Tutustuin vuosi sitten työn merkeissä ihanaan ja ystävälliseen mieheen. Tapailemme työn merkeissä noin kerran kuussa. Mies on kovin ystävällinen minulle ja kemiamme toimivat loistavasti. Hän mm. flirttailee ja kehuu paljon. Lisäksi mies on valmis tulemaan pitkiäkin matkoja luokseni työn merkeissä. Tuntuu myös, että mies lähtisi kanssani työn varjolla vaikka minne, jos vain pyytäisin. Lisäksi hän päästää henkisesti ja fyysisesti kovin lähelle itseään, eikä lyö jarruja lainkaan.
Välillämme ei ole vielä tapahtunut mitään flirttailua vakavampaa, vaikka välillämme on suurta lämpöä ja välittämistä molemmin puolin. Miksi mies käyttäytyy itse noin, vaikka vaarana on, että ihastun häneen. Luulisi, että voisi hoitaa vain työnsä ilman tunteilua. Miehen täytyy myös olla kovin sokea, jos ei huomaa ihastumistani. Mies ei myöskään häiriinny, jos katson häntä "sillä tavalla", enkä peittele katsettani. Hänen olisi kovin helppoa fiksusti ja loukkaamatta osoittaa, jos haluaa hoitaa vain työnsä, kun lakkaisi flirttailemasta ym.
Välillämme ei ole vielä tapahtunut mitään flirttailua vakavampaa, vaikka välillämme on suurta lämpöä ja välittämistä molemmin puolin. Miksi mies käyttäytyy itse noin, vaikka vaarana on, että ihastun häneen. Luulisi, että voisi hoitaa vain työnsä ilman tunteilua. Miehen täytyy myös olla kovin sokea, jos ei huomaa ihastumistani. Mies ei myöskään häiriinny, jos katson häntä "sillä tavalla", enkä peittele katsettani. Hänen olisi kovin helppoa fiksusti ja loukkaamatta osoittaa, jos haluaa hoitaa vain työnsä, kun lakkaisi flirttailemasta ym.
Vastaukset 11
Vanhimmat
On se ihastunut. Pyydä se sun luokse illalliselle. Teet hyvää ruokaa ja juotte viiniä ja katsotte vaikka jonkun leffan. Meet sen viereen sohvalle istumaan ja tuskin ehditte leffaa loppuun katsoa kun olette jo toistenne iholla kiinni.
Miksi "vaarana" on ihastua? Mitä vaarallista?
Eniten nyt kiinnostaa, mikä on se lähtökohtainen suhtautumistapa, jos asiassa tuntuu olevan jotakin uhkaavaa?
Oletko varma, että hän asuu yksin?
Kuulostaa lähinnä pikkulapsiperheen isukilta.
Aika hyvin osui arvailunne oikeaan, nimenomaan kyseessä on naimisissa oleva mies... Tiedän, että tässä ei ole yhtään mitään järkeä, enkä aio itse tehdä yhtään mitään... Miten saisin keskustelun aikaiseksi hänen kotitilanteestaan....
Koskaan aikaisemmin en ole ollut ihastunut varattuun mieheen, mutta tämä mies myös omalla käytöksellään mahdollistaa sen, kun ei aseta minkäänlaisia rajoja. Itse erosin n. puoli vuotta sitten, mutta ihastunut olen tähän työtoveriin ollut jo noin vuoden. Ihastuin jo aiemman suhteeni aikana, koska oma suhteeni oli niin päin mäntyä...
Missään tapauksessa en olisi koskaan aiemmin ajatellut mitään ukkomiehistä, mutta tiedän tasan tarkkaan mitä on olla huonossa suhteessa ja sen takia minun on helpompi ymmärtää tätä miestä, jos hänellä vaikka sattuisi menemään huonosti suhteessaan.... Heh, ehkä toiveajattelua...
