Typerä ja useimpien mielestä varmasti turhamainen kysymys!

Olet menossa Espanjaan, jossa perhe laittaisi sinulle espanjalaista ruokaa, mutta ei suomitytölle kelpaa, koska pelkää, että lihoo? haluaa laittaa omat tylsät laihdutuspöperönsä. Haloo? Nauti siitä ruokakulttuurista siellä. ANNOSKOKO ratkaisee alkaako niitä kiloja kerääntymään..

Ja katselepa siellä vielä ympärillesi minkä kokoisia valtaosa naisista sielläpäin on..

Arvasinhan minä, että tällaisia vastauksia tulee, mutta silti tuo suhtautuminen tuntuu ikävältä. Olen vieraillut Espanjassa kymmeniä kertoja aiemminkin, ruokakulttuuri on tuttu ja ruoka on aivan ihanaa. Elämä jatkuu kuitenkin myös au pairina työskentelyn jälkeen, enkä haluaisi tulla tuplasti tämän kokoisena takaisin. Annoskoolla on tietysti merkitystä, mutta mieluummin syön mahani täyteen isosta salaattiannoksesta kuin kärvistelen nälissäni puolesta desilitrasta pastaa...

ehkä sitten jäät kotiin..

olettaisin että jos olet 10kg pudottanut olet jättänyt kaiken ns turhan pois kuten sipsit, mäkkiruoat, limut, jäätelöt, karkit jne. Jatkat vain sen linjan pitämistä ja syöt espanjalaista kotiruokaa. Siihen sisältyy ehkä paljon hiilihydraatteja verrattuna omaan dieetttiruokaasi mutta myös erittäin runsaasti kasviksia ja muuta hyvää. Kypsentämiseen he käyttävät lähes aina oliiviöljyä.. Ja hyvä ihminen tarvitsehan kuitenkin hiilihydraatteja jos meinaat hengissä pysyä! Ymmärrän huolesi mutta kannattaa kyllä nauttia espanjan ruokakulttuurista, aivan mahtava! Ja jos kerran liikut paljon, kulutat myös paljon! Eli painoa ei tule takaisin jos kulutat kaiken mitä syöt, aivan eri asia jos haluat laihtua lisää..!! Mutta sanoisin että keskipäivän aterialle, suurimmalle ja tärkeimmälle, kannattaa osallistua ja sitten muut teet itse?
Missään nimessä älä jää kotiin en usko että meinasitkaan :DD

Kiitos viimeisimmästä asiallisesta vastauksesta! :) Hiilareita syön kyllä kotonakin mutta hillitysti, ja hiilaripainotteiseen ruokaan siirtyminen saa kyllä varmaan aikamoisen pullataikinaefektin kropassani aikaiseksi :) Luultavasti liikkuminen kuitenkin hieman vähentyy au pair-vuoden aikana kun on niin paljon muutakin tekemistä, joten periaatteessa ruuasta pitäisi nipistää, jotta pysyisin mitoissani. Muutaman kilon oletan tulevan joka tapauksessa, siihen olen täysin varautunut, mutta en halua viettää au pair-aikaani neljän seinän sisällä itkien kilojani. Joten en siis halua lihoa liikaa.

Tätä on varmasti vaikea ymmärtää jos ei ole itse ikinä laihduttanut suurta määrää tai on aina ollut täysin sujut kroppansa kanssa, mutta itse alan vasta nyt olla onnellinen vartalossani enkä halua lihoa taas pulleaksi ja onnettomaksi. Ja kyllä, se onnellisuus ja itsensä kunnioittaminen on minulle myös vartalostani kiinni. :)

Heips,

olipas tutun kuuloinen aloitusteksti, sillä viesti voisi olla minun kirjoittamani vuosi sitten elokuussa(tosin itse au pairina englannissa, edelleen).

Olin Suomessa todellakin himoliikkuja, purkasin kaiken energiani urheiluun, salia, pyöräilyä, ryhmäliikuntatunteja, rullaluistelua jne. ihan kaikkea mitä sain jokaiseen päivään mahtumaan. Söin myös todella terveellisesti, ruokavalioni koostui suurimmaksi osaksi maitorahkasta ja kanasta(noin niin kuin pääpiirteissään, monipuolisesti toki). Näytin hyvältä, minulla oli paljon lihaksia. Mä rakastin ja rakastan edelleen tuollaista elämäntyyliä.

Silloin kun muutin englantiin, niin olihan se aika shokki ensimmäiset viikot kun oli vielä hakusessa se oma rutiini, lähimmät kuntosalit, bussiaikataulut, ihan jo oma työrutiini. Enää ei ollukkaan aikaa käydä päivittäin salilla/urheilemassa ja lapsia hoidettaessa se ruokarytmi meni joskus vähän perseelleen, kun pääasia, että lapset sai ruokaa ja itse soi napostellen työaikana. Kävin kuitenkin about 3 kertaa viikossa vielä urheilemassa, mutta silti olo oli ihan vetelä ja väsynyt. Ja koska perhe kävi puolestani kaupassa ja tosiaan he rakastivat pastaa, niin he eivät osanneet/halunneet panostaa minun ruokavaliooni.

