Tshernobylin kalatinen ydinonnettomuus

Vastaaja

Suosituimpia ydinvoiman kannattajien väittämiä Suomessa on tämä:

"Tshernobylin kaltaista ydinonnettomuutta ei Suomessa voi tapahtua."

Väite on tottakai väärä. Millainen oli Tshernobylin ydinonnettomuus? Tällainen: Tshernobylin ydinonnettomuudessa levisi suuria määriä radioaktiivisia aineita laajalle alueelle (ympäri Eurooppaa). Ei sen kummempi. Tuollainen onnettomuus voi tapahtua jokaikisessä ydinvoimalassa. Erot onnettomuuksien vaikutuksissa näkyy päästöjen määrässä ja niiden laskeuma-alueissa, siis vaikutuksina ympäristöön ja ihmisiin. Suomessa voi tapahtua paljon Tshernobylin onnettomuutta vakavampikin ydinonnettomuus.

Jonkinlaisen kuvan Tshernobylin kaltaisen ydinonnettomuuden ympäristövaikutuksiin saa tästä:

Asuinkelvoton alue 3000km2
- kuin n. 3km väylä Helsinki-Ivalo-välille

Pahoin saastunut alue 7000km2
- kuin n. 7km väylä Helsinki-Ivalo-välille

Tshernobyl luokitellaan edelleen maailman 10 saastuneimman paikan joukkoon.

On iso vitsi väittää, että tuollaista jälkeä aikaansaavat voimalat tuottaa "puhdasta sähköä" :D

93

409

    Vastaukset

    • Vastaaja kirjoitti: "Suosituimpia ydinvoiman kannattajien väittämiä Suomessa on tämä:

      "Tshernobylin kaltaista ydinonnettomuutta ei Suomessa voi tapahtua."

      Väite on tottakai väärä. Millainen oli Tshernobylin ydinonnettomuus? Tällainen: Tshernobylin ydinonnettomuudessa levisi suuria määriä radioaktiivisia aineita laajalle alueelle (ympäri Eurooppaa). Ei sen kummempi. Tuollainen onnettomuus voi tapahtua jokaikisessä ydinvoimalassa. Erot onnettomuuksien vaikutuksissa näkyy päästöjen määrässä ja niiden laskeuma-alueissa, siis vaikutuksina ympäristöön ja ihmisiin. Suomessa voi tapahtua paljon Tshernobylin onnettomuutta vakavampikin ydinonnettomuus.

      Jonkinlaisen kuvan Tshernobylin kaltaisen ydinonnettomuuden ympäristövaikutuksiin saa tästä:

      Asuinkelvoton alue 3000km2
      - kuin n. 3km väylä Helsinki-Ivalo-välille

      Pahoin saastunut alue 7000km2
      - kuin n. 7km väylä Helsinki-Ivalo-välille

      Tshernobyl luokitellaan edelleen maailman 10 saastuneimman paikan joukkoon.

      On iso vitsi väittää, että tuollaista jälkeä aikaansaavat voimalat tuottaa "puhdasta sähköä" :D "

      Eikö Amazingin lähettämä vastaus kelvannut kun piti vanha kirjoitus deletoida ja copy pastettaa uusi viesti?

      • Hän on onnistunut vastaamaan siinä vaiheessa, kun kirjoitin jo uutta. Voi kirjoittaa tähän uudestaan. Alkuperäisessä viestissäni, jonka poistin, oli paha moka: sanan "kannattajien" tilalla oli "vastustajien".


      • Vastaaja kirjoitti:

        Hän on onnistunut vastaamaan siinä vaiheessa, kun kirjoitin jo uutta. Voi kirjoittaa tähän uudestaan. Alkuperäisessä viestissäni, jonka poistin, oli paha moka: sanan "kannattajien" tilalla oli "vastustajien".

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinvoimalaonnettomuus, siitä aiheutuu radioaktiivisia päästöjä noin 1.5 miljoonaa TBq, kuten Tshernobylissä on arvioitu tapahtuneen (usean päivän aikana).


      • Vastaaja kirjoitti:

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinvoimalaonnettomuus, siitä aiheutuu radioaktiivisia päästöjä noin 1.5 miljoonaa TBq, kuten Tshernobylissä on arvioitu tapahtuneen (usean päivän aikana).

        Vastaaja kirjoitti :"Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinvoimalaonnettomuus, siitä aiheutuu radioaktiivisia päästöjä noin 1.5 miljoonaa TBq, kuten Tshernobylissä on arvioitu tapahtuneen (usean päivän aikana). "

        Väitteesi on formuloitu kovinkin pieleen. Et voi käyttää sanaa 'kun', koska vakava ydinvoimalaonnettomuus Suomessa ei ole todennäköinen, vaan vain juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa. Oikeampi sana olisi 'jos'.

        Se, kuinka paljon radioaktiivisia päästöjä mahdollisessa Suomesa tapahtuvassa ydinvoimalaonnettomuudessa pääsisi luontoon, on arvailujen varassa, ja esittämäsi arvio on yläkantissa, koska Tshernobylissä räjähti sekä ydinreaktori (kyseessä ei kuitenkaan ollut ydiräjähdys) että myös suojakupu. Mahdollisessa suomalaisessa ydinvoimalaonnettomuudessa jompikumpi näistä tai kenties ne molemmat voisivat säilyä ehjinä. Tuon viimeksimainitun skenaarion tapahtuessa ydinvoimalaonnettomuuden ympäristövaikutukset olisivat lähinnä verrattavissa Harrisburgin tapaukseen.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Hän on onnistunut vastaamaan siinä vaiheessa, kun kirjoitin jo uutta. Voi kirjoittaa tähän uudestaan. Alkuperäisessä viestissäni, jonka poistin, oli paha moka: sanan "kannattajien" tilalla oli "vastustajien".

        Aivojen pienentymistä on odotettavissa onnettomuuspaikkakunnan linnustossa noin 20 vuotta sen jälkeen, kun Suomessa on tapahtunut Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus (tätä säteily aiheuttaa herkästi myös ihmisille sikiön tietyssä kehitysvaiheessa). Voi olla, että Tshernobylissä syynä ei ole säteily suoranaisesti, vaan jonkinlaisesta linnuston vaihtumisesta johtuva ilmiö. Tutkimukset ovat vielä kesken, joten ei ole varmaa, että Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus Suomessa aiheuttaisi paikallisissa linnustoissa pienipäisyyttä.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinvoimalaonnettomuus, siitä aiheutuu radioaktiivisia päästöjä noin 1.5 miljoonaa TBq, kuten Tshernobylissä on arvioitu tapahtuneen (usean päivän aikana).

        Tshernobylin kaltaisen /1/ ydinvoimalaonnettomuuden tapahtuessa Suomessa, lasten ja nuorten kilpirauhassyöpätapaukset voivat Suomessa lisääntyä, kuten Tshernobylissäkin 1986, ellei joditablettien riittävyydestä ole huolehdittu.

        Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen havaittiin ylimääräisiä lasten kilpirauhassyöpätapauksia vielä yli 500km päässä onnettomuusvoimalasta. Kun Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus tapahtuu Suomessa jossakin Suomen nykyisessä ydinvoimalassa, koko Eteläinen-Suomi on lapsille kilpirauhassyöpäriskialuetta.

        /1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/10658703/#comment-55221710


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Vastaaja kirjoitti :"Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinvoimalaonnettomuus, siitä aiheutuu radioaktiivisia päästöjä noin 1.5 miljoonaa TBq, kuten Tshernobylissä on arvioitu tapahtuneen (usean päivän aikana). "

        Väitteesi on formuloitu kovinkin pieleen. Et voi käyttää sanaa 'kun', koska vakava ydinvoimalaonnettomuus Suomessa ei ole todennäköinen, vaan vain juuri ja juuri mahdollisuuksien rajoissa. Oikeampi sana olisi 'jos'.

        Se, kuinka paljon radioaktiivisia päästöjä mahdollisessa Suomesa tapahtuvassa ydinvoimalaonnettomuudessa pääsisi luontoon, on arvailujen varassa, ja esittämäsi arvio on yläkantissa, koska Tshernobylissä räjähti sekä ydinreaktori (kyseessä ei kuitenkaan ollut ydiräjähdys) että myös suojakupu. Mahdollisessa suomalaisessa ydinvoimalaonnettomuudessa jompikumpi näistä tai kenties ne molemmat voisivat säilyä ehjinä. Tuon viimeksimainitun skenaarion tapahtuessa ydinvoimalaonnettomuuden ympäristövaikutukset olisivat lähinnä verrattavissa Harrisburgin tapaukseen.

        "...koska Tshernobylissä räjähti sekä ydinreaktori (kyseessä ei kuitenkaan ollut ydiräjähdys) että myös suojakupu..."
        Tuohon sopi jo kaksi ellei kolmekin virhettä.
        Tsernobylissä nimenomaan tapahtui kaksi ydinräjähdystä ja niitten välissä yksi höyryräjähdys. Väitätkö tuntevasi asiat paremmin kuin niitä vuosikausia tutkineet akateemikot?
        Tsernobylissä ei räjähtänyt suojakupua, koska sitä ei koskaan ollut siellä...


      • sitroen kirjoitti:

        "...koska Tshernobylissä räjähti sekä ydinreaktori (kyseessä ei kuitenkaan ollut ydiräjähdys) että myös suojakupu..."
        Tuohon sopi jo kaksi ellei kolmekin virhettä.
        Tsernobylissä nimenomaan tapahtui kaksi ydinräjähdystä ja niitten välissä yksi höyryräjähdys. Väitätkö tuntevasi asiat paremmin kuin niitä vuosikausia tutkineet akateemikot?
        Tsernobylissä ei räjähtänyt suojakupua, koska sitä ei koskaan ollut siellä...

        Sitroen kirjoitti :"Tsernobylissä nimenomaan tapahtui kaksi ydinräjähdystä ja niitten välissä yksi höyryräjähdys. Väitätkö tuntevasi asiat paremmin kuin niitä vuosikausia tutkineet akateemikot?"

        Minusta on aivan täydellisen samantekevää, kuka esittää väitteen, että Tshernobylissä olisi muka tapahtunut ydinräjähdys tai kaksi, koska sellainen väite ei voi pitää paikkansa. Olen melkoisen monta kertaa kirjoittanut tällekin saitille, ettei Tshernobylissä räjähtänyt ydinpolttoaine, vaan käsistä pääseen kiihtyneen ydinreaktion kuumentama vesi. Tapahtui ilmeisesti höyryräjähdys, joka hajoiti ydinreaktoria, ja hieman myöhemmin, kun valtavasti kohonnut lämpötila oli hajoittanut veden vedyksi ja hapeksi, niin voimalarakennuksen kattoon kertynyt vety räjähti voimalla ja hajoitti katon, jolloin radioaktiivinen säteily pääsi vapaasti ilmakehään. On makuasia, kutsuuko voimalarakennuksen kattoa suojakuvuksi vai ei, oleellista oli se, ettei reaktori suinkaan ollut paljaana, vaan vankan rakennuksen sisällä. Jos Tshernobylisä olisi tapahtunut aito ydinräjähdys, niin ei siitä olisi mitään epäselvyyksiä, koska koko reaktorirakennuksesta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaisevista rakennuksista ja ihmisistä ei olisi jäänyt mitään jäljelle.

        Olet nyt esittänyt sangen monta kertaa väitteen, että Tshernobylissä tapahtui vähintään yksi ydinräjähdys ja todennäköisesti kaksi. Jospa tutustuisit ydinfysiikkan ja ydinvoimateknologiaan hieman paremmin, niin et kenties esittäisi aivan noin päättömiä väitteitä. Voisit ehkä kysyä tuota asiaa STUK:lta, koska et varmaan minun kirjoituksiani usko.

        Mainitsit eräässä aiemmassa jutussasi, että ydinräjähdyksen puolesta puhuis se, että jokin polttoainesauvna kappale olisi löytynyt kolmen kilometrin päästä ydinvoimalasta. Pidän täysin mahdollisena, että palasia reaktorin polttoainesauvoista ja voimalan katosta on lentänyt vetyräjähdyksessä hyvinkin kauas itse voimalarakennuksesta. Voimalarakennuksen sisällä oli äärimmäisen kuuma kappale, jonka vuoksi voimalarakennuksen katon hajottua ylöspäin suuntautunut ilmavirtaus on erittäin voimakas. Kevyet kappaleet nousivat sen mukana hyvinkin korkealle, ja sitten tuuli kuljetti niitä pois.


