu yhteen.
Tiedän yhden parin, joka kaksi kertaa oli harkinta-ajalla ja sitten kuitenkin lopulta päätti, että toistensa kanssa he haluavat olla, eikä kenenkään muun. Tuona harkinta-aikana oli molemmilla jo muita kierroksessa. Mutta se oma puoliso sitten vei voiton. Se onkin ainoa pari, jonka tiedän...
Tuskinpa mekään sellainen ollaan, eroa kohti menossa kovaa vauhtia, vaikka itse vielä vastaan taistelee - henkisesti ainakin.
Kyllä minä olen hiukan hermostunut, kun miesystäväni "harkinta-aika" ei ole vielä umpeutunut :(. Tapasimme siis tuon harkinta-ajan puolivälin jälkeen eikä minulla ollut osaa eikä arpaa eroon.