Puoli vuotta mulla meni tuollaisella huonolla ateriarytmillä/liikunnalla, vaikka tosiaan itse elämä täällä tuona aikana oli ihan mielettömän upeaa - takaraivossa kuitenkin jylläsi menetetty sikspäkki ja muutenkin vähän repsahtanut olemus. Hyvä kun jaksoin juosta tunnin putkeen, vaikka suomessa parin tunnin lenkkikään ei tuntunut missään.

Nyt kuitenkin pari kk sitten sain lopullisesti tarpeekseni tästä löysäilystä ja nyt tosiaan kun rutiinit työssä hallussa, käytännön jutut yms, niin helpompi suunnitella sitä omaa elämää ja ruokavaliota. Joten vastaukseni aloittajalle on että pidä ehdottomasti nykyinen tyylisi, mutta saatat huomata ettei se ole enää Suomen tapaa yhtä helppoa noudattaa sitä, koska samoja tuotteitakaan ei saa kaupasta ja pitää todella perehtyä siihen mitä ostaa. Mä tein perheelle alusta pitäen selväksi etten syö lainkaan pastaa/perunaa/riisiä ja en ole tähän päivään asti niihin koskenut, vaikka perhe niitä söisi. Teen itselleni aina oman muunnelman heidän aterioistaan. Ja yhdessä syödään, vaikkakin vähän eri ruokaa ja ei se nyt tätä perhettä haittaa. Ja mun mielestä tärkeintä on se ettei siitä tee mitään ihmeempää numeroa: "Yööök, en syö tota" tms, vaan tekee kaikessa rauhassa itselleen sen mitä voi syödä/sallii itselleen. Munkin hostäiti sanoi, että kirjoita vaan kaikkea kauppalappuun, niin hän ostaa ja saan sitten itse tehdä niistä ateriani.

Kymmenen kilon painonpudotus on upea saavutus ja tosiaan vuoden aikana kerkee tapahtumaan paljon, mutta muodottomana pallonakaan ei ole kiva tulla takaisin. Mut muistetaan fitness-kropasta ja tavallaan hävettää palata Suomeen, koska vartaloni on enää vain urheilullinen, mutta nyt rasvaakin löytyy(kuten naisella kuuluu) - näkee itsensäkin uudessa valossa ja ei ole enää niin nipo ruuan suhteen.

Hyvänä vinkkinä suosittelen muuten proteiinijauheita aterioiden välille! Siis jos tulee hetkiä ettei heti pääse syömään. Niin pidä aina mukana proteiinipitoisia juomia. Ja vaikka söisitkin sitten perheen kanssa sen illallisen yhdessä eli pastaa, niin ota pastaa vain vähän ja jos ateriasi muuten koostuvat päivällä proteiinipitoisesta ruokavaliosta, niin no worries:-) Nauti elämästä.

Meniköhän nyt turhaksi sepostukseksi. Noh...:D

Moikka!

En usko, että koituu lopulta ongelmaksi tuo painoasia. Minulle kävi niin, että lähdin pikkuisen ylipainoisena Englantiin aupairiksi ja kiloja karisi minkä kerkesi ilman että laihdutin ollenkaan ja en edes huomannut koko asiaa ennen kuin ihmiset suomessa alkoivat huomauttelemaan kuvien perusteella :). Jotenkin ei tule "vieraassa" talossa käytyä toisten jääkaapilla niin tiuhaan ja toisaalta tekemistä oli niin mahdottomasti varsinkin vapaa-aikana, että unohtui se kaikenlainen napostelu jne. Lontoossa kun olin, oli joka puolella paljon nähtävää, joten huomaamatta tuli käveltyä aika pitkiäkin matkoja ihan päivittäin, myös tuplarattaiden kanssa päiväkodissa ramppaaminen sai aika kivan vaikutuksen ahteriin aikaiseksi. Salilla tai lenkillä en siis vartavasten käynyt kuin ehkä 5 kertaa 9kk aikana :D.

Viikonloppuisin myös tuli kyllä ihan kiitettävästi pubeissa ja iltaelämässä noin yleensäkin käytyä ja juotua ja päivällä piipahdettua kahviloissa. Eli mitään dieettiä en myöskään todellakaan pitänyt, vaan söin ja join just niin paljon ja silloin kun mieli teki. Mutta ajankuluksi ei tullut syötyä. Tein päivällä lapsille lounaan ja laitoin itselle samalla jotain, illalla syötiin perheen kanssa aika tuhti päivällinen. Ne välinapostelut ja välipalat, karkit jne. jäivät sitten vain huomaamatta pois tai vaihtuivat smoothiehin, susheihin, kahviin, teehen, lounassalaatteihin jne. Ja kiloja lähti yli 10! Mikäs sen mukavampaa kuin uusia koko vaatekerta Lontoossa :)

Minä en olisi huolissani Espanjan ruokakulttuurista, asia olisi ehkä toinen jos olisit lähdössä esim jenkkeihin. Miksi luulet että perheessä syödään paljon hiilareita? Ei kai sinun ole pakko sitä vaaleaa leipää syödä?
Itse olen asunut vuosia Espanjassa ja mielestäni täällä syödään terveellisemmin kuin Suomessa, ei niin paljoa voissa paistamista, kermakastikkeita yms...
Voihan tietenkin olla että perheessäsi syödään vain valmisruokaa... mutta en usko, se ei ole yleistä.
Älä vain sorru niihin herkkuihin, kyllä normaalia Espanjalaista kotiruokaa voi syödä! Ja jatka liikkumista!