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Sitroen kirjoitti :"Tsernobylissä nimenomaan tapahtui kaksi ydinräjähdystä ja niitten välissä yksi höyryräjähdys. Väitätkö tuntevasi asiat paremmin kuin niitä vuosikausia tutkineet akateemikot?"

        Minusta on aivan täydellisen samantekevää, kuka esittää väitteen, että Tshernobylissä olisi muka tapahtunut ydinräjähdys tai kaksi, koska sellainen väite ei voi pitää paikkansa. Olen melkoisen monta kertaa kirjoittanut tällekin saitille, ettei Tshernobylissä räjähtänyt ydinpolttoaine, vaan käsistä pääseen kiihtyneen ydinreaktion kuumentama vesi. Tapahtui ilmeisesti höyryräjähdys, joka hajoiti ydinreaktoria, ja hieman myöhemmin, kun valtavasti kohonnut lämpötila oli hajoittanut veden vedyksi ja hapeksi, niin voimalarakennuksen kattoon kertynyt vety räjähti voimalla ja hajoitti katon, jolloin radioaktiivinen säteily pääsi vapaasti ilmakehään. On makuasia, kutsuuko voimalarakennuksen kattoa suojakuvuksi vai ei, oleellista oli se, ettei reaktori suinkaan ollut paljaana, vaan vankan rakennuksen sisällä. Jos Tshernobylisä olisi tapahtunut aito ydinräjähdys, niin ei siitä olisi mitään epäselvyyksiä, koska koko reaktorirakennuksesta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaisevista rakennuksista ja ihmisistä ei olisi jäänyt mitään jäljelle.

        Olet nyt esittänyt sangen monta kertaa väitteen, että Tshernobylissä tapahtui vähintään yksi ydinräjähdys ja todennäköisesti kaksi. Jospa tutustuisit ydinfysiikkan ja ydinvoimateknologiaan hieman paremmin, niin et kenties esittäisi aivan noin päättömiä väitteitä. Voisit ehkä kysyä tuota asiaa STUK:lta, koska et varmaan minun kirjoituksiani usko.

        Mainitsit eräässä aiemmassa jutussasi, että ydinräjähdyksen puolesta puhuis se, että jokin polttoainesauvna kappale olisi löytynyt kolmen kilometrin päästä ydinvoimalasta. Pidän täysin mahdollisena, että palasia reaktorin polttoainesauvoista ja voimalan katosta on lentänyt vetyräjähdyksessä hyvinkin kauas itse voimalarakennuksesta. Voimalarakennuksen sisällä oli äärimmäisen kuuma kappale, jonka vuoksi voimalarakennuksen katon hajottua ylöspäin suuntautunut ilmavirtaus on erittäin voimakas. Kevyet kappaleet nousivat sen mukana hyvinkin korkealle, ja sitten tuuli kuljetti niitä pois.

        Helpostihan noita kappaleita lentää,vaikka ei nyt joka päivä sentään.Tuplapanostus kivilouhimolla lennätti murikoita parinkin kilsan päähään.Muutama katon korjaus ja panostusluvat meni kaverilta jäihin.


      • Dynamiitti-Pate kirjoitti:

        Helpostihan noita kappaleita lentää,vaikka ei nyt joka päivä sentään.Tuplapanostus kivilouhimolla lennätti murikoita parinkin kilsan päähään.Muutama katon korjaus ja panostusluvat meni kaverilta jäihin.

        Justiinsa oli lehdessä tutkimuksesta, jossa todettiin tuulimyllyn siivistä irtoavien jäälohkareiden voivan lentää noin kilometrin päähän.
        Eikä ihmekään, koska ison tuulimyllyn siipienkärjen nopeus on yli 200 km/tunti. Saa siinä jäälohkare irrotessaan kovan alkuvauhdin.
        Suomessa tuulimyllyjen siipien jäätymistä esiintyy vuosittain monen kuukauden ajan. Muistakaa kiertää tuulimyllyt kaukaa talvella.


    • Vastaaja kirjoitti :"Suosituimpia ydinvoiman kannattajien väittämiä Suomessa on tämä:

      "Tshernobylin kaltaista ydinonnettomuutta ei Suomessa voi tapahtua."

      Väite on tottakai väärä."

      Kyllähän totuus kuitenkin on se, että Tshernobylissä tapahtuneen ydinkatastrofin
      kaltaista onnettomuutta Suomessa ei koskaan voi tapahtua. Ensinnäkin Tshernobylissä oli käytössä RBMK-reaktorit, joiden suunnittelussa oli otettu huomioon armeijan tarpeet siten, että tuosta ydinreaktorista sai helposti plutoniumia. Sen rakenne oli myös suunniteltu sellaiseksi, että se soveltui varsin halpaan massatuotantoon. Tässä tapauksessa halpuus oli saavutettu turvallisuudesta tinkimällä: RBMK oli oleellisesti labiilimpi konstruktio kuin kehittyneissä teollisuusmaissa yleisesti käytössä olleet ydinvoimalat. Yleensä ydinvoimala häiriötilanteissa pyrkii automaattisesti korjaamaan tilannetta, RBMK:n tapauksessa ei.

      Moskovan määräämä testi oli hyvin riskialtis, ja ydinvoimalan käyttöpäällikkö kieltäytyi toimimasta käskyn mukaan, ja varoitti Moskovaa katastrofista, joka testin suorittamisesta saattaisi seurata. Moskovan väki odotti kuitenkin yöhön asti, kunnes ydinvoimalan käyttöpäällikön vuoro vaihtui ja rupesi sitten painostamaan tilalle tullutta varamiestä. Tämä taipui ja loppu on historiaa.
      Ydinvoimala ajettiin testi suorittamisen aikana tilaan, joka sen käyttöohjeissa nimenomaan oli kielletty. Venäjällä on vielä siellä täällä toiminnasa RBMK-reaktoreita (kuten Sosnovy Borissa lähellä Suomen rajaa), mutta niistä yhdellekään toiselle ei ole käynyt niin kalpaten kuin Tshernobylissä.

      Suomessa tuollaisia suhteessa riskipitoisimpia reaktoreita ei ole ollut käytössä. Suomesa ei myöskään suhtauduta turvallisuusohjeisiin yhtä ylimielisen leväperäisesti kuin muinaisessa Neuvostoliitossa. Siksi juuri Tshernobylin tapauksen kaltainen ydinvoimalaonnettomuus ei ole Suomessa mahdollinen. Myöskään Fukushiman katastrofin uusiutuminn ei voi tapahtua Suomessa. Mutta kokonaan poissuljettua ei ole se, että Suomessa tapahtuisi vakava ydinvoimalaonnettomuus, joka olisi syiltään ja kehityskulultaan erilainen kuin Tshernobylissä tai Fukushimassa. Järin todennäköistä se ei ole. Ydinvoimalateknologia on kuitenkin varsin nuori ala, ja siinä opitaan koko ajan uutta.

    • Tshernobylin onnettomuuden alkutapahtumana oli kriittisyysonnettomuus, joka tapahtui reaktorifysikaalisesti epävakaassa reaktorityypissä. On täydet perusteet väittää, että vastaavanalaista onnettomuutta ei voi sattua kevytvesireaktorissa. Alkutapahtuma ja sitä seurannut räjähdys levittivät välittömästi osan reaktorisydämen sisällöstä ympäristöön ja niitä seurannut grafiittipalo jatkoivat päästöä. Myös tällaiset tapahtumat ovat vieraita kevytvesireaktoreille. Laitoksen ohjaajat myös laiminlöivät turvallisuusmääräyksiä tavalla, jota nykyään ei voi pitää mahdollisena.

      Suomen reaktoreille tyypillisempiä onnettomuuksia ovat Harrisburgin ja Fukushiman kaltaiset sydämensulamisonnettomuudet. Vastaavanlainen alkutapahtuma kuin Fukushimassa, hyvin voimakas maanjäristys ja tsunami, eivät ole meillä mahdollisia. Sähkönsyöttö on meillä paljon paremmin varmistettu kuin Fukushimassa. Suomen laitoksilla on myös vuosien varrella tehty huomattavia parannuksia sysämensulamisonnettomuuksien varalle, toisin kuin Fukushimassa.

      Siten on hyvät perustelut väittää, että onnettomuudet, joiden ympäristövaikutukset ovat Tshernobylin tai Fukushiman luokkaa, ovat Suomen laitoksilla erittäin epätodennäköisiä.

      • > Vastaavanlainen alkutapahtuma kuin Fukushimassa, hyvin
        > voimakas maanjäristys ja tsunami, eivät ole meillä mahdollisia

        Ovat mahdollisia, mikäli itämereen iskeytyy tarpeeksi suuri asteroidi, tms.

        Tosin epäilen, että pienimuotoinen ydinpäästö on tuon jälkeen se vähäisin murheenaihe.


      • The_Rat kirjoitti:

        > Vastaavanlainen alkutapahtuma kuin Fukushimassa, hyvin
        > voimakas maanjäristys ja tsunami, eivät ole meillä mahdollisia

        Ovat mahdollisia, mikäli itämereen iskeytyy tarpeeksi suuri asteroidi, tms.

        Tosin epäilen, että pienimuotoinen ydinpäästö on tuon jälkeen se vähäisin murheenaihe.

        Mahdollista on myös megatonni-luokan ydinpommin räjähdys Itämeressä vastaavinlaisin seurauksin.
        Mutta silloinkin " pienimuotoinen ydinpäästö on tuon jälkeen se vähäisin murheenaihe. "

        Joku emeritusprofessori on ollut huolissaan siitä, että joskus kaikaisessa tulevaisuudessa mahdollisen jääkauden seurauksena ikirouta voisi tunkeutua ydinjätteen loppusujoitusluolaan satojen metrien syvyyteen. Kun otetaan huomioon, että silloin maanpinta olisi pari kilometriä paksun jään peitossa, niin " pienimuotoinen ydinpäästö on tuon jälkeen se vähäisin murheenaihe."


      • The_Rat kirjoitti:

        > Vastaavanlainen alkutapahtuma kuin Fukushimassa, hyvin
        > voimakas maanjäristys ja tsunami, eivät ole meillä mahdollisia

        Ovat mahdollisia, mikäli itämereen iskeytyy tarpeeksi suuri asteroidi, tms.

        Tosin epäilen, että pienimuotoinen ydinpäästö on tuon jälkeen se vähäisin murheenaihe.

        tuo asteroidi voisi olla todellisin tapahtuma ja aivan oikeaa elämää.Siperiaan iski joku semmoinen noin 100 vuotta sitten.Kraateri löytyi sattumalta vuosien päästä.Jossitellaan vaan,mikäs siinä.


      • Jossittelukisoissa kirjoitti:

        tuo asteroidi voisi olla todellisin tapahtuma ja aivan oikeaa elämää.Siperiaan iski joku semmoinen noin 100 vuotta sitten.Kraateri löytyi sattumalta vuosien päästä.Jossitellaan vaan,mikäs siinä.

        Nykyään on niin hyvät havaintovälineet, että suuremmat asteroidit tai meteorit pystytään havaitsemaan ja niiden iskuun pystytään varautumaan.


      • Amazing kirjoitti:

        Nykyään on niin hyvät havaintovälineet, että suuremmat asteroidit tai meteorit pystytään havaitsemaan ja niiden iskuun pystytään varautumaan.

        Silti se on todellisin vaaratilanne näillä tsunamivapailla alueilla.


    • Onko Suomessa sittenkin Tsernobyl tyyppinen ydinvoimala,jos kerran sen tyyppinen onnettomuus on mahdollinen.Käsittääkseni ainoastaan Venäjällä on enään sen tyyppisiä voimaloita.Onko todellisia tietäjiä palstalla?

      • Tsernonobyl tyyppisiä ydinvoimaloita on Venäjällä ja lähin paikka on Sosnovyi Bor.Liettuassa oli Ignalinassa,mutta se pysäytettiin pois käytöstä 2009.Se siitä Tsernobyl tyyppisistä onnettomuuksista.Teoriassa kaikki on mahdollista,kuten tulivuoren purkaus Suomessa.Teorioilla pähkäilevät ihmiset oma ihmistyyppinsä.


