kurdiperheen tiiviys

Netistä löytyy paljon materiaalia näistä patriarkaalisista kulttuureista, ja vaimojensa asemasta. Täällä et tule asiallisia vastauksia tähän saamaan, valitettavasti.. Kyllähän sitä pysyvää voi ajatella, mutta he tuskin koskaan muuttuvat, koska toimintatavat ovat heille niin normaaleja. Se olisi yhtä vaikeaa kuin että sinä muuttuisit sellaiseksi kuin he ovat.

Ja vähän aiheen sivuun, kun täällä usein ihmetellään että miksi joku ihmissuhde on tuhoutunut näihin kulttuurisiin eroihin, mietin, miksi on pakko lähteä tappelemaan jo ennalta tuhoon tuomitun suhteen eteen, vaikka kuinka olisi se elämän rakkaus kyseessä. Loppupeleissä kummankin elämästä on tuhoutunut vuosia, eikä siitä rakkaudestakaan ole sitten enää paljon jäljellä, ja oliko hyötyä ollenkaan...

Miehet on yksilöitä. Toiselle merkitsee enemmän perheen mielipide, toiselle ei. Oma mieheni ainakin tekee päätöksensä ihan omin päin tai minun kanssani, asiasta riippuen, eikä kysele vanhempiensa tai sisarustensa mielipiteitä. Toki heidän hyväksyntänsä merkitsee paljon, mutta toisaalta mieheni perhe on sellainen, ettei puutu asioihimme. Eli eivät ala kritisoimaan meidän yhteisiä päätöksiä ja ratkaisuja, haluavat vain ns. pysyä kartalla missä mennään.

Mieti, haluaisitko loppujen lopuksi olla kiinteä osa kurdiperhettä. Luultavasti eläisit mieluummin niin kuin suomalainen.

Tää on vaikee kysymys, koska perhekulttuuri riippuu paitsi maasta ja kulttuurista, myös alueesta ja perheen tavoista. Maalla ollaan ehkä konservatiivisempiä kuin kaupungissa, samoin perheitä erilaisia. Yleisesti ottaen kurdiperheet ovat tiiviitä, vanhempia kunnioitetaan paljon suuremmalla mittakaavalla kuin suomessa.
Eniten se on kiinni miehestä itsestään. Paljonko antaa painoarvoa esim. perheensä mielipiteille puolisostaan.
Perheen mielipiteisiin taas voi vaikuttaa moni asia. Pelkästään se että tuleva vaimoke on länsimaasta ei välttämättä ole mikään kummallisuus. Käyttäytyminen merkitsee paljon. Myöskään asioita, joita voidaan katsoa paheksuen ei ehkä kannata perheelle (ainakaan ensikäsittelyssä) kertoa. Esim. itsellä lapset eri isistä, mutta tätä ei kannata kertoa jos ei halua antaa huonoa ensivaikutelmaa.
Kulttuurissa elää kuitenkin toive tai ihanne, että morsmaikku olisi suht "viaton" ja kunnollinen. Ryyppystoorit ja muut jätä kertomatta :D Myöskin jotkut voi olla tarkkoja käyttäytymissäännöistä kuten ruokatavat (ei siis ryystäen ja hotkien). Kotiansa arvostavaa/huolehtivaa naista arvostetaan enemmän. Pukeutumisesta ei varmaan tarvitse edes mainita...
Meniköhän ihan asian vierestä mitä yritit kysyä?

Ilman riskejä tuskin saavutat elämässä mitään saavuttamisen arvoista :)

Meidän parisuhteessa perheellä ei kovin suurta roolia koska perhe lähi-idässä. Lähes päivittäiset skype-keskustelut kuuluvat kuitenkin arkeen. Mies lähtenyt kotimaastaan jo 15 vuotta sitten eikä sen jälkeen montaa kertaa ole sukua nähnyt mutta silti tiiviisti yhteydessä ja tärkeä osa elämää.

no joo, nyt menee jo asian ohi...

Riippuu miehestä ja perheestä. Mieheni ei ole kurdi vaan Aasiasta lähtöisin, ja perhekeskeisyys on tullut tutuksi. Miehen perhettä ei tosin asu Suomessa. Minut on hyväksytty sukuun siitä lähtien, kun minut perheelle esiteltiin eli se ei ole tuottanut ongelmia. Mutta. Vanhemmille (ja vanhemmille sisaruksille) ei voi väittää vastaan. Erimielisyyksiä ei käsitellä riitelemällä - ei oikeastaan mitenkään.

Toisaalta mieheni ei kuitenkaan ole ollut vanhempien määrärysvallan alla, mistä ehkä vahvin todiste on puolison valinta äidin ehdokkaan ohitse ;)
Hän voi olla täysin eri mieltä, vaikkei sitä ääneen huuda ja voi loppujen lopuksi kuitenkin toimia omalla tavallaan. Ihan olennaista on se, että puolisot pitävät yhtä, keskustelevat asioista ja ovat lojaaleja toisilleen.

Mieheni veljistä yksi muutti vaimonsa kanssa toiseen kylään, koska vaimo ei kestänyt asua anoppinsa kanssa. Järjestely sopi kaikille: kaikki säilyttivät kasvonsa, ja perhejuhlissa ym. tavatessa tietenkin käyttäydyttiin asiallisesti.

En tiedä, miten kurdikulttuurissa on tapana, mutta halusin sanoa, että tiiviissä perhekulttuurissa ei ole mitenkään mahdotonta toimia, puhumattakaan siitä, että se pitää sisällään myös paljon positiivisia asioita.