seurustelen aivan ihanan miehen kanssa, mutta ongelmani on, etten saa hänestä juuri mitään irti. itse kerron hänelle kaiken ja vuodatan kaikki tuntemukseni, kerron hänelle päivittäin, että rakastan häntä ja, miten onnelliseksi hän tekee minut. hän vastaa yleensä tyynesti "joo, niin minäkin sinua."
edellisissä suhteissani en saanut minkäänlaisia rakkaudentunnustuksia enkä halauksia tai suukkoja ja läheisyys oli pelkkää seksiä.
olemme sopineet nykyiseni kanssa, että emme kiirehdi ja se tuntuu ihanalta. koko parisuhteemme on kerrassaan erinomainen. olemme olleet yhdessä n. 1,5 vuotta.
olen vaistomaisesti pyrkinyt välttämään edellisten suhteideni ongelmakohtia tässä suhteessa. olen kyllä poikaystävälleni kertonut paljon edellisistä suhteistani.
asuin siis edellisissä suhteissani 2x kanssa saman katon alla. suhteet kestivät alle puoli vuotta. ne alkoivat sänkyynmenosta ja päättyivät kyllästymiseen. yhdessä asumista ei edes harkittu, se vain tapahtui.
olemme puhuneet paljon poikaystäväni kanssa yhteenmuutosta ja naimisiinmenosta. meillä molemmilla kestää opiskelut vielä 2 vuotta, joten tässä on hyvää aikaa sulatella asiaa. tuntuu vain niin oudolta, että välillä puhuessani yhteenmuutosta, poikaystäväni tyrmää koko ajatuksen. ei, kyse ei ole sitoutumiskammosta vaan koulu kuulema estää. minä itse olisin valmis kokeilemaan yhdessä asumista (jotta ei tarvitsisi kestää tätä kaukosuhdetta!!), mutta toisaalta minua pelottaa. minua pelottaa, että teen virheitä ja etten kelpaa poikaystävälleni tai että hän kyllästyy minuun ja etsii jonkun paremman. koen, että se on rangaistus edellisistä suhteista, joissa petin useasti. nykyistäni en ole pettänyt, koska olen aivan hulluna häneen.
tämä on ensimmäinen suhteeni koskaan, jossa olen avannut itseni toiselle osapuolelle kokonaan. haluaisin kokea saman kultani puolelta...
miten saisin poikaystäväni avautumaan ja puhumaan kanssani ihan vakavasti? minulla on se ongelma, etten osaa selittää asioita. aina, kun juttelemme, emme ymmärrä toisiamme. pitäisi varmaan kokeilla joku kerta kirjoittamista...
edellisissä suhteissani en saanut minkäänlaisia rakkaudentunnustuksia enkä halauksia tai suukkoja ja läheisyys oli pelkkää seksiä.
olemme sopineet nykyiseni kanssa, että emme kiirehdi ja se tuntuu ihanalta. koko parisuhteemme on kerrassaan erinomainen. olemme olleet yhdessä n. 1,5 vuotta.
olen vaistomaisesti pyrkinyt välttämään edellisten suhteideni ongelmakohtia tässä suhteessa. olen kyllä poikaystävälleni kertonut paljon edellisistä suhteistani.
asuin siis edellisissä suhteissani 2x kanssa saman katon alla. suhteet kestivät alle puoli vuotta. ne alkoivat sänkyynmenosta ja päättyivät kyllästymiseen. yhdessä asumista ei edes harkittu, se vain tapahtui.
olemme puhuneet paljon poikaystäväni kanssa yhteenmuutosta ja naimisiinmenosta. meillä molemmilla kestää opiskelut vielä 2 vuotta, joten tässä on hyvää aikaa sulatella asiaa. tuntuu vain niin oudolta, että välillä puhuessani yhteenmuutosta, poikaystäväni tyrmää koko ajatuksen. ei, kyse ei ole sitoutumiskammosta vaan koulu kuulema estää. minä itse olisin valmis kokeilemaan yhdessä asumista (jotta ei tarvitsisi kestää tätä kaukosuhdetta!!), mutta toisaalta minua pelottaa. minua pelottaa, että teen virheitä ja etten kelpaa poikaystävälleni tai että hän kyllästyy minuun ja etsii jonkun paremman. koen, että se on rangaistus edellisistä suhteista, joissa petin useasti. nykyistäni en ole pettänyt, koska olen aivan hulluna häneen.
tämä on ensimmäinen suhteeni koskaan, jossa olen avannut itseni toiselle osapuolelle kokonaan. haluaisin kokea saman kultani puolelta...
miten saisin poikaystäväni avautumaan ja puhumaan kanssani ihan vakavasti? minulla on se ongelma, etten osaa selittää asioita. aina, kun juttelemme, emme ymmärrä toisiamme. pitäisi varmaan kokeilla joku kerta kirjoittamista...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostat ahdistavalta. Miksi sinun pitää kertoa poikaystävällesi 'kaikki' ja 'vuodattaa tunteesi' ja kertoa päivittäin rakastavasi? Rakastamisen pitäisi kyllä näkyä teoissa ilman jokapäiväistä toistoakin.
Kuulostaa siltä, että olet rakastunut rakastumisen tunteeseen ja haluaisit että poikaystäväsi kokisi samoin. En ihmettele yhtään, että hän vierastaa ajatusta yhteenmuuttamisesta.
Itsenäisty ja anna pojalle tilaa hengittää!
Jos olette olleet 1.5 vuoota yhdes ja miehes sanoo " joo niin minäkin sinua" , ni kyllä minusta aika välinpitämätön on toi sun miehes. Eikä se edes halaa tai pussaa sua muuten kun sängyssä ni tietääköhn miehes edes et mitä parisuhde tarkoitaa. Voisit niinku selventää sitä sille hiukan et saa halata ja pussata muutenkin kuin pimeessä peiton alla. Teidän pitää puhuu ja sun pitää puhu et millaisena koet teidän suhteen tällä hetkellä ja et mitä haluat tai odotat toiselta. Ei miehet ole hyvii näyttämään tunteitaan ellei niitä potki perseelle hiukan.
-> ap
Taitaa ongelmana olla se että poikakaverisi on rakastunut sinuun mutta ei pohjimmiltaan halua olla kanssasi, siis poikakaverisi kannalta kyseessä pirullinen pattitilanne.
Kun ihan totta puhutaan niin poikakaverisi aika varmasti haluaisi hieman vähemmän käytetyn naisen vakavasti otettavaksi kumppanikseen, olet ollut hieman liian antoisa aiemmin hänen mielestään.
Tätä on naisten useasti aika vaikea mieltää mutta näin se vain on miesten kannalta ajateltuna.