      • Onnettomuus voi ihan hyvin olla samantyyppinen täysin eri tyyppisissä laitoksissa, vertaa vaikka auto-onnettomuuksia. Onnettomuuksien näkökulmia on myös useita. Hyvä näkökulma ydinoneettomuudelle on sen vaikutukset ympäristöön, koska silloin voidaan kaikki tekniikka unohtaa. Siten joka ikisessä ydinvoimalassa, jossa radioaktiivisia on radioaktiivisia aineita määrällisesti vähintään saman verran, kuin Tshernobylissä vapautui ympäristöön. voi tapahtua Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus - ehkä fuusioydinreaktorit täytyy vielä pitää tuossa mielessa kysymysmerkin alla.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Onnettomuus voi ihan hyvin olla samantyyppinen täysin eri tyyppisissä laitoksissa, vertaa vaikka auto-onnettomuuksia. Onnettomuuksien näkökulmia on myös useita. Hyvä näkökulma ydinoneettomuudelle on sen vaikutukset ympäristöön, koska silloin voidaan kaikki tekniikka unohtaa. Siten joka ikisessä ydinvoimalassa, jossa radioaktiivisia on radioaktiivisia aineita määrällisesti vähintään saman verran, kuin Tshernobylissä vapautui ympäristöön. voi tapahtua Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus - ehkä fuusioydinreaktorit täytyy vielä pitää tuossa mielessa kysymysmerkin alla.

        Ydinonnettomuuttta edeltää aina tapahtumasarja. Ydinonnettomuus on siis yksi tapahtuma, johon on päädytty usean tapahtuman kautta. Ydinonnettomuus luokitellaan tapahtuneiden radioaktiivisten päästöjen perusteella. Kahden eri ydinonnettomuuden tapahtumasarjat voivat ollai täysin erilaisia, ja silti ydinonnettomuudet voivat olla samankaltaisia, vaikka tuskin samanlaisia.

        Ydinonnettomuutta edeltävä tapahtumasarja ei ole ydinonnettomuus. Mikäli useampi kuin yksi ydinonnettomuus tapahtuisi samassa ydinvoimalayksikössä ajallisesti hyvin lähekkäin, niistä jokaisella olisi oma tapahtumasarjansa.

        On erotettava toisistaan samankaltaiset tapahtumasarjat ja samankaltaiset onnettomuudet. Tapahtumasarjat ovat onnettomuuden syy. On hyvin epätodennäköistä, että kaksi täysin samanlaista ydinonnettomuuteen johtavaa tapahtumasarjaa voisi tapahtua, ja silloinkin onnettomuudet olisivat todennäköisesti erilaisia.

        Ydinonnettomuuden voidaan katsoa jatkuvan niin kauan, kuin ydinvoimalasta vapautuu radioaktiivisia aineita enemmän kuin määräykset sallii. Onnettomuuden seurauksiin vaikuttaa mm. sää, joka paljolti määrää päästöjen laskeuma-alueen.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Onnettomuus voi ihan hyvin olla samantyyppinen täysin eri tyyppisissä laitoksissa, vertaa vaikka auto-onnettomuuksia. Onnettomuuksien näkökulmia on myös useita. Hyvä näkökulma ydinoneettomuudelle on sen vaikutukset ympäristöön, koska silloin voidaan kaikki tekniikka unohtaa. Siten joka ikisessä ydinvoimalassa, jossa radioaktiivisia on radioaktiivisia aineita määrällisesti vähintään saman verran, kuin Tshernobylissä vapautui ympäristöön. voi tapahtua Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus - ehkä fuusioydinreaktorit täytyy vielä pitää tuossa mielessa kysymysmerkin alla.

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus, lähialueilla on odotettavissa runsaasti ylimääräisiä raskauden keskeytyksiä - Tshernobyl aiheutti niitä tiettävästi suuruusluokaltaan jotain 300 000 kpl.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Onnettomuus voi ihan hyvin olla samantyyppinen täysin eri tyyppisissä laitoksissa, vertaa vaikka auto-onnettomuuksia. Onnettomuuksien näkökulmia on myös useita. Hyvä näkökulma ydinoneettomuudelle on sen vaikutukset ympäristöön, koska silloin voidaan kaikki tekniikka unohtaa. Siten joka ikisessä ydinvoimalassa, jossa radioaktiivisia on radioaktiivisia aineita määrällisesti vähintään saman verran, kuin Tshernobylissä vapautui ympäristöön. voi tapahtua Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus - ehkä fuusioydinreaktorit täytyy vielä pitää tuossa mielessa kysymysmerkin alla.

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus, onnettomuusvoimalan lähialueilla on odotettavissa runsaasti naisten rintasyöpätapauksia.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus, onnettomuusvoimalan lähialueilla on odotettavissa runsaasti naisten rintasyöpätapauksia.

        Vihreää valhetta pukkaa taas kun todisteet puuttuu.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus, lähialueilla on odotettavissa runsaasti ylimääräisiä raskauden keskeytyksiä - Tshernobyl aiheutti niitä tiettävästi suuruusluokaltaan jotain 300 000 kpl.

        Vihreää valhetta pukkaa vaan ja tietysti ilman lääketieteellisiä todisteita.



      • Todisteita kehiin kirjoitti:

        Vihreää valhetta pukkaa vaan ja tietysti ilman lääketieteellisiä todisteita.

        Tshernobylinkin vuoksi Euroopassa tapahtui 100 000 ylimääräistä raskauden keskeytystä (STUIK), ja lisäksi Ukrainassa noin 200 000 (TV-dokumetti "Taistelu Tshernobylistä"). Luonnollista on, että Tshernobylin kaltainen onnettomuus Suomessa voi sääolosuhteiden vuioksi olla vaikutuksiltaan erilainen kuin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, mutta odotusarvona siis olisi noin 300 000 ylimääräistä raskauden keskeytystä.


      • Ei ole todellakaan kirjoitti:

        Tsernonobyl tyyppisiä ydinvoimaloita on Venäjällä ja lähin paikka on Sosnovyi Bor.Liettuassa oli Ignalinassa,mutta se pysäytettiin pois käytöstä 2009.Se siitä Tsernobyl tyyppisistä onnettomuuksista.Teoriassa kaikki on mahdollista,kuten tulivuoren purkaus Suomessa.Teorioilla pähkäilevät ihmiset oma ihmistyyppinsä.

        Montakohan niitä on enään käytössä? Onko todellisuudessa tsernobil tyyppinen onnettomuus mahdollinenkaan Sosnovyi Borin lisäksi?


      • Vastaaja kirjoitti:

        Tshernobylinkin vuoksi Euroopassa tapahtui 100 000 ylimääräistä raskauden keskeytystä (STUIK), ja lisäksi Ukrainassa noin 200 000 (TV-dokumetti "Taistelu Tshernobylistä"). Luonnollista on, että Tshernobylin kaltainen onnettomuus Suomessa voi sääolosuhteiden vuioksi olla vaikutuksiltaan erilainen kuin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, mutta odotusarvona siis olisi noin 300 000 ylimääräistä raskauden keskeytystä.

        taas kerran.


    • Siis Suomessa ei ole mahdollista Tsernobylin tapainen onnettomuus.Tosin täällähän ei ole kommunistivirkaijoita komentamassa älyttömyyksiin niinkuin Neuvostoliitossa.Vai onko joku päinvastaista mieltä?

      • Kaikenlaista sattuu...
        Loviisassakin 260 -asteisella höyryllä saadaan lämmönvaihtimessa syöttövesi lämpiämään 261 -asteiseksi... Näin selittyy ainakin osaksi voimalan yli 100 %:n laskennallinen tehontuotto...
        Ja jos reaktoripiirissä suurin sallittu lämpötila jossakin on 305 astetta, antaa isohko pomo määräyksen ajaa 305,4 asteisena kun se hänen mukaansa on silti 305 astetta...
        Se ahneus, se ahneus...


      • sitroen kirjoitti:

        Kaikenlaista sattuu...
        Loviisassakin 260 -asteisella höyryllä saadaan lämmönvaihtimessa syöttövesi lämpiämään 261 -asteiseksi... Näin selittyy ainakin osaksi voimalan yli 100 %:n laskennallinen tehontuotto...
        Ja jos reaktoripiirissä suurin sallittu lämpötila jossakin on 305 astetta, antaa isohko pomo määräyksen ajaa 305,4 asteisena kun se hänen mukaansa on silti 305 astetta...
        Se ahneus, se ahneus...

        Sähköteho voi olla nimelliseen sähkötehoon verrattuna yli 100 %. Se ei tapahdu kuitenkaan termistätehoa nostamallla, vaan siitä syystä, että lauhduttimen vastapaine laskee ja hyötysuhde paranee. Eli merivesi on viileämpää. Näin selittyy laskennallinen yli 100 % tehontuotto.

        Terminen teho on laitoksissa rajoitettu, ei käsittääkseni sähköteho.


      • sähköteho kirjoitti:

        Sähköteho voi olla nimelliseen sähkötehoon verrattuna yli 100 %. Se ei tapahdu kuitenkaan termistätehoa nostamallla, vaan siitä syystä, että lauhduttimen vastapaine laskee ja hyötysuhde paranee. Eli merivesi on viileämpää. Näin selittyy laskennallinen yli 100 % tehontuotto.

        Terminen teho on laitoksissa rajoitettu, ei käsittääkseni sähköteho.

        Terminen teho lasketaan mittaustuloksista. Ja kun näitä mittaustuloksia pikkuisen peukaloidaan, voidaan ajaa pienellä yliteholla vaikka se ei näy ylitehona laskuissa. Saatu sähköteho ja todellinen terminen teho ovat siis suurempia kuin siinä tapauksessa, että mittauksia ei olisi peukaloitu. Ja suurempi sähköteho tietää enemmän €kuja jonkun taskuun...
        Meriveden lämpötilan vaikutus on kyllä huomioitu laskuissa hyvinkin tarkkaan.


      • sitroen kirjoitti:

        Terminen teho lasketaan mittaustuloksista. Ja kun näitä mittaustuloksia pikkuisen peukaloidaan, voidaan ajaa pienellä yliteholla vaikka se ei näy ylitehona laskuissa. Saatu sähköteho ja todellinen terminen teho ovat siis suurempia kuin siinä tapauksessa, että mittauksia ei olisi peukaloitu. Ja suurempi sähköteho tietää enemmän €kuja jonkun taskuun...
        Meriveden lämpötilan vaikutus on kyllä huomioitu laskuissa hyvinkin tarkkaan.

        Eli myönnät, että sähköteho voi olla yli 100 % laskennalliseen nähden siitä syystä että merivesi on viileämpää. En tiedä millä lauhduttimen vastapaineella nimellisteho on laskettu, mutta en ylläty suuresti, jos yli 100 % nimellisiin sähkötehoihin päästään juuri talvisin, jolloin merivesi on viileintä.

        "Terminen teho lasketaan mittaustuloksista. Ja kun näitä mittaustuloksia pikkuisen peukaloidaan, voidaan ajaa pienellä yliteholla vaikka se ei näy ylitehona laskuissa."

        Tuollainen toiminta olisi niin lyhytnäköistä ettei sellaista ole järkeä harrastaa. Kiinni jää varmasti, ja sanktiot on varmaan mittavat.


    • Outo juttu kirjoitti :"Siis Suomessa ei ole mahdollista Tsernobylin tapainen onnettomuus."

      Tuohan on itsestään selvää. Se ei tarkoita, etteikö Suomessa voisi tapahtua jostakin muusta syystä hyvinkin vakava ydinvoimalaonnettomuus. Tuota teoreetista mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Muttei ole järin järkevää spekuloida, että mikäli Suomessa sattuisi jonkinlainen ydinvoimaonnettomuus, niin se ilman muuta olisi Tshenobylin kaltainen radioaktiivisten säteilypäästöjen suhteen. Tshernobylissä räjähtivät sekä raktori että suojarakennus, ja tämä pahensi tutnuvasti tilannetta. Väestön evakuointi tapahtui selvällä viiveellä Fukushiman tapaukseen nähden ja Tshernobylin ympäristössä ruvettiin myös jakamaan myös joditabletteja kovin myöhään.

