Otetaan esimerkiksi maailman myydyin lääke, Lipitor-niminen atorvastatiini, joka on kolesterolilääke. Sen vuosittainen myynti on yli 14 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä kilahtaa Pfizerin tilille. Pfizer kertoo tämän olevan reilu korvaus lääkekehityksen kustannuksista. Kuitenkin esimerkiksi suuren Merck & Co. -lääkeyhtiön kehitys- ja tutkimuskulut ovat vain 14 % liikevaihdosta.
Atorvastatiini syntetisoitiin vuonna 1985 Parke-Davis Warner-Lambert Companyn toimesta. Silti Pfizer (joka osti edellä mainitun yrityksen) kerää vielä tänäkin päivänä patentin yksinoikeudella lääkkeen myyntivoitot, jotka ylittävät jo 125 miljardia dollaria. Tämän maailman parhaiten myyneen lääkkeen patentti kuitenkin umpeutuu 31. toukokuuta, 2012.
Mikä neuvoksi kun edes 20 vuotta ei riitä lääkeyhtiöille yksinoikeuden kestoksi? Silloin muutetaan hieman lääkkeen kemiallista koostumusta. Tästä esimerkkinä Cipramil-sitalopraami. Vuonna 2003 patentti umpeutui tällä erinomaisesti myyneellä masennuslääkkeellä. Tanskalainen lääkeyhtiö Lundbeck päätti kuitenkin tehdä sitalopraamista essitalopraamin juuri ennen patentin umpeutumista. Vanhan lääkkeen stereoisomeerille myönnettiin uusi patentti. Ainoastaan yksi tutkimus tuki väitettä, jonka mukaan uusi lääke olisi tehokkaampi kuin vanha. Ikävä kyllä lokakuussa 2011 paljastui, että Lundbeck oli itse sponsoroinut tämän ainoankin tutkimuksen vetämään kotiinpäin.
Jostain syystä Suomessakin silti määrätään lähinnä uudempaa, patentin alaista Cipralexia. Kela korvaa, eivätkä summat ole mitään pieniä, kun nykyisin lähes puolet suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Niitä määrätään masennukseen, ahdistukseen, punastukseen ja epäsosiaalisuuteen. Lääkärit ovat ilmeisesti vakuuttuneita kalliimmaan patenttilääkkeen ylivertaisesta tehosta siitäkin huolimatta, että yksikään tutkimus ei väitettä tue. Lääkettä markkinoiva Forest Laboratories saikin yllättäen vuonna 2010 tuomion Cipralexin laittomasta mainostamisesta huuhaakäyttöön Yhdysvalloissa. Samaan aikaan paljastui, kuinka lääkäreitä oli opastettu määräämään kyseistä lääkettä. Ei kai vaan Suomessa?
Monopoliaseman murtuminen ei ole mikään pieni juttu lääkeyhtiöille. Kun patentti vanhenee ja rinnakkaislääkkeet tulevat markkinoille, romahtavat lääkkeiden hinnat. Samalla alkuperäisen lääkkeen myynnin on osoitettu laskevan noin 80 %. Sama lääke voidaan kuitenkin keksiä ja patentoida uudelleen, kuten edellä osoitettiin. Tätä toimenpidettä kutsutaan englanniksi evergreeningiksi.
Atorvastatiini syntetisoitiin vuonna 1985 Parke-Davis Warner-Lambert Companyn toimesta. Silti Pfizer (joka osti edellä mainitun yrityksen) kerää vielä tänäkin päivänä patentin yksinoikeudella lääkkeen myyntivoitot, jotka ylittävät jo 125 miljardia dollaria. Tämän maailman parhaiten myyneen lääkkeen patentti kuitenkin umpeutuu 31. toukokuuta, 2012.
Mikä neuvoksi kun edes 20 vuotta ei riitä lääkeyhtiöille yksinoikeuden kestoksi? Silloin muutetaan hieman lääkkeen kemiallista koostumusta. Tästä esimerkkinä Cipramil-sitalopraami. Vuonna 2003 patentti umpeutui tällä erinomaisesti myyneellä masennuslääkkeellä. Tanskalainen lääkeyhtiö Lundbeck päätti kuitenkin tehdä sitalopraamista essitalopraamin juuri ennen patentin umpeutumista. Vanhan lääkkeen stereoisomeerille myönnettiin uusi patentti. Ainoastaan yksi tutkimus tuki väitettä, jonka mukaan uusi lääke olisi tehokkaampi kuin vanha. Ikävä kyllä lokakuussa 2011 paljastui, että Lundbeck oli itse sponsoroinut tämän ainoankin tutkimuksen vetämään kotiinpäin.
Jostain syystä Suomessakin silti määrätään lähinnä uudempaa, patentin alaista Cipralexia. Kela korvaa, eivätkä summat ole mitään pieniä, kun nykyisin lähes puolet suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Niitä määrätään masennukseen, ahdistukseen, punastukseen ja epäsosiaalisuuteen. Lääkärit ovat ilmeisesti vakuuttuneita kalliimmaan patenttilääkkeen ylivertaisesta tehosta siitäkin huolimatta, että yksikään tutkimus ei väitettä tue. Lääkettä markkinoiva Forest Laboratories saikin yllättäen vuonna 2010 tuomion Cipralexin laittomasta mainostamisesta huuhaakäyttöön Yhdysvalloissa. Samaan aikaan paljastui, kuinka lääkäreitä oli opastettu määräämään kyseistä lääkettä. Ei kai vaan Suomessa?
Monopoliaseman murtuminen ei ole mikään pieni juttu lääkeyhtiöille. Kun patentti vanhenee ja rinnakkaislääkkeet tulevat markkinoille, romahtavat lääkkeiden hinnat. Samalla alkuperäisen lääkkeen myynnin on osoitettu laskevan noin 80 %. Sama lääke voidaan kuitenkin keksiä ja patentoida uudelleen, kuten edellä osoitettiin. Tätä toimenpidettä kutsutaan englanniksi evergreeningiksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jostain syystä Suomessakin silti määrätään lähinnä uudempaa, patentin alaista Cipralexia." Itse käytin aikoinani Cipralexia,sitten siirryin sen gen.sub.valmisteeseen, niin kuin niiiin moni muukin.
Useampi lääkehtehdas valmistaa essitalopramia, täältä löytyy lisää infoa, hinnat ym.
http://www.yliopistonapteekki.fi
ps. ja lähinnä kyllä määrätään essitalopramia ja voihan sen vaihtaa apteekissa jos lääkäri on kirjoittanut reseptin Cipralexille.
Eikä citalopram ole sama kuin essitalopram....
Cipralex on essitalopraamin tuotenimi ja Cipramil/Citalopram on sitalopraamin tuotenimi.
Essitalopraami on sitalopraamin stereoisomeeri, eri sama aine. Yksikään tutkimus ei ole tukenut ideaa, että essitalopraami olisi tehokkaampi kuin sitalopraami. Lääkeyhtiö lanseerasi essitalopraamin ainoastaan sen takia, että sitalopraamin patentti umpeutui.