Moi
miten olette päässeet eroon ujoudesta.
Tykkään käydä baareissa, muuten saa puhuttua kenenkään kanssa.
kurkkuun tulee semmoinen ahdas tunnen, etten saa ääntä pihalle.
Naisten kanssa vaihan silmäpeliä, mutta kun pitäisi mennä jutelemaan niin ääni katoaa ja en saa mitään sanottua.
sitten joudun kääntymään tylysti pois.
miten olette päässeet eroon ujoudesta.
Tykkään käydä baareissa, muuten saa puhuttua kenenkään kanssa.
kurkkuun tulee semmoinen ahdas tunnen, etten saa ääntä pihalle.
Naisten kanssa vaihan silmäpeliä, mutta kun pitäisi mennä jutelemaan niin ääni katoaa ja en saa mitään sanottua.
sitten joudun kääntymään tylysti pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se on vähän kuin joku benji-hyppy. Pitää vain hypätä vaikka pelottaa. Pitää nolata itsensä tarpeeksi monta kertaa, että siihen tottuu ja sitten huomaakin, että ei se niin paha juttu ollutkaan, eikä siinä välttämättä kukaan nolaantunut.
Kukaanhan ei näytä lähestymisiä enää kuitenkaan muista seuraavana päivänä tai kuukauden päästä, jollet ole jotain todella erikoista tehnyt. Ja haudan pohjalla niitä vielä vähemmän tulee mietittyä.
Joskun voi alkoholista olla apua, mutta jos on liian kännissä niin siitä syntyy niitä oikeasti noloja tilanteita. Joskus taas alkoholi saattaa alkaa jännittämään enemmän kun alkaa miettimään että entä jos puhe sammaltaa tms.
Olen kuullut tällaisesta kuin kolmen sekunnin sääntö, eli kun iskee silmänsä johonkin naiseen, niin pitää kolmen sekunnin sisällä lähestyä, muuten alkaa miettimään liikaa kaikkea ja tulee sisu kaulaan. Kaikenlaisia tekosyitä on helppo keksiä, että ensi kerralla sitten, nyt ei ollut muka hyvä hetki.
Eikä pidä odottaa heti liikoja, että nyt on vuosisadan rakkaustarina luvassa tai ainakin unohtumatonta seksiä kun tuota lähestyn, vaan menee ihan tutustumismielellä jututtamaan.
Mitään ihmeellisiä avausrepliikkejä ja vuorosanoja ei tarvitse. Pelkkä "moi" riittää. Jos tuntuu ettei tämän enempää keksi, niin voi vaikka baariin mennessä keksiä jonkun valmiin jutun mitä voi kertoa, joku hauska anekdootti tai kysymys, josta voi jatkaa juttelua. Kaikkein paras on jos pystyy tilanteessa improvisoimaan eikä ala mitään opeteltuja repliikkejä kertomaan.
Silloin kun oikeasti synkkaa jonkun naisen kanssa, niin silloin ei ole kyllä tarvetta mihinkään mietittyihin reploihin, vaan juttua syntyy luonnostaan. Tähän tarvitaan sitäkin että nainen on myös aktiivinen eikä ole vain "viihdytä minua" asenteella liikenteessä (kuten turhan monet tuntuu olevan). Joskus taas tarvitsee sen jonkun avausjutun että homma alkaa siitä menemään luonnollisemmalla painolla.
Eli älä jää miettimään vaan mene vaan juttelemaan ilman turhia odotuksia ja jos tulee pakkia niin otat sen huumorilla ja jatkat eteenpäin. Joskus jotkut naiset on aika tylyjä, mutta eipä niitäkän voi oikein vakavasti ottaa, kun sehän on niiden oma ongelma jos ovat kusipäitä.
Tässä tuli nyt ehkä turhankin paljon juttua, kun kaikkein parasta on kuitenkin se oma kokemus ja se että menee vaan juttelemaan ilman että miettii liikoja. Liika ennakkoon ajattelu on pahin vihollisesi.