      Vakava ydinvoimalaonnettomuus on siis teoriassa mahdollinen Suomessa, mutta Tshernobylin ydinkatastrofiin nähden se tullee olemaan selvästi vaatimattomampi, jos sitä ylipäänsä koskaan tapahtuu. Tshernobylissä yhdistyivät monella tavalla kielteiset asiat ja siksi se onkin niin sanottu "worst possible scenario". Ei realistista kuvitella, että tuollainen tapaus sellaisenaan toistuisi oikeastaan missään päin maailmaa, ja aivan erityisen epätodennäköistä on se, että se toistuisi nimenomaan Suomessa.

      • Kyllä tiedän että Suomessakin saattaa jokin onnettomuus tapahtua,Mutta aloituksessa puhutaankin Tsernobyl tyyppisestä onnettomuudesta.Suomessa vain ei ole Tsernobyl tyyppisiä voimaloita.Lähin on Sosnovyi Borissa Venäjällä.Sinnekin rakennetaan uusia tilalle,joten sen jälkeen Tsernobyl tyyppinen onnettomuus ei lähialueilla satu.Kun kerran puhutaan Tsernobyl onnettomuudesta niin pysytään siinä,jos viherkiimaisille sopii.


      • Outo juttu kirjoitti:

        Kyllä tiedän että Suomessakin saattaa jokin onnettomuus tapahtua,Mutta aloituksessa puhutaankin Tsernobyl tyyppisestä onnettomuudesta.Suomessa vain ei ole Tsernobyl tyyppisiä voimaloita.Lähin on Sosnovyi Borissa Venäjällä.Sinnekin rakennetaan uusia tilalle,joten sen jälkeen Tsernobyl tyyppinen onnettomuus ei lähialueilla satu.Kun kerran puhutaan Tsernobyl onnettomuudesta niin pysytään siinä,jos viherkiimaisille sopii.

        Sähkön kulutusta voi vähentää vähentämällä ihmisiä.Siinähän sitä energian käyttö vähenee.


    • Kyllä Suomessa on paljon todennäköisempää, että ydinvoiman vastustaja jää autonalle tai voittaa loton täysosuman, kuin joku suomen ydinvoimaloista räjähtäisi ja aiheuttaisi Tsernobylin kaltaisen onnettomuuden maassamme, tai onnettomuutta ylipäätäänkään.

    • Ydinonnettomuus on mahdollinen myös Suomessa, mutta ei samankaltainen kuin Tshernobylissä.
      Miksi ei ole mahdollinen ?

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus

      Tärkeimmät onnettomuuteen suoraan vaikuttaneet tekniset erot olivat :
      1.RBMK-reaktorissa hidastinaineena käytettiin tulenarkaa grafiittia
      2.RBMK-reaktorissa on tietyillä tehoalueilla ns. positiivinen aukkokerroin.
      3.RBMK-reaktorin säätösauvakoneistossa oli suunnitteluvirhe
      4.RBMK-reaktoreita ei ole varustettu lainkaan ilmatiiviillä suojarakennuksella

    • on se vaan hyvä pitää mielessä että sätelyä tulee muualtakin kuin
      ydinreaktoreista...
      oma säteilymittari kertoo yllättäviä asioita..
      varsinkin jos hankkii gammaspektrometrin niin ei tarvitse ihmetellä.

    • Suomessa on asetettu turvallisuustavoitteeksi, että reaktorisydämen pahaan vaurioitumiseen johtavan onnettomuuden todennäköisyyden tulee olla pienempi kuin kerran sadassa tuhannessa vuodessa. Tällaisesta onnettomuudessa saa aiheutua enintään 100 TBq cesium-137-päästö. Se on viitisen prosenttia Tshernobylin onnettomuudesta Suomeen tulleesta cesium-laskeumasta.Onnettomuuden, jossa päästö ylittää tuon rajan, todennäköisyyden tulee olla pienempi kuin kerran kahdessa miljoonassa vuodessa. Näiden tavoitteiden toteutumista testataan laitoskohtaisilla todennäköisyysperusteisilla riskiaanalyyseill. Lähde: STUKin ydinturvallisuuskirja.

      • "Suomessa on asetettu turvallisuustavoitteeksi......."

        Tuo on tosiaankin vain tavoite. Nyt jo tidetään, että esim Olkiluoto ei ole varautunut kunnolla sään ääri-ilmiöihin. Toisaalta voimme lohduttaa itseämme, jos Olkiluoto lentää ilmaan vaikka ensi vuoden aurinkomyrskyissä: teorian mukaan seuraava iso jytky onkin sitten vasta 2 miljoonan vuoden päästä.


      • Köyliön Late kirjoitti:

        "Suomessa on asetettu turvallisuustavoitteeksi......."

        Tuo on tosiaankin vain tavoite. Nyt jo tidetään, että esim Olkiluoto ei ole varautunut kunnolla sään ääri-ilmiöihin. Toisaalta voimme lohduttaa itseämme, jos Olkiluoto lentää ilmaan vaikka ensi vuoden aurinkomyrskyissä: teorian mukaan seuraava iso jytky onkin sitten vasta 2 miljoonan vuoden päästä.

        " jos Olkiluoto lentää ilmaan vaikka ensi vuoden aurinkomyrskyissä: teorian mukaan seuraava iso jytky onkin sitten vasta 2 miljoonan vuoden päästä. "

        "Tällaisesta onnettomuudessa saa aiheutua enintään 100 TBq cesium-137-päästö. Se on viitisen prosenttia Tshernobylin onnettomuudesta Suomeen tulleesta cesium-laskeumasta.Onnettomuuden, jossa päästö ylittää tuon rajan, todennäköisyyden tulee olla pienempi kuin kerran kahdessa miljoonassa vuodessa"

        kappas vaan, molemmissa skenaarioissa sama todennäköisyys, kerran kahdessa miljoonassa vuodessa.


      • Köyliön Late kirjoitti:

        "Suomessa on asetettu turvallisuustavoitteeksi......."

        Tuo on tosiaankin vain tavoite. Nyt jo tidetään, että esim Olkiluoto ei ole varautunut kunnolla sään ääri-ilmiöihin. Toisaalta voimme lohduttaa itseämme, jos Olkiluoto lentää ilmaan vaikka ensi vuoden aurinkomyrskyissä: teorian mukaan seuraava iso jytky onkin sitten vasta 2 miljoonan vuoden päästä.

        Olkiluodon laitoksen ohjaus perustuu nykyään ohjelmoitavaan automatiikkaan, mutta turvallisuustoiminnot on käsittääkseni varmistettu perinteisellä analogisella järjestelmällä. Niin että ei se niin haavoittuvainen ole aurinkomyrskyihin nähden. Laitos on toiminut yli 20 vuotta, monenlaista sääilmiötä on ollut matkan varrella ja jos ne ovat aiheuttaneet ongelmia, on niistä otettu opiksi.


    • "kappas vaan, molemmissa skenaarioissa sama todennäköisyys, kerran kahdessa miljoonassa vuodessa."

      Sarkasmi on vaikea laji: kerran kahdessa miljoonassa vuodessa voi olla huomenna.

      • Olin muinoin eräällä petrokemian tehtaalla muutamia vuosia. Siellä piti tilastojen mukaan tapahtua yhdenlaisia prosessihäiriöitä kerran 60 käyttövuotta kohti per laitos.
        Laitoksella tapahtui kuitenkin keskimäärin yksi kyseisenlainen häiriö käyttövuotta kohti...

        Tiedän noista skenaarioista sen verran, että lähtöarvot ovat lähes järjestään ns hihasta ravistettuja, koska historiaa ei ole eli kokemusperäistä tietoa ei ole.
        Kun riskiä lasketaan, tapahtuman todennäköisyys määritellään hyvin pieneksi ja sen aiheuttamat tuhot hyvin suuriksi. Pienellä virittelyllä saadaan riskiksi juuri haluttu tulos, koska nolla kertaa ääretön on mikä luku tahansa...
        Ja sitähän ei tosiaankaan koskaan huomioida, että voisiko se tapahtua jo tunnin vai tuhannen vuoden päästä; vain lopputulos 0,000jotakin kiinnostaa...


      • sitroen kirjoitti:

        Olin muinoin eräällä petrokemian tehtaalla muutamia vuosia. Siellä piti tilastojen mukaan tapahtua yhdenlaisia prosessihäiriöitä kerran 60 käyttövuotta kohti per laitos.
        Laitoksella tapahtui kuitenkin keskimäärin yksi kyseisenlainen häiriö käyttövuotta kohti...

        Tiedän noista skenaarioista sen verran, että lähtöarvot ovat lähes järjestään ns hihasta ravistettuja, koska historiaa ei ole eli kokemusperäistä tietoa ei ole.
        Kun riskiä lasketaan, tapahtuman todennäköisyys määritellään hyvin pieneksi ja sen aiheuttamat tuhot hyvin suuriksi. Pienellä virittelyllä saadaan riskiksi juuri haluttu tulos, koska nolla kertaa ääretön on mikä luku tahansa...
        Ja sitähän ei tosiaankaan koskaan huomioida, että voisiko se tapahtua jo tunnin vai tuhannen vuoden päästä; vain lopputulos 0,000jotakin kiinnostaa...

        Kyllä niitä riski- tai luotettavuusanalyysejä tehdään nykyään vakavissaan monentyyppisille teollisuuslaitoksille, ei se pelkkää pelleilyä ole. Teknisten komponenttien vikaantumisille on nykyään aika kattavia tietokantoja. Myös inhimmillisten virheiden huomioon ottamisessa on edistytty. Haasteita toki on: yhteisvikojen huomioonotto, tapahtuma- ja vikakaavioiden täydellisyys-...
        Perustasolla ydinvoimalaitoksen riskianalyysissä lasketaan vain reaktorisydämen vakavan vaurioitumisen todennäköisyys; "äärettömän kertomista nollalla" ei siihen siis sisälly. Päästöanalyysi tuohon 100 TBq rajaan nähden tehdään erikseen.
        Luulen, että jos Fukushiman laitokselle olisi aikoinaan tehty asianmukainen riskianalyysi, joka ottaa huomioon maanjäristyksen ja tsunamin mahdollisuuden, onnettomuus olisi voitu välttää.


      • Köyliön Late, kerran kahdessa miljoonassa vuodessa voi olla huomenna.

        Aivan ja kerran kymmenessä miljoonassa vuodessa voi olla jo ensi yönä.

        Auto-onnettomuudessa kuolemisen todennäköisyys on paljon suurempi.
        Autot on kiellettävä liian vaarallisina !

        (siirtyminen liikenteessä kävelyyn, polkupyöriin, hevosajoneuvoihin, soutuveneisiin ja purjealuksiin vähentäisi samalla merkittävästi kasvihuonepäästöjä, tosin hevosajoneuvoista en ole ihan varma).


      • sitroen kirjoitti:

        Olin muinoin eräällä petrokemian tehtaalla muutamia vuosia. Siellä piti tilastojen mukaan tapahtua yhdenlaisia prosessihäiriöitä kerran 60 käyttövuotta kohti per laitos.
        Laitoksella tapahtui kuitenkin keskimäärin yksi kyseisenlainen häiriö käyttövuotta kohti...

        Tiedän noista skenaarioista sen verran, että lähtöarvot ovat lähes järjestään ns hihasta ravistettuja, koska historiaa ei ole eli kokemusperäistä tietoa ei ole.
        Kun riskiä lasketaan, tapahtuman todennäköisyys määritellään hyvin pieneksi ja sen aiheuttamat tuhot hyvin suuriksi. Pienellä virittelyllä saadaan riskiksi juuri haluttu tulos, koska nolla kertaa ääretön on mikä luku tahansa...
        Ja sitähän ei tosiaankaan koskaan huomioida, että voisiko se tapahtua jo tunnin vai tuhannen vuoden päästä; vain lopputulos 0,000jotakin kiinnostaa...

        Sitroen kirjoitti :"Olin muinoin eräällä petrokemian tehtaalla muutamia vuosia. Siellä piti tilastojen mukaan tapahtua yhdenlaisia prosessihäiriöitä kerran 60 käyttövuotta kohti per laitos.
        Laitoksella tapahtui kuitenkin keskimäärin yksi kyseisenlainen häiriö käyttövuotta kohti... "

        Uskon kyllä tuon. On varsin tyypillistä, että kun jollakin laitoksella kaikki menee moitteettomasti muutaman vuoden, niin käyttöhenkilökunnan valppaus herpaantuu, ja silloin voi tulla äkkiyllättäen paha onnettomuus. Tyypillinen esimerkki oli Bhopal, jossa koko onnettomuus olisi vältetty sillä, että putken liitoskohtaan olisi asetettu metallilevy, joka olisi estänyt putkien puhdistusveden pääsyn myrkkysäiliöön. Koska tuon levyn asentaminen paikoilleen olisi vienyt noin neljäkymmentä minuuttia, niin henkilökunta luopui siitä jossain vaiheessa ajan ja vaivan säästämiseksi. Mutta kun kerran putkeen tulikin jonkilainen este, niin puhdstusvesi lähti väärään uuntaan ja päätyi myrkkykammioon ja siitä reaktiosta oli aivan järisyttävät seuraukset.

