Mies petti, eikä ollut mikään kännipano, vaan useamman vuoden petos. Olen käynyt läpi kaikki mahdolliset tunteet. Alkuun meni aika hyvin ja rauhaisesti. Mutta kun luottamus on mennyt on mennyt kaikki. Epäilen miestä koko ajan koska hän työnsä puolesta naiseen yhteydessä koko ajan. Mies vakuuttelee ettei mitään ole enää. En vain kestä ajatustakaan tästä naisesta. Kyse taitaa olla minun oman pääni sisäisestä ongelmasta. Mies on kyllä omalta osaltaan vaikeuttanut toipumistani. Toivoo kyllä että pääsemme yli tapahtuneesta ja tulisimme taas onnellisiksi. Miehellä on ärsyttävä tapa valehdella, olen väsynyt valheisiin. Valheita paljastuu jatkuvasti, toiset isoja toiset pieniä. Olen turta valehteluun. Nyt on oma epätoivo ja rakkaus muuttumassa vihaan ja ällötykseen miestä kohtaan. Asumme asumuserossa, joten emme joka hetki onneksi edes ole yhdessä. Kun mies astuu kotiini alkaa v.tuttamaan ja ärsyttämään koko äijä. Valehteleva paska. Egoisti. Eikä kiinnosta pätkääkään ketä jyystää tai ei.
Eipä taida olla enää paluuta. Kun vain annan ajatuksen toisesta naisesta ja petoksesta tulla mieleeeni en kertakaikkiaan voi unohtaa kuinka paskamaisesti mies minua kohteli.
Eipä taida olla enää paluuta. Kun vain annan ajatuksen toisesta naisesta ja petoksesta tulla mieleeeni en kertakaikkiaan voi unohtaa kuinka paskamaisesti mies minua kohteli.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kurjaa. Valehtelu on varmaan sellainen piirre, joka ei niin vain poistu ihmisestä. Olen tavannut pari valehtelevaa miestä. On hirveää, kun ihmiseen ei voi ollenkaan luottaa.
Eroa miehestä. Sitten uutta elämää päin. Parempaa on varmasti luvassa. Onnea sinulle!
Minulla myös mies (kohta ex), joka valehtelee. Ei vain pysty olemaan rehellinen. Välillä vähän suurempia asioita, välillä ihan naurettavan pienistä jutuista valehtelee.
En ymmärrä, miksi pitää valehdella, kun on niin paljon helpompaa elää ilman valheita, eikä tarvitse miettiä, miten jonkun asian on viimeksi valehdellut. Jos puhuisi totta, olisi tarina aina sama.
No, joka tapauksessa, ei tuollaista kannata katsella. Itsekin laitoin eropaperit sisälle. Voi sitten jatkaa valehteluaan toisen kanssa.
Tässäkin muuten näkee tämän ristiriidan. Olemme asumuserossa nyt ja harkinta-aika umpeutuu pian. Mies säätää edelleen kakkosen kanssa, mutta samalla vieläkin vihjailee minulle, että haluaisi siltikin jatkaa avioliittoa. Eli valehtelee varmaan tälle kakkosellekin kaikesta, erosta, yhteen muuttamisesta yms. Tai näin ainakin luulen, miksi muuten joku kakkonen vielä olisi kuvioissa mukana, jos mies rehellisesti kertoisi toiveistaan jatkaa kanssani.
Mutta jos täällä on nyt "kakkonen" näitä juttuja lukemassa ja tunnistaa itsensä (harkinta-ajan puoli vuotta menee 1,5 kk päästä umpeen, pääkaupunkiseutu) niin saat kyllä olla siinä suhteessa rauhassa, että minä en miestä enää kotiin huoli. Saatte täysin rauhassa rakentaa tulevaisuuttanne. Minä en halua enää mitenkään olla sekaantuneena tähän juttuun.
Ihanaa, kun ei tarvitse enää miettiä, mitkä sanat ovat totta ja mitkä valhetta. Tosin loppuajasta aloin jo ajattelemaan, että kaikki, mitä suusta tulee on valetta.
Saa joku muu alkaa arvailemaan, mitä mikäkin tarkoittaa. Minä en enää jaksanut.
Minulla on juuri samanlainen mies. Hän oli psykopaattinen valehtelija: Hän ilmeisesti itsekkin uskoi omiin valheisiinsa. Se oli hänelle niim luontevaa. Tavallaan hän kai tottui siihen, että saa pettää ja tilanne säilyy silti ennallaan. vaimo hyväksyy ja arki jatkuu. Kyllä hänkin osasi vakuuella, että kaikki on nyt okei, mutta aina vain paljastui tätä sun tosita. Tarkoitan valehtelemsiella muutakin kuin vian aviollista uskollisuutta.
Minä kai lopulta menetin milenkiinnon mieheeni: oli aivan yksi hailee mitä matkoillansa puuhastelee. En ollut ede mustasukkainen. Elimme vuoisa vain yritys- ja työkumppnuudessa, vaikka siihen kuului myös avioelämää. Ei hänen elämä siitä järkyttynyt, kun lopulta panin vireille avioeron kun firma meni ulosottoon.
Pettämisen vielä kestää mutta sitä valehtelua ei. Valehtelijat on pohjasakkaa ja saavat lähellä olevat ihmiset tuntemaan olonsa välillä ihan kaistapäiseksi kun ei tiedä mikä on totta ja mikä ei.