Kotitilanteesta saa helposti keskustelun aikaan, harrastuksistakin voi jotakin päätellä. Ja aina voi puhua esim sisustuksesta , kotitöistä, mistä tahansa kotiin liittyvästä, josta kotitilanne tulee selväksi ja kannattaa tehdä selväksi, että tiedät hänen olevan varattu.
Oletko käsittänyt liikoja, voi työkaverin kanssa olla hyvissä ystävällisissä väleissä ilman, että hänen pitäisi alkaa asettamaan sinulle mitään rajoja tai leikkimään tylyä? Jotkut ihmiset ovat avoimia, ja toiset käsittävät sen herkästi väärin. Myös se, että hän on varattu voi olla jo jarru, ettei välttämättä tule ajatelleeksi, että kuvittelet jotakin enemmän. Sinä itse käyttäydyt tavallasi ja hän voi olla normaalisti oma itsensä. Ehkä vain tulkitset ihastumisia. Toisaalta, vaikka hän asettaisi mitä rajoja, voit silti ihastua, joskus jarruttaminen vain saa toisen entistä enemmän vain kokemaan haastetta. Ei kannata olla naurettava tyrkky varatuille miehille ja kuvitella, että se tarkoittaa jotakin. Itseensä voi arvostaa sen verran, ettei ala varattujen kanssa, kyllä vapaitakin löytyy. Flirtti voi piristää, ja pienessä ihastumisessa ei ole vikaa, kun sen pitää omana tietonaan.
Miehissä on se vika että he osaavat flirttailla olivat varattuja tai ei. Siksi on mahdotonta sanoa kumpaa ovat. Kannattaa aina ottaa ensin selvää onko mies varattu ennenkuin aloittaa minkäälaista pientäkään flirttailua. Työpaikoilla varsinkin miehet on kaikki samanlaisia, mahdotonta sanoa mikä siviilisääty on.
Varmasti meneekin suhteessa huonosti, kun haaveilee sinusta sen sijaan että hoitaisi kotirintaman onnellisuusvajetta : (
Mä olin tosi sinisilmäinen noin kolmekymppiseksi saakka. Olen semmoinen romantikko ja koska itse olen vilpitön ja rehellinen, en oikeastaan tajunnut, että ihminen yleisesti ottaen ei ole. Siksi kai olenkin nykyään niin rikki ja kyyninen. Olisi pitänyt oppia nopeammin. Mutta tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, minä osaan matematiikkaa tosi hyvin, mutta ihmisistä en tajunnut mitään.
Se liittyy tähän työpaikka-asiaan. Olen tapaillut pari kertaa työpaikan miestä. Minulla oli naivi kuvitelma, ettei ihmiset tee eroa työn ja muun elämän välille: minä en esitä mitään, joten miksi joku muu niin tekisi? Miehet tekee. Töissä on helppoa olla ihana, luotettava, turvallinen, flirttailla ja kehua. Kyllä mies varmasti tulee pitkiäkin matkoja, siis hei, mitäs tuosta, elämää se on, matkakin.
Kuvittelin, että ei kai tutulle edes kehtaisi valehdella... Mutta miehet kehtaa.
Heille työkaveri ei ole yhtään mitään. Jos nainen on nainen, se on vaan nainen. Se on kaato siinä missä muutkin. Kyllä tuo sinunkin miehesi varmasti onkin ihastunut, miksi ei olisi? Työmaalla on kivaa, kotiolot unohtuu, hän voi esittää olevansa muuta ja kun kotona on velvollisuuksia, perheen arki ja hänen pitäisi kasvaa aikuiseksi, vastuulliseksi mieheksi, hän voikin olla prinssi, flirtti ja seksikäs.
Luulin, että vanhempi mies kasvattaisi jo syvällisemmät arvot: pah. Vaikka ikä alkaisi nelosella, on sisällä samaa paskaa. Itsekkyyttä ja minä-minää, ja mitä pahemmin tuntuu vanhenemisen taakka, sitä kovempaa olisi saada edes hiukan nuorempi nainen sitä paikkaamaan, kantamaan ja korjaamaan. Jos se on työmaalta, voi ehkä jopa näyttää kavereille, että "on se melkonen pukki vielä... Sillä taitaa jopa seistä!" vaikkei mitään enää seisoisi, paitsi järki.