        Sitroen :"Tiedän noista skenaarioista sen verran, että lähtöarvot ovat lähes järjestään ns hihasta ravistettuja, koska historiaa ei ole eli kokemusperäistä tietoa ei ole.
        Kun riskiä lasketaan, tapahtuman todennäköisyys määritellään hyvin pieneksi ja sen aiheuttamat tuhot hyvin suuriksi. Pienellä virittelyllä saadaan riskiksi juuri haluttu tulos, koska nolla kertaa ääretön on mikä luku tahansa...
        Ja sitähän ei tosiaankaan koskaan huomioida, että voisiko se tapahtua jo tunnin vai tuhannen vuoden päästä; vain lopputulos 0,000jotakin kiinnostaa.."

        Olen ainakin osittain samaa mieltä kanssasi, sillä totuushan on se, että vakavia ydinvoimalaonnettomuuksia on sattunut niin vähän, että on äärimmäisen vaikea arvioida, mikä on se todennäköisyys, jolla niitä sattuu jatkossa. Eivät nuo arvot ole ihan hihasta ravistettuja, mutta tarkkoja ne eivät missään tapauksessa ole. Ne ovat vain suuntaa-antavia. Ja vaikka Suomenkin kohdalla arvioidaan, että todella vakava ydinvoimaonnettomuus sattuisi kerran noin kahdessa miljoonassa vuodessa, niin tämä ei täysin poista sitä mahdollisuutta, ettekö sellainen voisi sattua jo ennen seuraavaa Juhannusta.


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Sitroen kirjoitti :"Olin muinoin eräällä petrokemian tehtaalla muutamia vuosia. Siellä piti tilastojen mukaan tapahtua yhdenlaisia prosessihäiriöitä kerran 60 käyttövuotta kohti per laitos.
        Laitoksella tapahtui kuitenkin keskimäärin yksi kyseisenlainen häiriö käyttövuotta kohti... "

        Uskon kyllä tuon. On varsin tyypillistä, että kun jollakin laitoksella kaikki menee moitteettomasti muutaman vuoden, niin käyttöhenkilökunnan valppaus herpaantuu, ja silloin voi tulla äkkiyllättäen paha onnettomuus. Tyypillinen esimerkki oli Bhopal, jossa koko onnettomuus olisi vältetty sillä, että putken liitoskohtaan olisi asetettu metallilevy, joka olisi estänyt putkien puhdistusveden pääsyn myrkkysäiliöön. Koska tuon levyn asentaminen paikoilleen olisi vienyt noin neljäkymmentä minuuttia, niin henkilökunta luopui siitä jossain vaiheessa ajan ja vaivan säästämiseksi. Mutta kun kerran putkeen tulikin jonkilainen este, niin puhdstusvesi lähti väärään uuntaan ja päätyi myrkkykammioon ja siitä reaktiosta oli aivan järisyttävät seuraukset.

        Sitroen :"Tiedän noista skenaarioista sen verran, että lähtöarvot ovat lähes järjestään ns hihasta ravistettuja, koska historiaa ei ole eli kokemusperäistä tietoa ei ole.
        Kun riskiä lasketaan, tapahtuman todennäköisyys määritellään hyvin pieneksi ja sen aiheuttamat tuhot hyvin suuriksi. Pienellä virittelyllä saadaan riskiksi juuri haluttu tulos, koska nolla kertaa ääretön on mikä luku tahansa...
        Ja sitähän ei tosiaankaan koskaan huomioida, että voisiko se tapahtua jo tunnin vai tuhannen vuoden päästä; vain lopputulos 0,000jotakin kiinnostaa.."

        Olen ainakin osittain samaa mieltä kanssasi, sillä totuushan on se, että vakavia ydinvoimalaonnettomuuksia on sattunut niin vähän, että on äärimmäisen vaikea arvioida, mikä on se todennäköisyys, jolla niitä sattuu jatkossa. Eivät nuo arvot ole ihan hihasta ravistettuja, mutta tarkkoja ne eivät missään tapauksessa ole. Ne ovat vain suuntaa-antavia. Ja vaikka Suomenkin kohdalla arvioidaan, että todella vakava ydinvoimaonnettomuus sattuisi kerran noin kahdessa miljoonassa vuodessa, niin tämä ei täysin poista sitä mahdollisuutta, ettekö sellainen voisi sattua jo ennen seuraavaa Juhannusta.

        "Uskon kyllä tuon. On varsin tyypillistä, että kun jollakin laitoksella kaikki menee moitteettomasti muutaman vuoden, niin käyttöhenkilökunnan valppaus herpaantuu, ja silloin voi tulla äkkiyllättäen paha onnettomuus..."

        Usko mitä haluat. Uskominenhan ei suinkaan edellytä tietämistä. Minä nyt vain satun tämän asian tietämään ja senkin tiedän, että jos jonkun käyttöhenkilön valppaus herpaantuu, tilalle löytyy hyvinkin äkkiä tarkempi kaveri. Ja Suomessa minun kokemukseni mukaan seurataan melkoisen tarkkaan, ettei asioissa fuskata.


      • sitroen. kirjoitti:

        "Uskon kyllä tuon. On varsin tyypillistä, että kun jollakin laitoksella kaikki menee moitteettomasti muutaman vuoden, niin käyttöhenkilökunnan valppaus herpaantuu, ja silloin voi tulla äkkiyllättäen paha onnettomuus..."

        Usko mitä haluat. Uskominenhan ei suinkaan edellytä tietämistä. Minä nyt vain satun tämän asian tietämään ja senkin tiedän, että jos jonkun käyttöhenkilön valppaus herpaantuu, tilalle löytyy hyvinkin äkkiä tarkempi kaveri. Ja Suomessa minun kokemukseni mukaan seurataan melkoisen tarkkaan, ettei asioissa fuskata.

        Sitroen kirjoitti :"Uskominenhan ei suinkaan edellytä tietämistä. Minä nyt vain satun tämän asian tietämään ja senkin tiedän, että jos jonkun käyttöhenkilön valppaus herpaantuu, tilalle löytyy hyvinkin äkkiä tarkempi kaveri. Ja Suomessa minun kokemukseni mukaan seurataan melkoisen tarkkaan, ettei asioissa fuskata."

        Hyvä Siroen, saattaisi kyllä olla kannaltasi viisasta olla korostamatta liikaa omaa tietämystäsi, koska olet tälläkin saitilla toistuvasti väittänyt, että Tshernobylissä tapahtui useampiakin ydinräjähdyksiä. Kylmä fakta on kuitenkin se, ettei siellä tapahtunut yhtään ydinräjähdystä. Ydinräjähdys vaatii aivan toisenlaiset olosuhteet
        kuin mitä ydinvoimalassa vallitsee..

        Mutta näissä petrokemillisen laitoksen onnettomuustapauksissa väitteesi onnettomuuksista, jotka esiintyivät merkittävästi useammin kuin niiden puhtaasti tilastojen valossa olettaisi esiintyvä, on täysin uskottava. On kyseessä monta muuttujaa, joiden turhan optimistinen arviointi pudottaa onnettomuuksien todennäköiisyyden epärealistisen pieneksi. Suomessa ollaan turvallisuuskulttuurin osalta varsin hyväsä tilassa, mutta ongelma on siinä, että jos josakin laitoksessa on menyt monta vuotta ilman mitään häiriöitä, ylimielisyys ja henkinen lepsuus voi vallata alaa - jopa Suomessa. Tosin ydinvoimaloisa järjestetään onnettomuussimulaatioita niin usein, että se pitää henkilökunnan varpaillaan.

        Hyvä esimerkki tietystä valppauden herpaantumisesta on jokin aika sitten tapahtunut Meksikon lahden valtaisa öljyvuoto, jossa öljyputken sulkeminen sementillä epäonnistui. Tuolla paikalla ollut porauslautta oli toiminut reilut seitsemän vuotta ilman mitään ongelmia. Osittain siitä syystä sementtitulpan laskemisen jäkeisten testien tuloksia tulkitiin turhan optimisella tavalla ja seurauksena oli ekokatastrofi.


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Sitroen kirjoitti :"Uskominenhan ei suinkaan edellytä tietämistä. Minä nyt vain satun tämän asian tietämään ja senkin tiedän, että jos jonkun käyttöhenkilön valppaus herpaantuu, tilalle löytyy hyvinkin äkkiä tarkempi kaveri. Ja Suomessa minun kokemukseni mukaan seurataan melkoisen tarkkaan, ettei asioissa fuskata."

        Hyvä Siroen, saattaisi kyllä olla kannaltasi viisasta olla korostamatta liikaa omaa tietämystäsi, koska olet tälläkin saitilla toistuvasti väittänyt, että Tshernobylissä tapahtui useampiakin ydinräjähdyksiä. Kylmä fakta on kuitenkin se, ettei siellä tapahtunut yhtään ydinräjähdystä. Ydinräjähdys vaatii aivan toisenlaiset olosuhteet
        kuin mitä ydinvoimalassa vallitsee..

        Mutta näissä petrokemillisen laitoksen onnettomuustapauksissa väitteesi onnettomuuksista, jotka esiintyivät merkittävästi useammin kuin niiden puhtaasti tilastojen valossa olettaisi esiintyvä, on täysin uskottava. On kyseessä monta muuttujaa, joiden turhan optimistinen arviointi pudottaa onnettomuuksien todennäköiisyyden epärealistisen pieneksi. Suomessa ollaan turvallisuuskulttuurin osalta varsin hyväsä tilassa, mutta ongelma on siinä, että jos josakin laitoksessa on menyt monta vuotta ilman mitään häiriöitä, ylimielisyys ja henkinen lepsuus voi vallata alaa - jopa Suomessa. Tosin ydinvoimaloisa järjestetään onnettomuussimulaatioita niin usein, että se pitää henkilökunnan varpaillaan.

        Hyvä esimerkki tietystä valppauden herpaantumisesta on jokin aika sitten tapahtunut Meksikon lahden valtaisa öljyvuoto, jossa öljyputken sulkeminen sementillä epäonnistui. Tuolla paikalla ollut porauslautta oli toiminut reilut seitsemän vuotta ilman mitään ongelmia. Osittain siitä syystä sementtitulpan laskemisen jäkeisten testien tuloksia tulkitiin turhan optimisella tavalla ja seurauksena oli ekokatastrofi.

        Amerikkalaisten asiantuntijoitten mukaan BP:n öljyvuoto Meksikonlahdella johtui väärästä säästöstä. Tarkemmin en asiaa tunne, mutta joku pikasementti oli se perimmäinen syy. Sellaiseen on muuallakin muodostunut vuotokohtia, mutta kun se oli halvinta... Samanlainen kaasuvuoto tapahtui BP:lle vähän aiemmin Kaspianmeren porauksella, jossa myös käytettiin tätä halpaa pikasementtiä.

        Meksikonlahden tahallinen öljykatastrofi on romahduttanut lahden kala- ja äyriäissaaliit noin 10 prosenttiin aiemmista. Saaliiksi saaduilla katkaravuilla ei ole silmiä, kaloissa on pahoja epämuodostumia, rantavesissä kävelystä saattaa saada pahoja ihovaurioita, joiden on todettu johtuvan määrätynlaisista öljyä syövistä bakteereista jne. Yhteen aikaan Meksikonlahdella ei saanut edes valokuvata; miten lienee tilanne nyt.
        Kukaan ei myöskään puhu mitään Meksikonlahdelta Golfvirran mukana kulkeutuneesta öljystä ja sen myrkyllisistä torjuntakemikaaleista vai mitä nimeä niistä käytettänee. Norjan ympäristöviranomaisilla oli netissä asiasta jotain, mutta en minäkään kaikkea ehdi lukea. Hyvä kun edes otsikot...


