Olen tässä muutaman kerran joutunut väkivallan kohteeksi, joka kerta täysin ilman syytä. Tai, mies sanoi syyksi etten antanut hänen nukkua. Ei kelpo syy, mielestäni lyömisen syyksi ei kelpaa tasan mikään. Pahinta on, että mies on suojelualan ammatissa ja hyvin rauhallinen, hauska ja leppoisa yleisluonteeltaan. Mutta hänen ollessa joko todella väsyksissä tai pienessä humalassa en juurikaan uskalla sanoa poikkipuolista sanaa.
Nämä muutamat kerrat olen ollut ihan mykistynyt hänen käytöksestään, hän muuttuu kuin salamaniskusta joksikin ihme raivohulluksi, silmät kipinöi ja savu nousee. En ymmärrä, mistä, miksi, miten..Tulee ensimmäisenä vaan mieleen aina että mitä hittoa? Ja kun sanon miehelle että katso mitä teit, tajusitko että löit juuri minua, sieltä tulee enpäs, enpäs ja enpäs. Jos sanon häntä väkivaltaiseksi, sieltä tulee että itse olet, kun pidän häntä ranteesta kiinni ettei hän lyö. En ymmärrä, mikä saa muuten niin kiltin ja rauhallisen miehen raivostumaan silmittömästi ja käyttämään väkivaltaa, jota hän normaalisti ei koskaan käytä missään tilanteessa.
Hoidon tarpeessako?
Nämä muutamat kerrat olen ollut ihan mykistynyt hänen käytöksestään, hän muuttuu kuin salamaniskusta joksikin ihme raivohulluksi, silmät kipinöi ja savu nousee. En ymmärrä, mistä, miksi, miten..Tulee ensimmäisenä vaan mieleen aina että mitä hittoa? Ja kun sanon miehelle että katso mitä teit, tajusitko että löit juuri minua, sieltä tulee enpäs, enpäs ja enpäs. Jos sanon häntä väkivaltaiseksi, sieltä tulee että itse olet, kun pidän häntä ranteesta kiinni ettei hän lyö. En ymmärrä, mikä saa muuten niin kiltin ja rauhallisen miehen raivostumaan silmittömästi ja käyttämään väkivaltaa, jota hän normaalisti ei koskaan käytä missään tilanteessa.
Hoidon tarpeessako?
Vastaukset 13
Vanhimmat
En hyväksy väkivaltaa missään tilanteessa, muua jos miehesi joutuu jatkuvasti itsehillintätilanteisiin, ymmärrän, että kotona pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Jonkin verran hiiviskelyä ja toisen huomioonottamista ymmärrän.
Ensin istut pöydän viereen ja nostat kissan pöydälle. Molemmat selvin päin, eikä uupuneita töistä. Kerro oma tuntemuksesi ja kysy miltä toisesta tuntuu. Miksi sanat ei riitä. Kysy, kysy ja asetu toisen asemaan, rakennae tulevaisuutta ilman, että itse alistut väkivaltaan.
jonkinlainen persoonallisuushäiriö? ne kun ovat asiantuntijoiden mukaan hyvinkin yleisiä ja yleistymässä. ei tuo käytös ainakaan ole tasapainoisen ihmisen käytöstä....
tällä samalla palstalla oli joku laittanut tämän nettiosoitteen, josta löytyy kuvaus narsistiseta persoonallisuuhäiriöstä. kannattaa lukea läpi ja katso vielä lopussa oleva linkki narsistien lisäkuvauksista, josko löytäisit hänet tästä tekstistä?
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html
mulla on vähän samanlaisia kokemuksia... Se tajus asian vakavuuden vasta ku näytin mustelmat ja sanoin jättäväni jos kerranki koskee muhun noin. Ei enää sen jälkeen lyöny koskaan mutta en pystyny enää luottaan siihen joten erottiin. En tosiaan tiä mistä johtuu, näyttää että joku yhteys aivoihin katkee tai jotain...