Joten oli tuo miehesi minkä ikäinenkin tahansa... Se ei asiaa muuta.
Hän päästää fyysisesti lähelleen, hän siis herättelee seksihalujaan, ja sinä luulet kaikkea tuota henkisyydeksi. Ihastus on fantasia ja hän kokee olevansa kaikkeen tuohon oikeutettu: miksi hän siis ei päästäisi lähelleen. Tottakai hän huomaa ihastuksesi, se on vettä myllyyn. Hän näkee miten sinä ihailet, ja kaipaat. Se on mannaa hänen sielulleen. Hän on sentään haluttu! Hän on sentään "kaikkien naisten sankari"! Hän on sentään Mies!
Lopeta itse flirttailu ja etsi toinen mies. Kemianne toimii, koska hän haluaa panna sinua ja sinä häntä.
Miehillä se on juuri näin yksinkertaista.
Hän lähtisikin työnvarjolla mihin vaan, koska sillä pääsee kotiaan pakoon, ei tarvitse tehdä kotitöitä eikä muija ole väsynyt. Töihin tullaan lepäämään, kysy vaikka keneltä.
Mies imee sinun voimasi sinun ihastuksestasi eikä hänellä ole aikomustakaan päästää sinua sekuntiakaan aikaisemmin, kun et itse tajua. Hän ei kanna vastuuta kodistaan ja perheestään, siis ensisijaisesti, joten miksi sinusta? Jos hän ei välitä ensisijaisesti lapsistaan ja himmaa kanssasi, koska tajuaa itsellään olevan perheen, mikä sinä luulet olevasi? Niin... Kertoo paljon miehestä.
Jos hän olisi taas rehellisissä aikeissa, hän puhuisi rehellisesti. Ja sitä hän ei voi olla, koska on varattu. Ainoa rehellisyys tuossa, olisi lopettaa flirtti kun näkee mihin se johtaa.
Joo, minuun on uponnut se "olen eroamassa" pas*akin. Typerää, mutta kuten sanottu, en itse valehtele, joten en myöskään tunnista sitä. Sitäpaitsi, toisten jämät on toisten jämiä, ei se ihmistä kummempi ole. Siinä on huonot puolensa, aamulla sen hengitys haisee, se vanhenee ja kuvittele se aamupaskalle, niin lähtee haihattelut. Se suuttuu, mäkättää, on itsekäs, siinäkin miehessä ON huonot puolensa, etkä yhtään tiedä niitä! Ja kuten huomaat, jos teille tulisi perhe, tuota teidän elämänne olisi. Samaa kuviota se sinun kanssasi toteuttaisi. Lapset kotona ja mies ravaa seuraavan ihanan työkaverin perässä ihan minne vaan. Ai miten ihanaa!
Ihania ja ystävällisiä miehiä on maailma täynnä. Niitä on joka oksalla ja joka paikassa.
Rehellisiä ja rakastavia vaan ei taida olla kovinkaan montaa.
Älä haaskaa aikaasi jämiin.
Etsi se oikeasti rehellinen ja rakastava mies, jos löydät ja anna energiasi ja rakkautesi hänelle. Saat muutakin kuin pettävän fantasian, joka on oikeasti kasa sitä ittiään. Prinssistä voi muuttua sammakko, mutta sammakosta ei koskaan prinssiä. Muista se.
Hyvin paljon mahdollista, että mies on kovasti ihastunut sinuun, ehkäpä hänelläkin huono tilanne kotona vaimon kanssa... Kyllähän noita eroja tulee jatkuvasti mistä sitä tietää vaikka miehen olisi parempi sinun kanssasi.
Anna sille pimppiä ja jos ei soita sen jälkeen enään sulle niin tiedät että ei ollut ihastunut.
No, täytyypäs kokeilla.....