    • Hieman täsmennystä tuohon vakavaa reaktorionnettomuutta koskevaan turvallisuustavoitteiseen. Se ensinmainittu todennäköisyystavoite on yksi sataatuhatta reaktorivuotta kohden. Jos oletetaan että nykyisiä reaktoreita käytetään käyttöiän loppuun ja kolmea rakenteilla tai suunnitteilla olevaa 60 vuotta, saadaan runsaat 250 reaktorivuotta. Jos turvallisuustavoite pitää paikkansa, on mahdollisuus alle 1/400, että Suomessa sattuu reaktorionnettomuus, jossa cesiumpäästö jää alle 100 TBq (alle 1 % Fukushima-päästöstä). Vakavammalle onnettomuudelle voidaan laskea todennäköisyys vastaavasti.

    • " Jos turvallisuustavoite pitää paikkansa, on mahdollisuus alle 1/400, että Suomessa sattuu reaktorionnettomuus, jossa cesiumpäästö jää alle 100 TBq (alle 1 % Fukushima-päästöstä). "

      Fukushima oikeastaan opetti, että nämä turvatavoitteet ova vedetty lähinnä hihasta ja ovat toiveajattelua. Todennäköisintä on, että voimala tuhoutuu totaalisesti jo muutamassa tunnissa, jos sen hallinta menetetään.

      100TBq on otettu Harrisburgista, kun ajateltiin, ettei länsimaisessa ydinvoimalassa voi tapahtua vakavampaa onnettomuutta. Siellä ei kuitenkaan missään vaiheeessa menetetty jäähdytystä, pelkkä sähläys johti ytimen osittaiseen sulamiseen erittäin nopeasti, ja oli vain minuuteista kiinni, ettei voimala riistäytynyt hallinnasta peruuttamattomasti.

      Et voi rakentaa ydinvoimalaa, jos kirjaat sen riskianalyysiin tosiasian: tämä voimala voi tehdä neljäsosasta Suomen valtiota asumattoman. Siksi Ol3:n dokumentessa mainitaan vain tuo 100TBq pahimpana skenaariona, vaikka se on epätodennäköisempi, kuin täyssulaminen.

      • Tuo 100 TBq päästö tuli realistiseksi, kun oettettin käyttöön hallitut päästöjärjestelmät. Aiemmin filosofiana oli pitää kaikki suojarakennuksen sisällä, mutta esim. Harrisburgissa todettiin, että sen tiiveys on uhattuna sydämen sulamisonnettomuudessa. Hallitulla päästöllä voidaan valita pienempi kahdesta pahasta. Fukushimassa ei ollut kunnolla varauduttu hallittuun päästöön, siellä se oli aikamoista improvisointia. Kunnolla rakennetulla hallitulla päästölinjalla siellä olisi ilmeisesti vältetty vetyräjähdykset, jotka nyt hajottivat paikkoja ja pahensivat onnettomuutta.
        Onhan noissa STUKin kriteereissä mainittu todennäköisyystavoite myös onnettomuudelle, jossa 100 TBq raja ylitetään. Ol3:n kohdalla on kai lähdetty siitä, että tarvetta rajan ylitykselle ei ole.


    • Suomen nykyisillä reaktoreilla on paineenkestävällä, kaasutiiviillä suojakuorella varustettu reaktorirakennus.
      Mites Fukushimassa ?

      Suomen nykyisistä reaktoreista en tiedä, mutt ainakin uudet ydinreaktorit varustetaan laitteistolla, jolla onnnettomuustilanteissa syntyvä vety poltetaan hallitusti sitä mukaan kun sitä syntyy. Näin estetään vetyräjähdykden mahdollisuus.

      • Olkiluodon kiehutusvesireaktoreissa suojarakennuksen kuivatila on typpitäytteinen, eli siellä ei voi räjähtää. Niin oli Fukushimassakin ja räjähdykset tapahtuivat suojarakennuksen yläpuolella olevassa reaktorihallissa, jota kautta hallitut päästöt tehtiin. Olkiluodossa hallituille päästöille on erityinen reitti.


      • Onhan siellä Loviisassa noita katalyyttisiä vedynpolttokennoja. Toivottavasti tarvetta ei tule...
        Lauhtumattomien kaasujen varalta suojarakennuksessa ei ole mitään paineenpoistojärjestelmää. Kaikki paineenlaskujärjestelmät perustuvat vain ja ainoastaan siihen, että vesihöyry nostaa paineen ja sitä on varauduttu lauhduttamaan useammallakin tavalla.


    • "Olkiluodon kiehutusvesireaktoreissa suojarakennuksen kuivatila on typpitäytteinen, eli siellä ei voi räjähtää. Niin oli Fukushimassakin ja räjähdykset tapahtuivat suojarakennuksen yläpuolella olevassa reaktorihallissa, jota kautta hallitut päästöt tehtiin. Olkiluodossa hallituille päästöille on erityinen reitti."

      Suojarakennuksessa ei tapahdu räjähdyksiä, niin kauan kuin se on ehjä. Olkiluodosssa rakennuksen alaosat ovat heikot, joten se tulvitetaan onnettomuustilanteessa. Kun sulava ydinmassa putoaa tulvitettun altaaseen, se todennäköisesti aiheuttaa höyryräjähdyksen (fukushima 2), jolloin koko suojarakennus voi lähteä maata kiertävälle radalle.

      Ennemmin tai myöhemmin suojarakennus pettää jo pelkästään kovasta kuumuudesta(sähköläpiviennit yms.), jolloin fissiotuotteet pääsevät vaputumaan ilmakehään.

    • Ei se sula sydän sieltä kerralla tule läpi paineastian, ennemminkin norona jonkin sen pohjassa olevan läpiviennin kautta, joten suurta höyryräjähdystä ei ole odotettavissa. Kun reaktorin sydänsula on veden peittämänä, pysyvät myös lämpötilat kohtuullisina. Fukushimassa on ilmeisesti koettu tuollainen tapahtumaketju mutta suojarakennukset ovat pääosin ehjät, vaikkakin tiiveys on kärsinyt.

      • "Ei se sula sydän sieltä kerralla tule läpi paineastian, ennemminkin norona jonkin sen pohjassa olevan läpiviennin kautta, joten suurta höyryräjähdystä ei ole odotettavissa"

        Puhdasta arvailua. Olen nähnyt yhden raportin, jossa oletettiin, että sula tulee vain yhdestä läpiviennistä (6 tuumaa) ja sulaa tulee kerrallaan vain 500kg erissä (max).
        Todellisuudessa OL1/2 reaktorin pohjassa on useita kuuden tuuman läpivientejä ja lisäksi paineastiassa on ytimen sulaessa reilusti painetta. Sieltä voi valahtaa altaaseen kerralla tonneittain sulaa, useita kertoja peräkkäin. Toivottavasti tätä ei jouduta katsomaan.


      • Köyliön Late kirjoitti:

        "Ei se sula sydän sieltä kerralla tule läpi paineastian, ennemminkin norona jonkin sen pohjassa olevan läpiviennin kautta, joten suurta höyryräjähdystä ei ole odotettavissa"

        Puhdasta arvailua. Olen nähnyt yhden raportin, jossa oletettiin, että sula tulee vain yhdestä läpiviennistä (6 tuumaa) ja sulaa tulee kerrallaan vain 500kg erissä (max).
        Todellisuudessa OL1/2 reaktorin pohjassa on useita kuuden tuuman läpivientejä ja lisäksi paineastiassa on ytimen sulaessa reilusti painetta. Sieltä voi valahtaa altaaseen kerralla tonneittain sulaa, useita kertoja peräkkäin. Toivottavasti tätä ei jouduta katsomaan.

        Ei pelkästään arvailua, kyllähän aiheesta on tehty kokeita ja analyysejä. Epävarmuuksia tietysti on koska tarkastellaan ääri-ilmiöitä. Lisävalaistusta saataneen aikanaan Fukushimasta, sillä ykkös- ja kolmosyksiköillä sydänsula on ainakin syövyttänyt paineastiaa, mahdollisesti sulanut läpi.


      • Amazing kirjoitti:

        Ei pelkästään arvailua, kyllähän aiheesta on tehty kokeita ja analyysejä. Epävarmuuksia tietysti on koska tarkastellaan ääri-ilmiöitä. Lisävalaistusta saataneen aikanaan Fukushimasta, sillä ykkös- ja kolmosyksiköillä sydänsula on ainakin syövyttänyt paineastiaa, mahdollisesti sulanut läpi.

        No laitas niitä linkkejä kokeisiin.


      • Köyliön Late kirjoitti:

        No laitas niitä linkkejä kokeisiin.

        Kyllähän aiheesta on valtavasti raportoitu TMI-onnettomuudesta lähtien. Voi lähteä liikkeelle vaikkapa Wikistä "nuclear meltdown" ja "corium" hakusanoilla ja niiden kirjallisuusviitteistä.


      • Amazing kirjoitti:

        Kyllähän aiheesta on valtavasti raportoitu TMI-onnettomuudesta lähtien. Voi lähteä liikkeelle vaikkapa Wikistä "nuclear meltdown" ja "corium" hakusanoilla ja niiden kirjallisuusviitteistä.

        Amazing, älä tarjoa KVG:tä silloin kuin itse viittaat tutkimuksiin. Kaipasin tutkimuksia aiheesta höyryräjähdys Olkiluoto-tyyppisessä reaktorissa. Itse olen nähnyt vain yhden TKK-analyysin ja siinä todettiin, että höyryräjähdyksestä ei ole mitään kokeita, eikä taida löytyä edes kunnollisia tutkimuksia.

        Totta on, että Fukushimasta saadaan lisää tietoa, mutta vasta ehkä 20 vuoden päästä päästään kunnolla tutkimaan asioita. Siellä osa reaktoreista todennäköisesti suli "kuivina", koska ne olivat niin kauan ilman jäähdytystä. Silloinhan höyryräjähdystä ei välttämättä synny. Jossakin saattoi olla suojarakennus tulvitettu, mutta jos veden pinta ulottuu paineastiaan asti, niin silloinkin höyryrähjähdyksen mahdollisuus on pieni. Reaktori kakkosessa taas uskotaan (NRC) syntyneen höyryräjähdyksen kuivatilassa tai toruksessa, koska samaan aikaan suojarakennuksen paineet menetettiin kokonaan. Kakkonenkin oli tuntikausia ilman mitään jäähdytystä, joten räjähdys syntyi ehkä siitä, että "jämät" valahtivat vesialtaaseen.

        Olkiluodon varautuminen sulamiseen tarkoittaa sitä, että sula ydin valahtaa paineastian alapuolelle tilanteessa, jossa alaosa ei ole vielä kokonaan tulvitettu. Tämä kuullostaa riskiltä ja monissa muissa maissa onkin päädytty sulamisonnettomuudessa siihen, että ydin saa valahtaa kuivaan tilaan.


      • Amazing kirjoitti:

        Kyllähän aiheesta on valtavasti raportoitu TMI-onnettomuudesta lähtien. Voi lähteä liikkeelle vaikkapa Wikistä "nuclear meltdown" ja "corium" hakusanoilla ja niiden kirjallisuusviitteistä.

        Kun kerran tiedät tutkimuksista, miksi ihmeessä et laita heti linkkiä edes yhteen? Niin tehden lukijoiden ei tarvitse pohtia, kannattaako viestiisi vastata lainkaan, vai saisko sinulta lypsämällä jonkinlaisen vahvistuksen väitteillesi.


    • Itse kuvittelisin että höyryräjähdys on verraten paljon tutkittu aihe, sellaisiahan voi sattua myös muissa laitoksissa kuin ydinvoimalaitoksissa. Syntyvän paineiskun voimakkuus riippuu käsittääkseni ensi sijassa veteen joutuvan sulan materiaalin lämpötilasta ja -energiasta.
      Aiempaan viestiisi viitaten, on olen kaaviokuvasta ymmärtänyt, että Olkiluodon kiehutusvesilaitoksissa ovat paineastia, lauhdutusallas ja tulvitettava alatila onnettomuustilanteessa yhteydessä niin, että paine-eroja ei synny. Coriumin suuripaineiden purkautuminen alatilaan ei siis ole mahdollinen. Uskoisin että alatilan tulvittaminen on paras ratkaisu. Sillä tavoin saadaan suurin osa vapautuneista fissiotuotteista ja transuraaneista jäämään veteen, ja vain osa helposti höyrystyvistä nuklideista, kuten jodi ja cesium, voi kulkeutua ulos.
      Olen ymmärtänyt että Fukushimassakin suojarakennusten kuivatiloja tulvitettiin merivedellä melko varhaisessa vaiheessa, ja sen ansiosta muiden aineiden kuin jodin ja cesiumin päästöt jäivät vähäisiksi esim. Tshernobyliin verrattuna.