Ensimmäisen "tappelukerran" jälkeen mieheni repesi itkemään saman tien tapahtuneen jälkeen. Liikaa paineita, purkasi niitä ensin voimalla ja raivolla ja sitten itkemällä ja puhumalla. Toisella kertaa, lähti kuin ohjus eteisestä eikä juurikaan soitellut seuraavana päivänä. Kolmannesta kerrasta ei kuulemma muista yhtään mitään..Tämä viimeisin kerta..Anteeksi pyysi kyllä vielä samana iltana mutta seuraavana päivänä valitin kipeää rannetta, tokaisin vaan tylysti että sinun tekosia. Tuijotti minua kuin vajaamielistä. Suihkun jälkeen huomasin mustelmat käsivarressa, jolloin näytin nekin hänelle ja sanoin että nämäkin sinun tekosia. Taas sama tuijotus. Luulisin lukeneeni silmistä, että hän kauhistui itseään. Sen verran silmät pyöristyi näkyvistä merkeistä..Kyllä tästä puhutaan ja seuraavan kerran jälkeen kaikki on loppu. Minä lähden sitten, sattui kuin paljon tahansa..
lähtee, nimittäin se tuskin pystyy hillitseen itteensä... Kyllähän se varmasti on pelästyny ja katuu mitä on tehny (ja varmasti tietää tehneensä väärin). Meillä ainakin jätkä tajus itekin, ja lähti joskus meneen koska pelästy itesitä että miten voi tehä noin mulle.
Mutta kaikista lupauksista huolimatta (ja se varmasti kyllä tarkottaa mitä sanoo) kun yhteys katkee niin se katkee. Eli kun aivojen ja käden välillä ei oo yhteyttä, ja silmissä tyhjä, vihanen, hullun katse niin sillon ei auta mikään järkiajattelu... Ja sä oot se jota eniten sattuu, joten kannattaa jättää jos vielä kerrankin koskee...
Jos tyyppi ei näe edes tehneensä väärin,niin ei mikään saa muuttumaan.Voin sanoa perheväkivallan entisenä uhrina,että väkivallanmuodot vain pahenee.Kannattaa ajoissa lähteä.Jos jäät ei voi koskaan täydellisesti luottaa etteikö väkivalta toistuisi.
Jos joudut pelkäämään,niin sekin on yksi väkivallan muoto.Jossain vaiheessa väkivaltainen mies alkaa hallita sinua pelolla ja henkisesti murentaa itsetunnon,jolloin on aina vain vaikeampi lähteä.
ainoa järkevä teko lähde vielä kun voit.
Toisesta veljestäni kasvoi esimerkin mukainen nyrkki sankari.
Toinen veli on poikamies on melkoinen sadisti, oli koko kasvuikänsä.
Olen ihan tyytyväinen kun jäi yksin. Oli kihloissa onneksi suhde katkesi.
Esimerkki periytyy samoissa geeneissä katseletko hakkaavaa jälkikasvuasi aikanaan.
mainitsit että miehesi on suojelualalla. todennäköisesti joutunut treenamaan jne. käyttämään muutakun sanojaan. olen joskus huomannut itsessäni samaa: kun on joskus antanut itselleen "luvan lyödä" , se oli todella vaikeata alussa, niin se käy myöhemmin helpommin. töissä on aina se mahdollisuus että joutuu käyttämään voimakeinoja. väsyneenä tms saattaa hämärtyä käsitys omasta itsestä jne.
EN YRITÄ PUOLUSTELLA VÄKIVALTAA ENKÄ OIKEUTTAA MIHESI VÄKIVALTAA SINUA KOHTAAN.
haluaisin vain että näet tämän puolen. varmaa on, että teidän pitää keskustella tilanteesta vakavasti ja silloin pitää olla kiireetön hetki, ei väsymystä yms.
jos rakkautta ja luottamusta löytyy JA muutosta parempaan, toivotan teille rakkautta ja onnea. jos ei, niin lähde kun vielä olet kokonainen.