Joku on valehtelijoilla pahasti pielessä siellä säälittävässä pääkopassaan. Vastuuta pakoillaan ja keksitään mitä mielikuvituksellisempia juttuja. Ehkä jopa itse uskoo tällaiseen.
Ei muuta kun sellaisesta ihmisestä eroon ja pikaisesti niin oma pää pysyy jotenkin kasassa.
Luulisin, että olen varustettuna normaalilla järjellä ja yleensä ajattelen rationaalisesti ja järkevästi, loogisesti. Mies on niin rassukka, ettei näköjään vieläkään tajua sitä yksinkeltaista asiaa että valheesta jää aina kiinni, ennemmin tai myöhemmin. Itselleen ei voi loputtomiin valehdella, kai sekin seinä joskus vastaan tulee. Uskoisin, että kyseessä on jokin hyvin nuorella iällä opittu tapa miten päästä aina livahtamaan itselle epäedullisesta tilanteesta pois. Itse asiassa valehteluhan on jo hyvin nuorten lasten psyykkisen kehityksen tuotos, normaali sellainen. Miten nämä miehet sitten jäävät tälle kypsymättömän ihmisen tasolle?
On minullakin ollut vaikeaa lapseuudessani ja muutenkin elämässä, enkä silti turvaudun valehteluun ja petokseen. Sitä mitä ei voi tehdä ja sanoa toisen kasvojen edessä, on parasta jättää tekemättä ja sanomatta.
Olen siis liiankin rehellinen ihminen ja sain kärsiä hyväuskoisuudestani.
Ei edes se tehonnut miehee, kun ihan käytännön kautta annoin vikkiä että mitä tämä valehtelu tuottaa, että tosiaan vois olla hänenkin helpompi elää ilman valhetta, poistuis sterssikin kun ei tarvitsisi tuskailla mitä milloinkin ja missä on puhunut, mutta ilmeisesti ei välitä edes siitä mitä tapahtuu kun jää kiinni.
Silti valhetelijalla ja pettäjällä on otsaa väittää petettyä ihmistä valehtelusta.
MAnipuloimalla yrittää kääntää omat tekonsa toisen syyksi.
Aivan hirvittäää.
Jokainen petetty on paljon paremman arvoinen kuin pettävä ja valehteleva aviopuoliso.
Voimia.
Vihatar: Kirjoituksesi miehen valehtelusta kuulosti tosi tutulta. Se voisi olla melkein kuin omasta tilanteestani.
Viha voi olla hyvä tunne, se antaa voimaa pitää puolensa. Minulla sitä ei valitettavasti ollut riittävästi, eikä tarpeeksi ajoissa.
Mikään ei oikeuta valehtelua, eikä valitettavasti mikään muuta sitä. Valehtelija ei ala yhtäkkiä rehelliseksi, jos on jatkanut sitä jo vuosia. Omatunto ei vaan kolkuta. Todennäköisesti se on kovettunut niin paljon, ettei ole estettä jatkaa samaan tapaan. Pääasia on ettei jää kiinni, ja vaikka jäisikin, ei se lopu silti.
Pettäjästä ja suhteesta voi olla helpompi päästää irti, kun oikeasti tajuaa, että valehtelu jatkuu joka tapauksessa, antaa anteeksi tai ei. Sitä voi olla vaikea myöntää, kun haluaisi edes joskus uskoa toista. Harva kuitenkaan haluaa epäillä toista koko loppuelämänsä ajan.
Pettämistä ei unohda koskaan, mutta ajan kanssa se voi painua taka-alalle, eikä sitä tule ajateltua niin usein. Miehesi valehteluun se ei kuitenkaan vaikuta, olette yhdessä tai ette. Oma olosi kohentuu sitä mukaa kuin pystyt myöntämään tosiasiat. Minulla se vei kauan, toivottavasti itse selviät nopeammin.
Miehesi on jäänyt omien valheidensa koukkuun. Valehtelemista voi verrata lumipalloefektiin...kasvaa vain ja lisääntyy ja jossakin vaiheessa valehtelija uskoo valheitaan itse. Siinä hetkessä/pisteessä valehtelija on jo aika alaston ja läpinäkyvä muille ihmisille.
Kerrot teidän asuvan jo erillään joten olette jo eronneet tai prosessi on jo pitkällä.
Älä herättele turhia toiveita yhteenpaluusta ainakaan tuolla tuntemuksella ja asenteella se ei tule onnistumaan.
Yritä päästä vihan tunteesta pois, tee itsellesi lukujärjestys omasta selviytymisestä jota seuraamalla yritätä päästä eteenpäin.
Viha on normaali tunne mutta siihen ei saa jäädä kovin pitkäksi aikaa, se alkaa käymään sinua vastaan.
Valehtelija ei lopeta valehtelua. Hänen elämä on ajautunut tilanteeseen, jossa on pakko jatkaa valehtelua, koska koko elämä on rakennettu valheen päälle. Monesti valehtelija on raivoissaan, jos joku epäilee hänen valehtelevan, koska hän itse jo uskoo omiin valheisiin. Hän on ihan ymmällään, kun henkilö joka tietää hänen valehtelevan sanoo, että hänhän valehtelee. Miehet yleensäkin valehtelee myös toisilleen, ja heistä se on normaali tapa elää. Ei he pety, jos toinen mies on heille valehdellut, koska oletusarvo alunperin on jo ollut, että muutkin miehet valehtelee. Näin toimii miesten työelämäkin. Naiset ei vain ymmärrä miehiä. Se on se ongelma.