      • "Itse kuvittelisin että höyryräjähdys ...olen kaaviokuvasta ymmärtänyt...Uskoisin että ...Olen ymmärtänyt että ....."

        Näiden fraasien perään lisäät tavallisesti johtopäätöksen, joka viittaa arvailuusi, "joten ei voi tapahtua jne, plaa plaa". Eli rakennat varmuuden omasta epävarmuudestasi ja kuvaat prosessia puhtaasti mielikuvituksen voimalla.

        No ei tämä johda mihinkään. Totesit että tutkimuksia ja kokeita on, mutta sitten heität vain arvailuja ilmaan.


      • Köyliön Late kirjoitti:

        "Itse kuvittelisin että höyryräjähdys ...olen kaaviokuvasta ymmärtänyt...Uskoisin että ...Olen ymmärtänyt että ....."

        Näiden fraasien perään lisäät tavallisesti johtopäätöksen, joka viittaa arvailuusi, "joten ei voi tapahtua jne, plaa plaa". Eli rakennat varmuuden omasta epävarmuudestasi ja kuvaat prosessia puhtaasti mielikuvituksen voimalla.

        No ei tämä johda mihinkään. Totesit että tutkimuksia ja kokeita on, mutta sitten heität vain arvailuja ilmaan.

        En ole syvällisesti perehtynyt aiheeseen. Koulutukseni ja työkokemukseni ansiosta minulla on kuitenkin kykyjä ottaa asioista noipeasti selvää niin, että minulla on mahdollisuus päätellä aika hyvällä osumatarkkuudella, mikä on faktaa, mikä on epävarmaa ja mikä on falskia. Tuo käsiteltävä aihe sisältyy suurelta osin epävarmaan alueeseen, joskin joitakin aika varmoja johtopäätöksiä voin tehdä. Pyrin kommentissanikin ilmaisemaan tuon varmuusasteen. Siksi nuo "kuvittelisin", "käsittääkseni", "olen ymmärtänyt" jne. Kuvittelisin, että se on rehellisyyttä eikä kieroutta.
        Tuossa seuraavassa hv:n viestin liitteenä olevassa raportissa esitetyt johtopäätökset mielestäni suurelta osin tukevat "valistuneita arvailujani". Ainakaan suojarakennus ei lähde maata kiertävälle radalle, kuten sinä väitit.


      • Amazing kirjoitti:

        En ole syvällisesti perehtynyt aiheeseen. Koulutukseni ja työkokemukseni ansiosta minulla on kuitenkin kykyjä ottaa asioista noipeasti selvää niin, että minulla on mahdollisuus päätellä aika hyvällä osumatarkkuudella, mikä on faktaa, mikä on epävarmaa ja mikä on falskia. Tuo käsiteltävä aihe sisältyy suurelta osin epävarmaan alueeseen, joskin joitakin aika varmoja johtopäätöksiä voin tehdä. Pyrin kommentissanikin ilmaisemaan tuon varmuusasteen. Siksi nuo "kuvittelisin", "käsittääkseni", "olen ymmärtänyt" jne. Kuvittelisin, että se on rehellisyyttä eikä kieroutta.
        Tuossa seuraavassa hv:n viestin liitteenä olevassa raportissa esitetyt johtopäätökset mielestäni suurelta osin tukevat "valistuneita arvailujani". Ainakaan suojarakennus ei lähde maata kiertävälle radalle, kuten sinä väitit.

        Kuviitelmiesi ja käsityksiesi sijasta näkisin mielellään viesteissäsi joitakin viitteitä sellaisilta tahoilta, jotka eivät ainakaan kuvittele. Ei sun kuvitelmiin ja käsityksiin oikein jaksa oittaa kantaa.


      • Vastaaja kirjoitti:

        Kuviitelmiesi ja käsityksiesi sijasta näkisin mielellään viesteissäsi joitakin viitteitä sellaisilta tahoilta, jotka eivät ainakaan kuvittele. Ei sun kuvitelmiin ja käsityksiin oikein jaksa oittaa kantaa.

        Kuten sanoin, pystyn myös päättelemään, mikä on falskia. Sitä on, että tulitikkuaskillisella ydinjätettä voisi tehdä Päijänteen veden juomakelvottomaksi. Tai että jos juoksee kohti käytettyä ydinjäteauvaa, kuolee ennen kuin ehtii perille. Tai että grammalla plutoniumia voi tappaa 10 miljoonaa ihmistä. Tai että...


      • Amazing kirjoitti:

        Kuten sanoin, pystyn myös päättelemään, mikä on falskia. Sitä on, että tulitikkuaskillisella ydinjätettä voisi tehdä Päijänteen veden juomakelvottomaksi. Tai että jos juoksee kohti käytettyä ydinjäteauvaa, kuolee ennen kuin ehtii perille. Tai että grammalla plutoniumia voi tappaa 10 miljoonaa ihmistä. Tai että...

        Greenpeacen ydinjätettä Päijänteeseen-laskelma

        Sanoit kerran nähneesi Greenpeacen laskelman siitä, kuinka Päijänteestä tulee juomakelvoton tikkuaskillisesta ydinjätettä. Satutko muistamaan, missä sen näit tai edes milloin?


      • Vastaaja kirjoitti:

        Greenpeacen ydinjätettä Päijänteeseen-laskelma

        Sanoit kerran nähneesi Greenpeacen laskelman siitä, kuinka Päijänteestä tulee juomakelvoton tikkuaskillisesta ydinjätettä. Satutko muistamaan, missä sen näit tai edes milloin?

        Joku työkaveri näytti sitä muutama vuosi sitten. Siinä oli annosmuutoskertoimet pielessä. Lisäksi oli oletettu, että kaikki on helposti veteen liukenevaa, mikä on kaukana totuudesta.


      • Amazing kirjoitti:

        Joku työkaveri näytti sitä muutama vuosi sitten. Siinä oli annosmuutoskertoimet pielessä. Lisäksi oli oletettu, että kaikki on helposti veteen liukenevaa, mikä on kaukana totuudesta.

        Päijänne-väitteessä taitaa olla kaikki pielessä.
        Ydinjäte pitäisi ensin saada veteen liukenevaan muotoon. Jos jäte osaksi tai kokonaan jouduttaisiin sekoittamaan veteen mekaanisesti, hienojakoisena jauheena, ydinjäte painusi siltä osin nopeasti järven pohjaan ja veden radioaktiivisuus laskisi.

        Juomaveden radioaktiivisuudelle asetataan raja lähtien siitä, että juomaveden käyttö ei saa aiheuttaa liian suurta vuotuista säteilyannosta veden käyttäjälle.
        Päijänne-väitteen esittäjät eivät ota mitenkään huomioon, että veteen sekoitetun ydinjätteen radioaktiivisuus laskee koko ajan.
        Vaikka vesi olisi heti sekoittamisen jälkeen liian radioaktiivista (esim. yli 50 Bq/litra), vuotuinen säteilyannos voisi jäädä selvästikin alle sallitun enimmäismäärän eli vesi kelpaisi juomavedeksi.


      • Amazing kirjoitti:

        Joku työkaveri näytti sitä muutama vuosi sitten. Siinä oli annosmuutoskertoimet pielessä. Lisäksi oli oletettu, että kaikki on helposti veteen liukenevaa, mikä on kaukana totuudesta.

        "Joku työkaveri näytti sitä muutama vuosi sitten. ". Voitko pyytää työkaveriasi näyttämään sitä laskelmaa uudestaan, tai kertomaan, missä se on nähtävänä?


    • http://koti.welho.com/tsevon/hoyryrajahdys.pdf

      Höyryräjähdykset ydinvoimalaitoksen suojarakennusolosuhteissa

      " Työssä selvitettiin kirjallisuuden perusteella höyryräjähdyksen fysikaaliset perusteet sekä ilmiön syntymiseen ja voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä.
      Näiden tietojen perusteella arvioitiin, että höyryräjähdys on mahdollinen Olkiluodon ydinvoimalassa onnettomuustilanteessa ja että suojarakennus hyvin todennäköisesti kestää höyryräjähdyskuorman, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. "

    • " Päijänteen veden juomakelvottomaksi. Tai että jos juoksee kohti käytettyä ydinjäteauvaa, kuolee ennen kuin ehtii perille. Tai että grammalla plutoniumia voi tappaa 10 miljoonaa ihmistä. Tai että..."

      Mitä nyt noista. Ne kertoo kuitenkin suuruusluokkia: tikkuaskillisella voi tehdä Helsingin asumattomaksi, sauvaa kohti juokseva saa välittömän kuolemantuomion, joka toteutuu lähimpien vuorokausien aikana, sisäisenä annoksena 1 gramma PU 239 riittää tappamaan puolet Helsingin asukkaista.

      • Greenpeacelle kehut asiantuntemuksesta (STUK, Petteri Tiippana)

        Kaikissa hankalimmissa tutkimuksissa Greenpeace käyttää ulkopiuolisia asiantuntijoita. Greenpeacen asiantuntemusta ydinturvallisuusasioissa on kehunut mm. Säteilyturvakeskuksen Petteri Tiippana julkisesti TV:ssä.

        Säteilyturvakeskuksen osastojohtaja Petteri Tiippana YLE:n Pallo Hallussa -ohjelmassa 30.5.2004 :

        "Petteri Tiippana kiittää Greenpeacea siitä, että järjestö on kiinnittänyt huomiota tismalleen samoihin turvallisuuskysymyksiin kuin Säteilyturvakeskuskin ja toteaa järjestöllä olevan selvästi asiantuntemusta näissä kysymyksissä."


      • Vastaaja kirjoitti:

        Greenpeacelle kehut asiantuntemuksesta (STUK, Petteri Tiippana)

        Kaikissa hankalimmissa tutkimuksissa Greenpeace käyttää ulkopiuolisia asiantuntijoita. Greenpeacen asiantuntemusta ydinturvallisuusasioissa on kehunut mm. Säteilyturvakeskuksen Petteri Tiippana julkisesti TV:ssä.

        Säteilyturvakeskuksen osastojohtaja Petteri Tiippana YLE:n Pallo Hallussa -ohjelmassa 30.5.2004 :

        "Petteri Tiippana kiittää Greenpeacea siitä, että järjestö on kiinnittänyt huomiota tismalleen samoihin turvallisuuskysymyksiin kuin Säteilyturvakeskuskin ja toteaa järjestöllä olevan selvästi asiantuntemusta näissä kysymyksissä."

        " Kaikissa hankalimmissa tutkimuksissa Greenpeace käyttää ulkopiuolisia asiantuntijoita"

        Aivan niin. Greenpeacen oma asiatuntemus ei riitä, joten joutuvat käyttämään ulkopuolisia asiantuntijoita.
        Nuo vääriksi osoittautuneet Päijänne- ja juoksija - väitteetkin Greenpeace olisi voinut välttää käyttämällä ulkopuolista asiantuntemusta.

        Tiippana ei tekstilainan mukaan kiitä Greenpeacen asiantuntemusta ydinturvallisuusasioissa, vaan kiittää sitä " että järjestö on kiinnittänyt huomiota tismalleen samoihin turvallisuuskysymyksiin kuin Säteilyturvakeskuskin."
        Lisäksi Tiippana toteaa " järjestöllä olevan selvästi asiantuntemusta näissä kysymyksissä."


    • Ennen muuta mainitut väitteet kertovat Greenpeacen epäluotettavuudesta ja osaamattomuudesta.
      Greenpeacen kampanjoissa ja sivuilla suurella toitotuksella esitetyt väitteet voivat olla vääriä. Esimerkkeinä vääristä väitteistä ovat mainitut Päijänteen veden juomakelvottomuutta ja ydinjiätsauvaa kohti juoksevan kuolemista koskevat väitteet.

      Hyvä, että Köyliön Latekin myöntää nuo Greenpeacen väitteet vääriksi.

      • Pelkkää propagandajärjestön liturgiaa johon vain viherkiimaiset uskovat.