Kiitos edelliselle, ymmärsin ton pointin täysin. Tottahan se nimittäin on, että sitä on omaksunut että käytätetään voimaa jos sitä tarvitaan. Ja jos se on vaikka jokapäiväistä työssä..Mutta siksipä juuri ihmettelin, mieheni kun ei ole koskaan joutunut tai osallistunut minkään sortin tappeluihin tms. Aina on rauhoittelevana osapuolena. Hän ei koskaan haastaa riitaa kenenkään kanssa eikä muutenkaan ole epäkohtelias, uhkaava tms. ketään kohtaan. Juuri siksi mietityttää, että kuinka ihmisen ulkokuori voi pettää. Kuinka ihminen osaa olla jotain ihan muuta kylillä kuin kotona..
joo kuule sille ei tää viina sovi ollenkaan näyttää olevan edesvastuuttoman vikaa jos se on vielä käyttänyt jotain hormooneja niin ne on muuttanut aivoja ja hermoston rakennetta niin paljon että siellä on rakenteet kasvaneet liian äkkiä jolloin niistä tulee liian löyhiä joten miehes saattaa tehdä ihan mitä tahansa joten jos haluat elää niin häivy suuhteesta pois ja heti voit saada seuraavaksi vaikka kirveen päähäsi.
Tunnistan tuosta tekstistä itseni joiltakin osin..teen vuorotyötä,ja sekaisin oleva unirytmi pistää itsehillinnän koetukselle.
Juuri kun unta eniten tarvitsisi,niin muilla ihmisillä on ns.normaalit toimet menossa ja silloin "naksahtelee" välillä.
Jo esimerkiksi vaimon kahvikupin kolistelu keittiön pöytään saattaa pidemmän ajan kuluessa muodostua asiaksi joka saa veren kiehumaan.
Meillä asia ei edennyt ikinä väkivaltaan asti,vaan hommaa selvitettiin yhdessä minun aloitteestani.
Vaimoni on jo suhteen alusta asti tiennyt että saatan olla väkivaltainen jos "köyttä kiristää" liikaa.
Väitän,että jokainen mies on väkivaltainen jos asiat etenevät riittävän pitkälle.
Minä ja vaimoni olemme molemmat ns.hermostujatyyppiä,eli mahdollisuus väkivaltaan on olemassa tilanteissa joissa pinna katkeaa.
Mutta..kun minä tulen vuorosta väsyneenä,niin hän varoo päästämästä ääniä,jotka olisivat häiriöksi..tuon pienen vaivannäön seurauksena hänellä on vähän ajan päästä vieressään virkeä ja hyvän tuulinen ukko äreän sijaan.
Vastaavasti minä taas annan hänelle tilaa ja mahdollisuuden selvitä oman persoonansa erityispiirteiden kanssa.
Moni nainen/mies tekee sen virheen,että ärsyttää tahallaan jo ennestään katkeamispisteessä olevaa puolisoaan,ja sitten ihmettelee että miksi on mustelmia.
Tähän seuraavaan lausahdukseen tulee varmasti kommenttia kaiken maailman femakoilta,mutta todella moni nainen on myöntänyt tahallaan ärsyttäneensä miestä vaikka on nähnyt ettei toinen enää kauaa kestä..näin oli myös meillä.
Meidän perheessä suurin virhe oli yrittää saada toinen muuttumaan..parempiin tuloksiin on päästy sillä että olemme opetelleet hyväksymään toisemme sellaisina kuin olemme,ja opetelleet elämään toistemme kanssa virheistämme huolimatta.
Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen,oli ilmenemismuoto mikä tahansa.
Suhtaudu kriittisesti sinulle tuleviin vastauksiin,koska suurin osa näyttää olevan täyttä paskaa.
Anna seksiä sille tai tee "käsityöt". Siitä minä ainakin rauhoitun. Suihinotto ajaa myös saman asian.
ja voihan perkele,että tuttia pitäisi antaa,jotta sinä saisit rauhoituttua.Minä makasin juuri sellaisen miehen kanssa alvariinsa jonkun aikaa auttoi ,mutta koska tämä ei pyrkinytkään auttamaan itseään se paheni kokoajan.Äkkiä ettimään apua tuo konsti ei kauaa auta!
Tapasi on vallan väärinkäyttöä.Ei puolisosi ole mikään tutti!Häpeäisit Ville!Tuo on selvää alistusta.
Seksi on teidän yhteisen rakkauden ilmaus .Mene talvella avantoon ja kesällä kellariin rauhoittumaan tai vuole puu-ukkoja niinkuin Vaahteramäen Eemeli!