      • Luonnon puolesta kirjoitti:

        Siellä oli alueita, joissa oli vähemmän kuin yksi eläin neliömetrillä ja alueita joissa oli yli 100 eläintä neliömetrillä. Mutaatioita oli runsaasti, epämuodostuneita ja kitukasvuisia. Ne tavallisesti kuolevat nopeasti pois

        lähde http://www.reuters.com/article/2009/03/18/us-chernobyl-radiation-idUSTRE52H09020090318

        Kävin Tshernobylin suljetulla alueella huhtikuussa. Oma havaintoni oli, että suljetulle alueelle oli istutettu paljon mäntymetsää noin 20 vuotta sitten, varmaan raioaktiivisuuden sitomiseksi. Se sinänsä saattaa aiheuttaa elonkirjon köyhtymistä. Nuo biologit eivät näytä kiinnittävän paljonkaan huomiota maisemanmuutoksiin.


    • "...on odotettavissa useiden selkärangattomien lajien paikoin lähes katoavan".
      Vaikuttaako se selektiivisesti viheruskovaisiin?

      • Tshernobylin kaltainen yidinvoimaonnettomuus Suomessa tai missä tahansa vaikuttaa varmaankin kaikkiin jollain tavoin,


    • Tshernobylin kaltainen ydinkatastrofi ei toistu Suomessa tai missään muussakaan Venäjän ulkopuolisessa valtiossa, sillä Tshernobylin kaltaisia RBMK-1000 tyyppisiä voimalaitoksia on ainoastaan Venäjällä. Ne poikkeaa selvästi muiden maiden voimaloista siinä, että ne on suunniteltu ja rakennettu alunperin täysin päin seiniä. Niinkun tietty kaikki muukin siellä. Länsi-eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset kevytvesi-reaktorit reagoivat nopeasti toimintahäiriöihin, ja ydinsulamisenkin sattuessa pystyvät raajaamaan radioaktiivisia päästöjä melko hyvin. Lisäksi noissa länsimaalaisittain tehdyissä voimalaitoksissa reaktorit on suojattu ilmatiiviillä bunkkereilla. Sen ansiosta esim. Harrisburgin onnettomuus rajoittui lähinnä laitoksen sisälle. Tshernobylin reaktori oli grafittihidasteinen, eikä reaktorirakennusta oltu suojattu mitenkään. Lisäksi voimalassa huseerasi epäpätevää porukkaa jolla ei ollut hajuakaan siitä minkälaisella asialla he leikkivät. Itseasiassa koko valtiossa ei ymmärretty/välitetty ollenkaan millaisia riskejä ydinvoimaan sisältyy. Huollon yhteydessä V.I. Leninin voimalaitoksen nelosreaktorissa tehtiin tehonlaskukoe joka oli alunperin tuomittu epäonnistumaan traagisesti. Reaktorin tehoja ajettiin alas ja jäähdytys kytkettiin pois päältä. Totaalisen typerää ja tuhoisaa niinkun sitten nähtiin. Koko pannu räjähti taivaan tuuliin ja paloherkkä grafiitti loimusi taivaalle päästäen valtavia määriä radioaktiivista savukaasua ilmoille. Pelastustoiminta oli tehotonta säheltämistä ja kaaosta. Kellään ei ollut mitään tietoa siitä miten tuollaisen katastrofin sattuessa pitäisi toimia. Palokunta ei tajunnut että kyseessä oli ydintuho vaan he luuivat että kyseessä oli normaali rakennuspalo. Reaktorin tuhoja koottiin siivoamaan nuoria sotilaita ympäri ämpäri neukkulaa. Heillä ei ollut ollenkaan asianmukaisia suojavarusteita. Hengityssuojain suun edessä, haalari ja kumiessu. jotain lyijynpaloja oli sidottu narulla roikkumaan mutta siitä ei ollut paljon iloa koska asusteet olivat aivan avonaisia ja miehet altistuivat vaaralliselle annokselle säteilyä. Prypiatin voimalakaupungin asukkaita alettiin evaukoida vasta pari vuorokautta onnettomuuden jälkeen. radioaktiivinen tomu oli jo levinnyt kaikkialle. Mutta jos puhutaan ydinonnettomuudesta ylipäätään, niin tottakai sellainen voi sattua myös Suomessa. Ei tämä maa ole mitenkään erityinen täydellisyyden tyyssija, vaikka niin kansalle halutaan usein uskotella. Ei suomalainen ydinvoimaosaaminen ole mitään maailman huippua. Hitto, eihän me edes osata rakentaa ydinvoimaa itse, vaan se työ tilataan ulkomailta. harmi vain, että Suomen valtio tekee kauppoja ydinvoimaloista sellaisten toimittajien kanssa joiden kanssa ei missään tapauksessa pitäisi. Ensimmäiset tilattiin juuri Neuvostoliitosta ja uusimmat Ranskasta. Vaikka tarjouspyyntö olisi kannattanut tehdä sellaisille firmoille kun Siemens tai General Electric/Hitachi.

    • Kannattaa ainakin hiukan paneutua asiaan.

    • Loistaako pimeästi myyty plutonium pimeässä?

    • Tshernobylin kaltaisen ydinonnettomuuden saastuneiden alueiden kuvaukset.

      Kun Suomessa tapahtuu Tshernobylin kaltainen ydinonnettomuus, ydinlaskeuma aiheuttaa suunnilleen alla kuvatut saastuneet alueet :

      * Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille"
      - 3100km2

      * Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tšernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta
      - 7200km2 (pahasti saastuneet alueet yhteensä 10300km2)

      * Säteily voi olla riski pienille erityisryhmille. Talousvaikutuksia Tšernobyl-leiman vuoksi sekä joidenkin tuotteiden kontaminaation vuoksi. Paikalliset resurssit huonontuneet koulutettujen ihmisten muutettua pois
      - 19100km2

      * Säteily ei ole erityinen riski millekään ryhmälle. Talouteen saattaa olla vaikutusta negatiivisten mielikuvien kautta (Tšernobyl-leima)
      - 116900km2 (kaikki alueet yhteensä 146300km2)

      Lähde:
      http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/yk_raportti/

      Itse käytän Tshernobylin saastuneista maa-alueista mieluummin avausviestin tiivimpää kuvausta:
      - asuinkelvoton alue n.3000km2
      - pahoin saastunut alue n. 7000km2

      Nuo alueet ovat yhteensä yhtä suuri kuin n. 10km väylä Helsini-Ivalo-välille. On suorastaan irvokasta väittää, että vain yhden tuotantolaitoksen onnettomuuden vuoksi tapahtunut tuossa kuvattu saastuminen, kymmenien, jopa satojen vuosien ajaksi, olisi esimerkki puhtaasta sähköntuotannosta!

      .

      • Jos Suomen viisi ydinvoimayksikköä korvattaisiin tuulivoimalla (asennettu teho 20 000 MW, keskiteho 4000 MW), syntyisi yli 3000 km2 asuinkelvoton melusaastealue, tämä siis ilman mitään onnettomuuksia.


    • No homma lähti siitä kun ne kaverit ketkä sitä kyseistä koetta suorittivat Tshernobylissä vuonna -86 keväällä. Niin ja koska kyseinen koe jota he olivat tekemässä, niin oli nimenomaan kielletty laitoksen turvallisuus määräyksissä. Kyseinen Reaktori oli tyyppiä RPMK-1000 tyypin Grafiittihidasteinen kanava reaktori. Siinä oli seuraavanlainen jäähdytys järjestelmä kun 8kpl jäähdytysvesipumppua ja kokeen aikana ensin suljettiin turvallisuusjärjestelmä joka olisi estänyt reaktorin väärin käytön jäähdytysvesi pumpuista sammutettiin 4kpl pumppuja ja reaktorin tehoa pudotettiin, alle sallitun n. 200 megawattiin ja säätösauvoja vedettiin ylös yli sallittujen rajojen ja kaikki tämä paha katastrooffi oli se jonka voi tehdä väärin niin ne meni todellakin totaallisen täydellisesti väärin ja koska kyseinen koe olisi pitänyt tehdä turvallisesti 700-1000 megawatilla, turvalaitteet päällä sekä kaikki vesipumput toiminnassa, ja koska kyseessä oli juuri tälläinen pahamainen RPMK- reaktori joka tiedettiin ja tunnettiin erittäin vaarallisen epävakaassa, tilassa helposti käsistä karkaavaksi ja kaiken lisäksi kyseisiä kavereita ei oltu koulutettu Simulaattorilla reaktorin käyttäytyessään epävakaassa tilassa ja kun se yksi kaveri joka näki viimeisillä minuuteilla ennen onnettomuutta reaktorihalissa että reaktori on erittäin vaarallisessa tilassa, hän juoksi Valvomoon huutamaan kovaan ääneen että: "Reaktorin katto singahtaa kohta taivaalle, Tehkää äkkiä jotain!" ja siinä vaiheessa yksi kokeen suorittajista oli repäissyt Hätäseis kannen auki ja kääntänyt Hätäseis kytkimestä, ja se oli täysin vihonviimeinen virhe! Silloin kaikki reaktorin säätösauvat painuivat voimalla reaktorin ytimeen joka oli sulannut vajaan jäähdytysveden puutteesta ja silloin kuului ensimäinen rähjähdys ja se oli höyryräjähdys ja sitten kului 2-3 sec, kuului sellainen räjähdys että oksat pois! Täydellinen katastrooffin tuho oli tapahtunut. Reaktrorin 1000 tonnia painava oleva katto oli singahtunut todellakin taivaalle räjähtäen reaktorin ja sekä oli sylkäissyt onnettomuushetkellä 50 000 tonnia ydinpolttoainetta ulos. Ja selaiset myrkyt taivaalle onnettomuushetkellä että säteilymittarit oli täysin tapissa. Ja tämä koko onnettomuus olisi voitu välttää siten jos ne olisi voineet jättää sen väliin ja mennä sen sijaan ensin kouluttautumaan kyseisellä Reaktorin simulaattorilla, kuinka toimia tositilanteissa, eikä vain umpimähkään mennä tekemään sellaisia asioita, joista ei ole varmuutta ja jotka voivat olla todella kohtalokkaita!

    • "Niin ja koska kyseinen koe jota he olivat tekemässä, niin oli nimenomaan kielletty laitoksen turvallisuus määräyksissä."

      Kyseinen testi kuului RPMK-1000 voimalan tyyppitesteihin ja se on tehty jokaisessa kyseisen tyypin voimalassa. IAEA totesi, että testi oli hyvin ohjeistettu ja oikein tehtynä turvallinen. (INSAG7)

      Jos teho testin aikana pääsi putoamaan tietyn rajan alle, piti ohjeen mukaan testi keskeyttää. Operaattoreilla oli kuitenkin paineita, koska testi oli monta vuotta myöhässä ja ylempi johto painosti sen tekemiseen. Kun teho putosi liian alas, keskeyttämisen sijasta reaktorin tehoja yritettiin lisätä nostamalla säätösauvat ulos ja katastrofi oli valmis.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Avustettuja CoVid murhia ruotsissa?

      >> “Ruotsissa iäkkäiden koronapotilaiden kuolemia on joudutettu morfiinilla" – Sairaanhoitaja Sonja Aspinen kertoo järkyttävistä kokemuksistaan >> Yle
      Maailman menoa
      59
      4264
    2. Stefu ja Sofia voisi jo lopettaa Martinan kiusaamisen.

      Kaikki on jo nähty kummankin IG storyssa . Pari päivää viikossa selvinpäin ja sitten juomaan. Kaikki tuo esitys on vaan Martiinaa varten ja nyt jo voi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      187
      3879
    3. Sofia ja Stefu tarjoilijoina.

      Näkyy Sofian instastoryssa olevan video jossa Sofia ja Stepu tarjoilevat pöytiin Fyllaksessa. Stufun sisko antanut töitä?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      2341
    4. Niko Ranta-Aho vihjaa perhehaaveistaan

      Miten voi olla, että tätä typerää rikollista paapotaan ja glorifioidaan joka tuutissa? Haastattelua annetaan ja otetaan sinne sun tänne. Ovatko kaikk
      59
      2022
    5. S&S Instat kovin hiljaisena

      Onkohan siellä lyöty vetoa, kumpi pystyy olemaan pitempään ilman päivittelyä? Soffalla varmaan pää sauhuaa jo... 😂
      96
      1881